Yhteistyön käytännöt

Verkoston toimintaan liittyy monenlaisia odotuksia, jotka voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, jopa ristiriitaisia, ja osallistujilla voi olla erilaisia tulkintoja ja kokemuksia samoistakin asioista. Yksi verkostoyhteistyön tärkeimmistä vaiheista on verkoston yhteisten tavoitteiden määrittely.

Verkoston käytännön toimintatapoja koskevia odotuksia on monia, mm.

• kuinka usein kokoonnutaan ja missä?
• mitä tapaamisissa tehdään?
• vuorovaikutuksen muodot?
• toimijoiden roolit?
• mitä kehittämisverkoston koordinaattorilta odotetaan?

Verkostoon osallistuminen tulee kokea win-win -suhteeksi, jossa kaikki osapuolet hyötyvät. Haasteena on mahdollinen toimijoiden erilaisuus. Toiminnalta odotetaan vastavuoroisuutta, mikä tarkoitta, että kaikki yhteistyön osapuolet osallistuvat tasapuolisesti verkoston työskentelyyn. Parhaassa tapauksessa jakaminen ja vastavuoroisuus synnyttää sosiaalisen yhteenliittymän, joka luo yhteisiä käsitteitä, kieltä ja toimintamuotoja. Hintana on oman yhteisön/organisaation avaaminen muille verkoston jäsenille.

Viestintä ja tiedonkulku

Verkoston viestintä eli yhteinen tiedonmuodostus ja tiedonkulku vaativat periaatteita, toimintatapoja ja välineitä, joista on sovittava heti yhteistyön alussa. Varsinaisesta kehittämistoiminnasta eli tietojen ja kokemusten jakamisesta jokainen organisaatio/yhteisö on vastuussa itse. Jokainen osallistuja tarjoaa muille sellaisia tietoja, mitä odottaa verkostossa itse saavansa. Tiedonkulku on tärkeää myös verkostotapaamisten välillä. Verkostotoimintaa tukevat yhteisesti sovitut viestinnän periaatteet ja soveltuvat viestintävälineet (esim. sosiaalisen median mahdollisuudet verkostossa syntyvän tiedon ja innovaatioiden vaivattomaan jakamiseen, oppimiseen, ajatusten vaihtoon ja keskusteluihin/kysymyksiin, arkistointiin). On sovittava raportointikäytännöistä ja pidettävä osallistujien yhteystiedot ajan tasalla. On suotavaa sopia verkoston viestintään kokoava kanava.

Verkoston joustava rakenne

Hyvin toimivan verkoston rakenteet ovat joustavat ja sallivat myös uusien toimijoiden mukaantulon, mikä voi tuoda verkostolle hyötyä ja lisäarvoa sekä uusia ajatuksia kehittämiseen ja toimintatapoihin. Uusien mukaantulo voi olla haasteellista, sillä verkostossa on jo tutustuttu, luotu luottamusta ja yhteistä ymmärrystä, sovittu toimintatavoista ja pelisäännöistä. Jo verkoston kokoamisvaiheessa on hyvä suunnitella rakenteeseen joustavuutta ja uusien perehdyttäminen ja toimintaan mukaantulo: kuka? mitä? miten?

Yhteinen ymmärrys

Verkostoa ja yhteistyötä rakennettaessa on hyvä käydä avointa keskustelua tavoitteista, odotuksista ja toimintamuodoista.

Yhteisen ymmärryksen ja näkemyksen sekä luottamuksen synnyttämistä edesauttavat tutustumiset sekä henkilö- että organisaatio-/yhteisötasolla heti verkoston toiminnan alkuvaiheessa: mitä kukin tekee, millä valtuuksilla ja osaamisella, kunkin vahvuudet ja osaamiset, mitä tarjota verkostoon?

Pohdi:

• Mistä verkoston jäsenten erilaiset odotukset kertovat?
• Kuinka sovitetaan yhteen erilaiset toiveet ja odotukset?
• Kuinka verkoston toimijat löytävät yhteisen hyödyn ja tavoitteen?