Tuulivoimahanke, lupaprosessi ja YVA

Tuulivoimahankkeen suunnittelu ja toteutus

• Tuulivoimahankkeen käynnistäjä voi olla esim. tuulivoimayhtiö, energiayhtiö, kunta, maanomistaja tai paikallinen yrittäjä.
• Suomessa tuulivoimahankkeita toteuttavat eri kokoiset suomalaiset ja ulkomaiset tuulivoimahankkeiden suunnitteluun erikoistuneet yritykset, suomalaiset energiayhtiöt ja niiden omistuksessa olevat ns. mankalayritykset. (mankala-yrityksen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa eikä jakaa osinkoa).
• Vuonna 2020 Suomen tuulivoimahankkeista 60 % oli suomalaisessa omistuksessa.
• Vuoden 2022 loppuun mennessä rakennetuista tuulivoimahankkeista 47 % oli kotimaisessa omistuksessa ja loput 53 % eurooppalaisessa omistuksessa.
• Eniten Suomeen tuulivoimaloita on toimittanut tanskalainen Vestas (61 %).
• Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli yhteensä 1601 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa.
• Uusia voimaloita rakennettiin vuoden 2023 aikana 212 kappaletta (1280 MW) ympäri Suomea.
• Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2023 lopussa 6 946 megawattia (MW).
• Lisätietoa: https://tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/toiminnassa-olevat-puretut

Tuulivoimahankkeen suunnittelu ja toteutus

• Keskikokoisen tuulivoimahankkeen (noin 10 tuulivoimalaa) kokonaiskesto alkuselvityksistä valmiiseen tuulipuistoon on keskimäärin 4-6 vuotta.
• Pieni (muutaman voimalan hanke) voi olla sähköntuotannossa jo alle kahdessa vuodessa hankkeen alkuselvityksistä.
• Hankkeen eteneminen riippuu mm. tehtävien selvitysten aikataulutuksesta sekä siitä onko tuulivoimaprojektin läpivienti paikkakunnalle ja alueen viranomaisille entuudestaan tuttu asia.

Esiselvitys ja sopivan alueen etsintä

Esiselvityksen tavoitteena on:

1. Sopivan sijoituskohteen löytäminen tuulivoimaloille
2. Projektin teknisten, taloudellisten, ympäristöllisten ja maankäytöllisten toteutusedellytysten alustava arviointi.

• Sopivan sijoituskohteen löytäminen: tuuliolot, infrastruktuuri, maankäyttö, ympäristö à yleensä vertaillaan muutamaa kartan perusteella kiinnostavaa kohdetta keskenään.
• Projektin teknisten, taloudellisten ja maankäytöllisten toteutusedellytysten arviointi à laaditaan ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella parhaaksi arvioidulle kohteelle.
• Esiselvitys perustuu yleensä tietokoneavusteiseen tuulisuusarvioon, vasta myöhemmin suoritetaan tuulimittauksia paikan päällä maastossa.
• Sopivan alueen löytämiseksi joudutaan usein tekemään kompromisseja.
• Sijoituspaikan valintaan vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:
• Tuulisuus (Tuuliatlas – Ilmatieteen laitos)
• Sähköverkkoon liittymismahdollisuudet
• Asutus
• Luontoarvot
• Maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen
• Kunnan suhtautuminen hankkeeseen
• Alueen kaavoitustilanne

Tarkempaa sijoitussuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan mm.:

• suunnitellulla hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat suojelualueet tai muinaisjäännökset
• petolintujen tai muiden suojeltujen lajien esiintyminen
• melumallinnusten mukaan määräytyä etäisyys vakituiseen ja loma-asutukseen
• suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys maanteihin
• voimaloiden välilleen tarvitsema etäisyys
• tuotannon optimointi – alueen tuuliolosuhde-erot
• hankealueen ja sen lähialueiden maanomistusolosuhteet ja kiinteistöjen rajat

Pääsääntöisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita ovat:

• valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
• valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
• luonnonsuojelualueet
• erämaalain perusteella perustetut erämaa-alueet sekä
• kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet

Tapauskohtaisesti voidaan harkita riittävien selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella mm. seuraavien alueiden soveltuvuutta tuulivoimarakentamiseen:

• Natura 2000 -verkoston alueet
• maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
• maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja
• valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat

Kaavoituksen yhteydessä voidaan määrittää myös muita tuulivoimarakentamiseen soveltumattomia alueita.

Neuvottelut maanomistajan kanssa

• Tarvittavat varaukset maa-alueista tehdään heti tuulivoimahankkeen alkuvaiheessa.
• Maa-alueen voi ostaa tai vuokrata, yleensä käytetään vuokrausta.
• Aluksi maa-alueesta saatetaan tehdä kevyempi maankäyttösopimus, joka tuulimittausten ja muun alueen tarkemman soveltuvuuden tutkimisen jälkeen muutetaan vuokrasopimukseksi, tai sopimukseksi rajoitetun maankäyttöoikeuden korvauksesta.
• Maanvuokra voidaan maksaa kiinteänä kertakorvauksena, vuosittaisena vuokrana tai sitoa tuotettuun energiaan tai se voi olla näiden yhdistelmä.
• Sopimuksessa kannattaa käsitellä mm. sukupolvenvaihdoksen, perinnönjaon ja muiden omistussuhteiden muutosten vaikutukset sekä myös voimalan elinkaaren päättymiseen liittyvät seikat.
• Sopivan alueen etsinnässä selvitetään aina myös alueen kaavoitustilanne sekä varmistetaan, että alueita ei olla suojelemassa tai kunta ei ole suunnitellut alueelle muuta käyttöä.
• Lupaprosessin kulusta ja hankkeen onnistumisen todennäköisyydestä on oltava mahdollisimman hyvä käsitys jo sijoituspaikkaa valittaessa ja maanhankintaneuvotteluja käytäessä, jotta maanomistajalle voidaan kertoa, kuinka hanketta on suunniteltu vietävän eteenpäin.
• Vastuullinen hanketoimija tiedottaa maanomistajaa hankkeen etenemisestä.
• Valtion maa- ja merialueita hallinnoi Metsähallitus, jonka kanssa neuvotellaan ja sovitaan valtion maille rakentamisesta.

Tuulimittaus

• Tuuliolosuhteiden mittauksella vähennetään tuulivoimaprojekteihin liittyvää taloudellista riskiä.
• Ennen investointipäätöstä alueella tehdään 1-2 vuoden mittaiset tuulimittaukset, joilla varmistetaan alueen tuuliolosuhteet, keskituulennopeus, turbulenttisuus, jne.
• Tuulimittaukset tulee suorittaa tuulivoimalan suunnitellulta napakorkeudelta.
• Mittausjakson tuloksia verrataan lähimmillä sääasemilla tai läheisessä tuulipuistossa samalla jaksolla mitattuihin tuulennopeuksiin ja niiden pitkän aikavälin keskiarvoihin, jotta tiedetään, onko mittausjaksolle sattunut vuosi tuuliltaan keskitasoa, voimakastuulinen vai heikkotuulinen.
• Ilmatieteen laitoksen sääasemat

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

• Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -menettelyn avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia.
• YVA-menettely vaaditaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kpl tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia tai paikallinen yhteysviranomainen päättää tarveharkinnassaan, että YVA vaaditaan.
• Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun.
• YVA-menettely tukee suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.

YVA ja kaavoitus yhtä aikaa

• Tuulivoimahankkeissa, joissa tehdään ns. tuulivoimayleiskaava (pykälät 77a – 77 c) YVA-hanketta ja kaavoitusta edistetään samaan aikaan ja kuulemiset on yhdistetty.
• Tällöin erillistä YVA-menettelyä ei välttämättä tarvita, vaan kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset.
• YVAn ja kaavoituksen yhdistäminen vähentää hankkeelle koituvia kustannuksia ja nopeuttaa hankkeen etenemistä sekä tuo selkeyttä myös sidosryhmille, jotka voivat antaa kummastakin menettelystä kommenttinsa samalla kerralla.

Tuulivoima-alueen kaavoitus

• Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) kaava- ja lupajärjestelmä ohjaa Suomessa kaikkea rakentamista.
• Kaavoituksessa yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavaa, esim. Maakuntakaava à yleiskaava à asemakaava.
• Maakuntakaavassa kuvataan maakunnan alueiden käytön- ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
• Tuulivoimahanke edellyttää hankkeen laadusta ja sijaintipaikasta riippuen joko tuulivoimaosayleiskaavaa, asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua.
• Vain kotitalouskäyttöön tarkoitetut pienet tuulivoimalat voidaan toteuttaa suoraan rakennus- tai toimenpideluvalla.
• Maankäyttö- ja rakennuslain (134/2011, pykälät 77a-77c) muutos sallii tietyin edellytyksin rakennusluvan myöntämisen tuulivoimalalle suoraan yleiskaavan perusteella.
• Tuulivoimahankkeet suunnitellaan nykyään pääasiassa tuulivoimaosayleiskaavoilla.
• Pienemmissä hankkeissa myös suunnittelutarveratkaisun käyttäminen on mahdollista.
• Asemakaavoitus, kun tuulivoimahanketta suunnitellaan alueelle, jossa on jo voimassa oleva asemakaava.
• Lainsäädännön mukaan kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA-menettelyä ei tarvita, vaan se tehdään kaavoituksen yhteydessä.

Tuulivoimaosayleiskaava

• Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta, mutta voi vuoden 2011 lakimuutoksen mukaisesti veloittaa tuulivoimayleiskaavasta syntyvät kustannukset hankkeen kehittäjältä.
• Tuulivoimaosayleiskaavat laaditaan hankekehittäjän, maanomistajan tai vastaavan aloitteesta.
• Kunta päättää kaavoituksen aloittamisesta.
• Kaavoitus alkaa suunnittelulla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella, jossa määritellään
• Kaavan alustavat tavoitteet, selvitystarpeet, vaikutusten arvioinnin laajuus sekä suunnitellaan osallistumisen järjestäminen.
• Kaavoituksen alkamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan.
• Kaavan valmisteluvaiheessa tehdään tärkeimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut:
• Tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia.
• Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville sekä järjestetään yleisötilaisuus, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on tilaisuus mielipiteen esittämiseen.
• Viranomaiset ja yhteisöt antavat kaavaluonnoksesta lausuntonsa.
• Mielipiteitä ja lausuntoja hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa.
• Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osalliset ja kunnan asukkaat voivat tehdä siitä muistutuksia.
• Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä.
• Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa.
• Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu.
• Kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos siihen tehdään merkittäviä muutoksia.
• Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
• Osayleiskaavoitusprosessin aikana tehdään laajasti selvityksiä mm. tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista. Kaava voidaan laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA-menettelyä ei tarvita, vaan se tehdään kaavoituksen yhteydessä.

Suunnittelutarveratkaisu

• Tuulivoimala voidaan toteuttaa suunnittelutarveratkaisulla, jos alueen ja sen ympäristön käyttö ja ympäristöarvot eivät aseta tuulivoimarakentamiselle rajoituksia, eikä tuulivoimarakentamisen ja muun alueiden käytön välillä ole merkittävää yhteensovittamistarvetta.
• Suunnittelutarveratkaisua haetaan kunnalta.
• Ratkaisun käsittelyn yhteydessä kuullaan naapureita ja muita lähialueen toimijoita, joihin hanke saattaa vaikuttaa sekä pyydetään tarvittaessa lausunnot ELY-keskukselta sekä muilta viranomaisilta.
• Alueen soveltuvuus tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi tulisi ensisijaisesti ratkaista kaavalla.

Tuulivoimalan suojaetäisyyksistä

• Suomessa ei ole sitovaa määräystä eikä valtakunnallista ohjeistusta siitä, kuinka lähelle asutusta tai muita toimintoja tuulivoimalat voidaan sijoittaa.
• Tuulivoimaloiden sijainnin suhde asutukseen ratkaistaan hankekohtaisesti osana hankkeen vaikutusarviointia.
• Osa kunnista on harkintavaltansa puitteissa asettanut vähimmäisetäisyyden, jota lähemmäs asutusta tai muita toimintoja tuulivoimaloita ei voi sijoittaa (yleensä 2 km).

”Melun osalta suojaetäisyydet määritellään mallintamalla tuulivoimaloista aiheutuvaa   melua ja vertaamalla sitä ohjearvoihin, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa   tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015) ja sosiaali- ja terveysministeriön   asumisterveysasetuksessa (545/2015).”

•  Välkkeen osalta vastaavia ohjeita ei ole, usein viitataan ulkomaisiin suosituksiin.

Tuulivoimaloiden luvat, rakennuslupa

• Tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina rakennusluvan tai toimenpideluvan (pientuulivoimala kotitarvekäyttöön).
• Rakennusluvan sekä toimenpideluvan saamisen ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
• Lupahakemukseen on liitettävä mm. selvitys rakennuspaikan hallinnasta (kopio vuokrasopimuksesta) sekä tuulivoimalan pääpiirustukset.
• Ennen rakennuslupien hakemisvaihetta kunnalta kannattaa pyytää listaus rakennusvalvontaviranomaisen vaatimista lupahakemuksen liitteistä, koska vaatimukset saattavat vaihdella kuntien välillä.
• Useimmiten kaavoituksen tai YVA:n aikana tehdyt selvitykset ovat riittävät.

Rakennusluvan myöntäminen tuulivoimalalle voi asemakaavan ohella perustua suoraan rakentamista ohjaavaan MRL 77 a§:n mukaiseen yleiskaavaan.

Tuulivoimaloiden luvat, ympäristölupa

• Tuulivoimahankkeet eivät lähtökohtaisesti tarvitse ympäristölupaa, sillä kaikkia tuulivoimalan ympäristövaikutuksia (melu, maisemavaikutus, vaikutus eläimiin ja lintuihin) hallitaan voimaloiden huolellisella sijoittamisella.
• Ympäristölupaa voidaan edellyttää mikäli tuulivoimalasta aiheutuu lähikiinteistöillä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutusten takia.
• Ympäristönsuojelulain nojalla myönnettävän lupa-asian käsittelee tällöin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Tuulivoimaloiden luvat, vesilupa

• Tuulivoimalan rakentaminen vaatii vesiluvan, jos hanke voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä tai pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa luonnon vahingollista muuttumista, vesistön tilan huonontumista, vaaraa terveydelle tai vahinkoa tai haittaa kalastukselle, kalakannoille tai vesiliikenteelle.
• Yleensä ainoastaan merituulivoimalat tarvitsevat vesiluvan.
• Lupaa haetaan aluehallintovirastolta (AVI).

Tuulivoimaloiden luvat, rajavartiolaitos, lentoestelupa

• Tuulivoimatoimijan tulee pyytää Rajavartiolaitokselta lausunto kaikista suunnittelemistaan tuulivoimahankkeista, jotka koskevat Suomen merialueita, aluevesialueita tai talousvesivyöhykkeitä.
• Tuulivoimalan rakentaminen vaatii yleensä lentoesteluvan (määritellään tarkemmin ilmailulaissa).
• Yleensä kaikki yli 30 metriä korkeat rakennelmat lähellä lentoasemia tai yli 60 metriä korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan hakemista Liikenne- ja viestintävirastolta (Traficom).
• Ilmailulain mukaan rakennelma ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä tai aiheuttaa muutoin vaaraa lentoturvallisuudelle.

Tuulivoimaloiden luvat, puolustusvoimat

• Kaikki kokonaiskorkeudeltaan yli 50 metriä korkeat tuulivoimalat tarvitsevat Puolustusvoimien myönteisen lausunnon ennen voimalan rakentamista.
• Käytännössä teollisen kokoluokan tuulivoimala tarvitsee aina puolustusvoimien hyväksynnän Suomessa.
• Puolustusvoimien hyväksyntää tulee hakea jo hankkeen hyvin varhaisessa vaiheessa, viimeistään se tarvitaan hankkeen kaavoitusvaiheessa.

Tuulivoimaloiden luvat, purkamislupa

• Tuulivoimalan purkamisen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisen purkamisluvan tarve, joka on pakollinen kaavoitetuilla tuulivoima-alueilla.
• MRL 139 §:n mukaan purkamislupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset sekä huolehtia syntyvän rakennusjätteen asianmukaisesta käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksikäyttämisestä (kiertotalous).

Tiedottaminen

• Tuulivoimahankkeen toteutumiseen vaikuttaa suuresti paikallisten asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen.
• Positiivista suhtautumista voi edesauttaa avoimella tiedottamisella ja lähiasukkaiden osallistamisella.
• Ennen hankkeen julkistamista kannattaa aloittaa keskustelut paikallisten ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten sekä hankealueen maanomistajien ja lähinaapureiden kanssa.
• Julkinen tiedottaminen alkaa, kun hankealueen maanvuokraus- tai ostosopimukset on allekirjoitettu.
• Hankkeesta kannattaa järjestää avoimia kuulemistilaisuuksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin kansalaiset saavat mahdollisuuden vaikuttaa hankkeen kehittymiseen.
• Hankkeen kulusta kannattaa tiedottaa myös lehdistössä sekä järjestää yleisötilaisuuksia.
• YVA- ja kaavoitusprosesseihin kuuluu olennaisena osana julkiset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet.

Esteitä tuulivoiman rakentamiselle

• Puolustusvoimat on antanut vuoden 2023 maaliskuun loppuun mennessä myönteisen lausunnon 22 719 voimalalle koko Suomessa.
• Rakennettujen voimaloiden lukumäärä on noin 1600.
• Finnish Consulting Groupin syyskuussa 2022 tuulivoimatoimijoille tekemän kyselyn mukaan merkittävimmät tuulivoimarakentamisen esteet ovat: kaavoitus, maankäytölliset rajoitteet, kilpailutilanne ja sähköverkkoon liittyminen.
• Muita rakentamista rajoittavia tekijöitä ovat: maisema-arvot, luontoarvot, poliitikkojen tai kansalaisten vastustus ja yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa, esim. porotalous ja matkailu.

Tuulivoimaneuvonta

• Orpon hallitusohjelman mukaan tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään siten, että yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö.
• Tuulivoimaneuvonta on tuulivoimarakentamisen ohjauksen valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka tarjoaa apua ja neuvontaa kunnille, maakunnan liitoille, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksille, toiminnanharjoittajille sekä kansalaisille tuulivoimarakentamisen kysymyksissä.
• Neuvontapalvelun toteuttaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja rahoittaa ympäristöministeriö.
• Tuulivoimaneuvonnan verkkosivut