Sähkömarkkinat ja sähköverkon hallinta

Sähkön tuotannon ja kulutuksen täytyy olla tasapainossa koko ajan, jotta taajuus pysyy 50 Hz:ssä

Sähkömarkkinat

• Sähköä ei pystytä varastoimaan suuria määriä kohtuullisin kustannuksin
• Kulutuksen ja tuotannon suuruudet täytyy olla sähköyhtiöiden tiedossa päivittäin jatkossa 15 minuutin tarkkuudella (aiemmin tunnin tarkkuudella)
• Tarkkuuden kasvaminen on seurausta uusiutuvan sääriippuvan tuotannon lisääntymisestä
• Aurinko- ja tuulisähkön tuotanto voi muuttua nopeastikin tunnin sisällä
• Sähkön hinta ohjaa sähkömarkkinatoimijoiden tuotantoa ja kulutusta

Johdannaismarkkina (sähkön finanssimarkkinat)

• Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa futuureilla ja optioilla
• Käydään kauppaa tulevaisuuden sähköstä
• Futuurihinnat ovat arvioita tulevaisuuden hinnasta
• Markkinatoimijoiden riskienhallintaa sähkön hintavaihteluiden varalta
• Sähkön tuottaja suojautuu matalilta hinnoilta
• Sähkön myyjä suojautuu korkeilta hinnoilta
• Tarjolla johdannaistuotteita pörssissä tai vaihtoehtoisesti kahdenkeskisiä sopimuksiatuottajien, käyttäjien ja myyjien välillä
• Tulevaisuudessa tapahtuva sähköntuotanto
• Aikajänne kuukausia – vuosia
• NASDAQ Commodities (Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan yhteiset energiamarkkinat)
• Kaupankäyntiä viikko-, kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla
• Sääennusteet, vuodenajat, maailman politiikka jne. vaikuttavat ennusteisiin
• Pitkien sähkösopimuksien hinnat perustuvat futuureihin

Vuorokausimarkkinat

• Kaupan käyntiä seuraavan päivän sähkön hinnasta
• Hinta jokaiselle tunnille tuotannon ja kulutuksen perusteella
• Sähköpörssit laskevat sähkön hinnan osto- ja myyntitarjousten sekä siirtokapasiteetin perusteella
• Systeemihinta ei huomioi siirtorajoitteita

Siirtokapasiteetti ja hinnat

• Tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti määrää alueen lopullisen hinnan
• Aluehinnat muodostetaan mahdollisten siirtorajoitteiden perusteella
• Jos alueiden välillä on liian vähän siirtokapasiteettiä, syntyy siirtoon pullonkaulatilanne
• Pullonkaulatilanne nostaa pienen siirtokapasiteetin takaisen tarjousalueen sähkönhintaa
• Sähkö siirtyy hinta-alueiden välillä
• Suunta on halvan hinnan alueelta korkean hinnan alueelle

Vuorokausimarkkinoiden kulutuksen ja tuotannon arviointi

• Sähköyhtiöt arvioivat alueensa sähkönkäyttäjien kulutusta erilaisten kulutusprofiilien, viikonpäivien, vuodenaikojen, sään ja vuorokauden kellotuntien perusteella
• Arviot perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin malleihin
• Sähköntuottajat arvioivat sähkötuotantoa mm. tuotantomuodon, säätilan ja hintaennusteen mukaan
• Ns. perusvoimalaitokset kuten ydinvoimalat tuottavat sähköä tasaisesti vuosihuoltoja lukuun ottamatta
• Vesivoima tuottaa sähköä vesitilanteen mukaan
• Aurinko- ja tuulisähkö riippuu täysin vallitsevasta säätilasta

Päivänsisäiset markkinat (Intraday, jälkimarkkina)

• Tuotannon ja kulutuksen määrät voivat muuttua suunnitellusta
• Säätila vaikuttaa tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoon
• Vikaantuneet laitteet voivat vaikuttaa sekä tuotantoon että kulutukseen
• Siirtolinjan vaurioituminen
• Päivänsisäisillä markkinoilla ohjataan kulutus ja tuotanto tasapainoon
• Avautuvat vuorokausimarkkinan jälkeen
• Toimii tuntitasolla

Säätösähkö- ja reservimarkkinat

• Fingrid ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ylläpitävät säätöenergiamarkkinoita
• mFRR (manual Frequency Restoration Reserves)
• Kaikki pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tilaavat tarvittavan määrän säätökapasiteettia
• Oltava tarpeeksi säätökykyistä sähkön tuotannon ja kulutuksen kapasiteettia tasapainon ylläpitämiseksi
• Säätösähkötarjouksia aktivoidaan tehotasapainon ylläpitämiseksi tarpeen mukaan
• Reservitoimittajat voivat tarjota säätösähkömarkkinoille tarjouksia säätökykyisestä kapasiteetista
• Korvaus maksetaan, jos kapasiteettia käytetään
• Ylössäätö tarkoittaa joko tuotannon kasvattamista tai kulutuksen laskemista
• Tehdään jos taajuus laskee alle 50 Hz
• Alassäätö tarkoittaa joko tuotannon laskemista tai kulutuksen kasvattamista
• Tehdään jos taajuus nousee yli 50 Hz

Säätösähkötarjoukset

• Säätötarjouksien minimikoko on 5 MW ja tehonmuutos on oltava toteutettavissa 15 min kuluessa
• Jos säätösähkö on aktivoitavissa elektronisesti, reservitoimittaja voi jättää viisi alle 5 MW:n ylösja alas säätötarjousta kutakin käyttötuntia kohden
• Tällöin minimitarjouskoko on 1 MW
• Säätötarjoukset annetaan Fingridille viimeistään 45 min ennen käyttötuntia
• Ylössäätötarjouksista käytetään halvin ensin
• Ylössäätöhinta on kalleimman tilatun ylössäätötarjouksen hinta (vähintään vuorokausimarkkinoiden Suomen hinta)
• Kaikki Fingridin tunnin sisällä tilaamat ylössäätötarjoukset saavat maksun ylössäätöhinnan mukaan
• Alassäätötarjouksista käytetään kallein ensin
• Alassäätöhinta on halvimman käytetyn alassäätötarjouksen
  hinta (enintään vuorokausimarkkinoiden Suomen hinta)
• Kaikki Fingridin tunnin sisällä tilaamat alassäätötarjoukset maksavat maksun alassäätöhinnan mukaan

Tasesähköhinta

• Tasesähköhinta muodostuu säätötarjouksien pohjalta
• Hinta, jonka sähkömarkkinoilla toimija joutuu maksamaan jos tuotanto tai kulutus poikkeaa spot- tai jälkimarkkinoille tehdyistä kaupoista
• Tasehinta on spot-hinnasta poikkeava hinta (säätöhinta) tai, jos säätöjä ei ole aktivoitu, sama kuin spot-hinta
• Aiemmin maksimi oli ±5000 €/MWh, tällä hetkellä ±10000 €/MWh

Tasehallinta

• Tasehallinnan tärkein tavoite on ylläpitää sähköjärjestelmän taajuutta
• Sähkömarkkinoilla toimivien osapuolten on jatkuvasti huolehdittava sähkötaseestaan
• On ylläpidettävä sähkön tuotannon, hankinnan, kulutuksen ja myynnin välistä tasapainoa
• Tasevastaava on markkinaosapuoli, jonka avoin toimittaja Suomessa on Fingrid
• Tehtävänä on tasapainottaa sähkömarkkinatoimijoiden sähkötase
• Tasevastaavana voi toimia sähköyhtiö itse tai ostaa palvelun toiselta yritykseltä

Tasesähkö

• Tehotasapainoa ylläpidetään taajuusohjatuilla reserveillä ja manuaalisesti toteutettavilla säädöillä
• Taajuusohjattu reservi on automaattisesti aktivoituvaa tehoa, joka säätyy taajuuden muutoksien perusteella
• Ylös- tai alas säätöjä voidaan tehdä myös manuaalisesti säätösähkömarkkinoilta, jos automaattinen säätö ei riitä tasapainottamaan tehotasapainoa

Taseselvitysmalli

• Taseselvitysmalli otettu käyttöön 1.11.2021 ja on vastaava kaikissa Pohjoismaissa
• Tuotanto, kulutus sekä sähkön ostot ja myynnit yhdessä taseessa
• Yksihintajärjestelmä nykyään
• 22.5.2023 otettu käyttöön 60 min taseselvitysjakson sijaan 15 min taseselvitysjakso
• 15 min aikaikkuna nyt myös energianmittauksessa ja datahubissa

Yksihintajärjestelmä ja 15 min taseselvitysjakso

• Yksihintajärjestelmässä tasepoikkeaman osto- ja myyntihinnat ovat samansuuruisia
• Tasepoikkeaman hinta = ylössäätöhinta ylössäätötunnilla
• Tasepoikkeaman hinta = alassäätöhinta alassäätötunnilla
• Jos ei säätöjä -> Tasepoikkeaman hinta = vuorokausimarkkinahinta
• Alkuvaiheessa tunnin sisällä tasepoikkeaman hinta on sama tunnin sisäisillä 15 minuutin jaksoilla
• Tasepoikkeaman hinnoittelu muuttuu 15 minuutin jaksoihin, kun säätösähkön hinta määräytyy 15 minuutin perusteella ja pohjoismainen päivänsisäinen ja rajat ylittävä kauppa siirtyy 15 min aikaresoluutioon

Reservikustannukset

• Tasepalvelun kustannuksista suurin osa muodostuu Fingridin ylläpitämistä reservikustannuksista
• Reservejä tarvitaan taajuuden ylläpitämiseksi
• Kustannuksien jakaminen aiheuttamisperusteisesti
• Jatkossa tasepoikkeamien aiheuttamien kustannuksien siirto aiheuttajalle tarkentuu
• Taseen tasapainottaminen mahdollista päivänsisäisellä markkinalla lähempänä käyttöhetkeä
• Joustavilla ja säätökykyisillä tuotannoilla ja kulutuksilla mahdollista saada lisätuottoja

Tulevaisuuden muutoksia

• Pörssikaupankäynti siirtyy 15 minuutin kaupankäyntijaksoon vaiheittain 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönoton jälkeen
• Vuorokausimarkkinoilla siirtymä tapahtuu vuoden 2025 aikana
• Sähkön tuotannon ja kulutuksen säädöllä ja joustolla enemmän taloudellista vaikutusta
• Siirtokapasiteetin laskenta jatkossa yhtenäistyy Euroopan tasolla
• Nykyään markkinoille ilmoitetaan tarjousalueiden väliset siirtokapasiteetit
• Toimii hyvin
  • jos alueiden väliset siirrot eivät riipu toisistaan
  • tarjousalueiden sisällä ei ole pullonkauloja
  • alueiden väliset siirrot helposti ennustettavia
• Flow-based eli siirtoperustainen laskenta menetelmä jatkossa
• Kulutusjouston (kysyntäjousto) lisääntyminen
• Kulutusta siirretään korkean kulutuksen tai hinnan tunneilta pois
• Kulutusjouston tarve lisääntyy kun joustamattomat energiantuotantomuodot lisääntyvät
• Ydinvoima, aurinko- ja tuulienergiat
• Perinteisesti metsä-, kemian- ja terästeollisuus osallistunut
• Pienkuluttaja mukaan pörssisähkön tai aggregaattoreiden kautta

Datahub

• Otettu käyttöön 21.2.2022
• Tiedonvaihtoalusta sähkönmyyjä- ja verkkoyhtiöille tiedonvaihtopalveluiden palvelukokonaisuuden
• Tiedonvaihdon oikeellisuuden edistäminen

Sähköverkon hallinta ja tasapaino energiamurroksessa

Energiamurros

• Perinteisesti energiantuotanto on nojannut fossiilisten polttoaineiden saatavuuteen ja niiden polttoon
• Lisäksi ydinvoimalla on ollut suuri rooli energiantuotannossa
• Fossiilisten polttoaineiden poltto lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, mikä osaltaan nopeuttaa ilmastonmuutosta
• Ilmastonmuutos on ohjannut käyttämään uusiutuvia energianlähteitä, kuten aurinko- ja tuulivoimaa
• Viimeaikaiset maailmanpolitiikan heilahtelut ovat kiihdyttänyt tätä energiamurrosta
• Suurimmat muutokset Suomen energiantuotannossa liittyvät fossiilisten polttoaineiden vähenemiseen ja tuulivoiman lisääntymiseen
• Mitä energiamurros tarkoittaa sähköverkon kannalta?
• Mitä tapahtuu, jos ison aurinkovoimalapuiston peittää äkillinen ukkosrintama?
• Mitä aurinkoisena ja tuulisena heinäkuun päivänä tehdään kaikella sähköllä?
• Miten rannikon ja pohjoisen Keski-Suomen tuulivoima saadaan siirrettyä
  kasvukeskuksiin?
• Voisiko olemassa olevissa siirtojohdoissa siirtää lisää sähköä?
• Voisiko ylijäämäsähkön viedä Eurooppaan?

Sähköverkon toiminta ja tasapaino

• Valtakunnallinen energiantuotanto ja -siirto on järjestetty pääosin sähköenergian avulla
• Kaasulla ja kaukolämmöllä pieni tai paikallinen rooli
• CHP voimalaitoksien käyttö Suomessa ollut perinteisesti vahvassa roolissa
• Sähköenergian tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa koko ajan
• Tällöin sähkön taajuus ja jännitetaso pysyvät sallituissa vaihtelun rajoissa
• Taajuus saa vaihdella 49,9 ja 50,1 Hz välillä
• Sähkön laatustandardin mukaan taajuus oltava 95% ajasta välillä 50±1 Hz ja jännite 95% ajasta 10% sisällä nimellisjännitteestä
• Nimellisjännite riippuu käytettävästä jännitetasosta
• Polttolaitoksien käyttö sähköntuotannossa on tuonut ennustettavuutta energiantuotantoon sekä inertiaa sähköverkon tasapainon hallintaan

Sähköverkon toiminta ja tasapaino

• Taajuuden nimellisarvo on 50 Hz
• Tällöin jännitteen ja virran jaksonaika on 20 ms
• Jos kulutus ja tuotanto ovat yhtä suuria, taajuus on 50 Hz
• Sähköverkon toiminta edellyttää taajuuden pysymistä 40,9 Hz – 50,1 Hz välillä
• Fingrid pystyy ennustamaan laskelmien sekä aiemman datan perusteella päivittäisen kulutuksen varsin tarkasti
• Kulutukseen vaikuttaa vuodenaika, viikonpäivä ja päivän sisäinen vaihtelu kulutuksessa
• Kuormituksien määrittämisessä käytetään käytettyä vuotuista sähköenergiaa esimerkiksi alueellisten sähköverkkoyhtiöiden verkossa
• Aiemmin sähköntuottajien on riittänyt ilmoittaa tuotannon suuruus tunnin tarkkuudella
• Aurinko- ja tuulisähkön tuotanto on sääriippuvaista
• Tuotannon suuruuden arviointi on hankalampaa kuin perinteisesti on ollut
• Tämän takia Fingrid yhdessä muiden eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa ovat siirtyneet 60 minuutin taseselvityksestä 15 minuutin taseselvitykseen
• Sähkön myyjät tekevät tarjouksen tuottamastaan sähköstä 15 minuutin tarkkuudella
• 15 minuutin aikaikkunan ansiosta aurinko- ja tuulisähkön tuotannon vaihtelut pystytään ottamaan tarkemmin huomioon muun muassa sääennusteiden avulla
• Aiemminkin tuotannon suuruuden ja kulutuksen arvion perusteella Fingrid on pystynyt hankkimaan tarvittaessa lisää tuotantoa tai ajamaan kulutusta alas
  säätösähkömarkkinoiden avulla.
• Energiamurroksen myötä tapahtuva sääriippuvan aurinko- ja tuulisähkön lisääntyminen on muuttanut myös Fingridin verkon hallinnan mahdollisuuksia
• Jännitteen ja taajuuden vakauttamiskeinoiksi on otettu käyttöön nopeammin reagoivia reservituotteita
• Näiden avulla Fingrid pystyy paremmin hallitsemaan sähköverkon toimintaa
• Mahdollisia toimintaan liittyviä uhkakuvia on viat naapurimaiden ja Suomen välisissä sähkönsiirtoyhteyksissä tai esimerkiksi ison voimalaitoksen
  putoaminen tuotannosta

Reservituotteet – Säätösähkö- ja säätökapasiteettimarkkina mFRR

• mFRR = manuaalinen taajuuden palautusreservi
• Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt hankkivat tarvittavan määrän säätösähkömarkkinoilta
• Tällöin voidaan taata tehotasapainon hallinta normaalikäytössä sekä käyttövarmuus myös häiriötilanteissa
• Fingrid hankkii ”varalle” kapasiteettia säätökapasiteettimarkkinoilta
• Reservitoimittajalle maksetaan korvausta kapasiteetista

Reservituotteet – Automaattinen taajuuden palautusreservi (aFRR)

• Otettu käyttöön Pohjoismaissa 2013
• Taajuuden palauttaminen nimellisarvoon
• Tehotasapainon palauttaminen suunniteltuun arvoon
• Aktivoituu aktiivisesti kantaverkkoyhtiön lähettämän tehonmuutossignaalin perusteella
• Hankintaa tehdään sellaisille tunneille, jolloin aiempaan tietoon perustuen taajuuden vaihtelu on ollut suurinta
• Reservitoimittajat voivat tarjota erikseen ylös- tai alassäätökykyistä kapasiteettia

Reservituotteet – Taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi (FCR-N ja FCR-D)

• FCR = taajuuden vakautusreservi
• Pätötehoreservejä, jotka aktivoituvat automaattisesti taajuudenmuutoksien perusteella
• Käytetään taajuuden jatkuvaan hallintaan (ylös ja alas)
• Taajuusohjattu käyttöreservi FCR-N pyrkii pitämään taajuuden jatkuvasti välillä 49,9 – 50,1 Hz
• Taajuusohjattu häiriöreservi FCR-C pyrkii pitämään taajuuden vähintään 49,5 Hz:ssä ja enintään 50,5 Hz:ssä
• FCR-N:ssä reservin täytyy pystyä ylös- ja alassäätöön (symmetrinen tuote)
• Ylössäädössä (taajuutta ylös) lisätään sähkön tuotantoa tai vähennetään kulutusta
• Vastaavasti alassäädössä vähennetään sähkön tuotantoa tai lisätään kulutusta

Reservituotteet – Nopea taajuusreservi (FFR)

• Pienen inertian tilanteita varten
• Alaraja taajuuden laskulle on 49 Hz esimerkiksi suuren voimalaitoksen putoamisen yhteydessä
• Tarvittavan reservin suuruus riippuu verkon inertian määrästä ja häviävän tehon suuruudesta
• Otettu käyttöön Pohjoismaissa 2020
• Reservimarkkinoille osallistuvan on tehtävä hyväksytyt säätökokeet
• Ohjaus tapahtuu automaattisesti taajuusmittauksen avulla
• Aktivoinnin vähimmäiskesto 5 s (deaktivointinopeus max 20 % kapasiteetista sekunnissa)
• Muutoin aktivoinnin vähimmäiskesto 30 s
• Uusi aktivointi 15 min kuluessa

Ylös- ja alassäädön toteutus käytännössä

• Teollisuuden prosessien aiheuttaman kulutuksen lisäämisen mahdollisuudet ovat rajalliset
• Toisaalta sähkön muuttaminen lämpöenergiaksi tai käyttäminen viilennykseen tarjoaa hyvät mahdollisuudet kulutuksen lisäämiseen
• Kaupunkien lämpölaitokset ovat merkittävä tekijä sekä kaukolämmön tuotannossa kuin myös jäähdytyksen järjestämisessä
• Tulevaisuudessa entistä useampi kaukolämmön tuotantolaitos tulee siirtymään sähkön käyttöön lämmön tuotannossa
• Sähkön käyttö on helpompi järjestää infran kannalta, kun ei tarvita suuria polttolaitoksia veden lämmittämiseen
• Toisaalta uusiutuvan sääriippuvaisen sähköntuotannon aiheuttama ajoittainen hyvin matala sähkön hinta ajaa myös siirtymistä sähkön käyttöön lämmön tuotannossa
• Myös ilmastotavoitteet ajavat samaan suuntaan kehitystä
• Ylös- ja alassäätö on mahdollista toteuttaa erilaisilla tekniikoilla
• Käytettävissä oleva tekniikka asettaa rajoitteet ja mahdollisuudet käytössä olevalle teholle (MW) sekä ajalle

Lämpöenergia

• Sähkön muuntaminen lämmöksi
• Sähkökattilat yleistyvät syrjäyttäen perinteiset polttovoimalaitokset

Vesivoima

• Vesivoiman avulla sähkön tuotantoa on mahdollista säätä suuremmaksi tai pienemmäksi
• Perinteisen vesivoimalaitoksen säädöllä mahdollista vastata muutostarpeeseen muutamissa sekunneissa
• Säädön nopeutta on tarpeen nopeuttaa nykyään
• Vesivoimalan tehokapasiteetti on suuri, minkä takia sen käytölle olisi tarvetta myös FFR:ssä ja FCR-D:ssä
• Superkondensaattorit ja sähkövarastot (akustot) mahdollistavat nopean tehon vapautuksen
• Veden voimalla -blogi: Vesivoima ja sähkövarasto ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa

Akustot

• Akustot mahdollistavat suurehkon tehon tuoton
• Myös lataaminen on nopeaa
• Akustojen valmistamisesta paljon kokemusta varman tekniikan ansiosta

P2X (Power to X)

• Vihreän vedyn tuotantolaitoksien määrä kasvussa
• Ylimääräistä tuulisähköä hyödynnetään vihreä vedyn tuottamiseen
• Halpa ja riittävä sähkö luo edellytyksiä rakentaa vihreän vedyn tuotantoa
• Vetyyn sidottua sähköenergiaa mahdollista hyödyntää myöhemmin esim. kemian teollisuuden tarpeisiin tai liikennepolttoaineena
• https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/maailman-ensimmainen-vetylaitos-avomerella-pystyytuottamaan-jopa-400-kg-vetya-paivittain/3c0a57d3-cdaa-425e-aa69-3ec46496bc94
• Energian-siirtoverkot-vetytalouden-ja-puhtaan-energiajarjestelman-mahdollistajina-Loppuraportti.pdf (gasgrid.fi)
• Synteettisten polttoaineiden tuotantoa
• Raaka-aineina ilman hiilidioksidi, veden vety tai ilman typpi
• Tuotteina metaania, metanolia, ammoniakkia
• Kemianteollisuuden ja liikenteen tarpeisiin

Inertia

• Inertia liittyy fysikaaliseen ilmiöön, jossa muutosta vastustetaan
• Esimerkiksi pyörivän massan liike hidastuu vähitellen ulkoisen voiman poistuttua
• Sähköverkon inertia aiheutuu generaattoreiden ja turbiinien liike-energiasta
• Inertia ansiosta sähköverkon taajuus muuttuu hitaasti kuormituksen tai kulutuksen tasapainon muuttuessa
• Inertian määrä ei voi laskea liian alas, jotta verkon häiriöt eivät leviä isommalle alalle
• Tuulivoiman yleistyminen aiheuttaa ongelmia inertialle
• Tuulivoiman tuotanto voi säästä riippuen vaihdella suuresti
• Tuulisella ajankohdalla verkkoon syötetään paljon tuulisähköä ilman inertiaa
• Samasta syystä Fingrid on joutunut rajoittamaan länsirannikon tuulivoimainvestointeja
• Toinen rajoittava tekijä on siirtoverkon vahvistustarpeet
• Fingrid ottaa käyttöön länsirannikolla synkronikompensaattorin lisäämään inertiaa

Suuntaajien yleistyminen

• Suuntaajien välityksellä verkkoon kytkeytyvien laitteiden ja järjestelmien määrä on kasvanut ja jatkaa kasvamistaan tulevaisuudessa
• Maailmalta raportoitu paljon tilanteita, joissa tuulivoimalat aiheuttaneet häiriöitä muun sähköverkon toimintaan
• Voi esiintyä eritaajuista värähtelyä tuulivoimalan ja muun sähköverkon komponenttien välillä (mm. voimistuvaa sähköistä ja mekaanista resonanssia)
• Värähtely voi aiheuttaa hitaasti etenevää jännitetason muutosta sähköverkon eri kohdissa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi jonkin verkon osan toimintahäiriöitä tai verkosta putoamisia
• Synkronikompensaattori tuottaa verkkoon inertiaa ja oikosulkutehoa sekä ylläpitää jännitettä (kompensoi verkon loistehoa) ja parantaa tehokerrointa
• Ei ole kytketty tahtigeneraattorin tavoin ulkoiseen voimalähteeseen
• Synkronikompensaattoreiden käyttö lisääntynyt maailmalla esimerkiksi isojen tuulivoima- ja aurinkovoimakenttien yhteydessä
• Verkkoa luovat suuntaajat tuottavat synteettistä inertiaa (virtual inertia)
• Perinteiset verkkoa seuraavat suuntaajat (GFL) seuraavat verkon taajuutta ja pyrkivät pitämään verkkoon syötetyn pätötehon vakiona
• Verkkoa luovat suuntaajat pyrkivät pitämään jännitelähteen kulman vakiona muutosilmiöiden (viat, kuormituksen muutokset, kytkentämuutokset)
• Verkkoa luovia ominaisuuksien käyttöönotto sähkövarastojen yhteydessä helpompaa kuin tuulivoimaloissa (mekaanisten vuorovaikutuksien haasteet)