Riistasta, erityisesti sorkkaeläimistä on mahdollisuus saada taloudellista hyvinvointia niin metsästäjille, maanomistajille kuin palveluntuottajille. Taloudellisen arvon tulouttaminen edellyttää kyseisten sidosryhmien yhteistä tahtotilaa riistakannan monipuoliselle hyödyntämiselle perinteisen metsästyksen rinnalle. Erityinen huomio tulee keskittää riistakannan elinvoimaisuuden varmistamiseen, perinteisen metsästyksen toimintaedellytysten turvaamiseen sekä syntyvän tulon reiluun ja oikeudenmukaiseen jakautumiseen edellä mainittujen osapuolien välillä.

Tältä sivultä löydät käytännönläheisiä työkaluja ja menetelmiä mm. metsästysmatkailun toteuttamismahdollisuuksien arviointiin sekä syntyvän tulon jakoperusteisiin eri osapuolien välillä.

Kätössä olevat työkalut ovat:

  • Metsästysmatkailun toteuttamismahdollisuuksien arviointityökalu
  • Hirvieläinmetsästyksestä syntyvän tulon jakosuhteen laskentamalli
  • Neljä esimerkkialuetta hirvieläinmetsästyksestä syntyvän tulon jakosuhteen laskentamallille

Löydät työkalut ja niiden tarkemmat käyttöohjeet sivun oikeassa reunassa olevan valikon kautta.

Työkalujen tausta

Metsästysmatkailun atoteuttamismahdollisuuksien arviointityökalun lähtökohdat on luotu Riistatalouden liiketoimintamahdollisuuksien aktivointihankkeessa (2017). Työkalu on tehty, testattu ja otettu käyttöön eri toimintaympäristöissä Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen -hankkeessa (2020–2021).

Hirvieläinmetsästyksestä syntyvän tulon jakosuhteen laskentamalli on luotu osana Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen -hanketta.

Molemmat hankkeet on toteuttanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Lisätietoja kestävästä riistataloudesta ja Jamkin toteuttamista hankkeista löydät jamkin verkkosivuilta.

Lue lisää kestävästä riistataloudesta