Lähtökohtana yhteiset tavoitteet

Verkostoyhteistyön käynnistää aina jokin tarve, usein jonkinlainen osaamisvaje tai toiminnallisen laadun parantamisen vaade. Tavoiteltavan yhteistyön luonteesta ja teemasta riippuu, keitä verkoston toimintaan lähtee mukaan. Verkostoyhteistyön tavoitteiden on sovittava yhteisön omiin kehittämis-/kehittymistavoitteisiin. Tärkeää on kysyä, miten verkostoon osallistujat on koottu ja ovatko kaikki olennaiset toimijat mukana. Yhteistyön luonteesta riippuen verkoston toimijat voivat olla taustoiltaan homogeenisiä tai heterogeenisiä riippuen siitä, kumpi toimintamalli vie tavoitetta eteenpäin. Kiinnostava on kysymys, mikä taho verkoston kokoaa ja millainen se on maineeltaan ja luotettavuudeltaan. Ovatko kilpailusuhteet olleet vaikuttamassa? Miten verkoston kokoamisvaiheessa asiasta tiedottaminen ja markkinointi on hoidettu? (Suominen ym. 2007.)

Verkoston kokoamisvaiheessa ja yhteistyötä aloiteltaessa on syytä tutustua kunkin verkoston jäsenen toimintaan ja verkostoyhteistyölle asettamiin odotuksiin. Vain sitä kautta päästään yhteiseen, rakentavasti tehtyyn, luottamusta synnyttävään ja sitoutumista lisäävään tavoitteenmäärittelyyn. Toimijaverkostoa rakennettaessa ja yhteistyötä käynnistettäessä on tunnistettava yhteinen tahtotila ja käytettävä aikaa kaikkia verkoston jäseniä tyydyttävään tavoitteenmäärittelyyn. Kaikkien toimijoiden täytyy kokea hyötyvänsä mukanaolosta ja pystyä omakohtaisesti määrittelemään verkostoyhteistyön tuottama lisäarvo omalle toiminnalle.

Toiminnan aikana tavoitteenmäärittely voi tarkentua tai muuttua, mutta olennaista on, että nämä muutokset tehdään yhteisesti, kaikkia osapuolia kuunnellen. Tavoitteenmäärittelyssä kuin myös kaikessa muussakin verkostoyhteistyöhön liittyvissä toimissa punaisena lankana kulkevat luottamus ja sitoutuminen.

Pohdi: