Johdanto tuulivoimaan ja energiamarkkinoihin

Sähkön tuotanto

  • Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta Suomessa EU:n keskitasoa

Sähkön hinta

  • Tuulivoimaa ja muita uusiutuvan energian investointeja on Suomessa todennäköisesti hidastanut verrattain edullinen energia ja kilpailukykyiset muut tuotantomenetelmät​.
  • Hintakehitys (2018-2022) ja epävarmuus tuontienenergian osalta tekee omasta tuotannosta uusiutuvilla energialähteillä houkuttelevamman vaihtoehdon koko Euroopassa ja myös Suomessa​

Sähkön tuotantohinta​

  • Energian tuotannon hinta yksikköä kohden, jaettuna laitoksen koko elinkaarelle​
  • Vertailuluku, ohjaa lähinnä investointeja​
  • Vaihtelee oletusten, laskentaperusteiden ​
    (ja agendan) mukaan​
  • Poliittisilla päätöksillä suuri merkitys ​
    (tuet, verotus, päästökauppa)​

Potentiaali​: Tuulennopeudet Euroopassa

Tuulivoimalat suomessa:Tuotannossa olevat voimalat

Tuulivoimalat suomessa:Rakennus- ja suunnitteluvaiheessa

2023 lopussa julkaistuja suunniteltuja hankkeita:​

Ennuste: Fingrid kasvuennuste

  • Fingrid Q1/2023 Best estimate skenaarion mukaan tuulivoimakapasiteetti kasvaa ​
    n. 22500 MW:iin ja tuotanto 75TWh:iin v. 2030 mennessä​

 

Lähde Fingrid / data.fingrid.fi, lisenssi CC 4.0 BY

Ennuste:

  • Fingrid ennuste, sähkön tuotanto ja kulutus (2030)
  • Taustalla mm. oletus kulutuksen kasvusta teollisuudessa ja datakeskuksissa, vedyn tuotannon vaatimukset sekä liikenteen sähköistyminen​

 

Lähde Fingrid / data.fingrid.fi, lisenssi CC 4.0 BY

 

Lähde Fingrid / data.fingrid.fi, lisenssi CC 4.0 BY

Sähkön tuotanto ja kulutus: Hinnan viikkovaihtelu Suomessa ja Ruotsissa (2023)

  • Sähkön hinnassa vaihtelu on hieman suurempaa ​
  • 2022 lähtien hintavaihtelu myös arvaamattomampaa​
  • Erityisesti hintaan vaikuttaa mm. ydinvoimaloiden vuosihuollot​
  • Parhaillaan OL2 ja OL3 huollot päällekkäin ja venyneet

Sähkön tuotanto ja kulutus: Ratkaisuja epätasaiseen tuotantoon

  • Sähkön siirto​
  • Sähkön varastointi​

Sähkönsiirto: Sähkömarkkinat ja Fingrid kantaverkko

  • Sähkön siirto Suomen sisällä​
  • Säätösähkö ja sähköreservi​
  • Siirtoa rajoittaa kantaverkon kapasiteetti​
  • Fingrid ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirtoverkkoa

 

Lähde Fingrid / data.fingrid.fi, lisenssi CC 4.0 BY

Sähkönsiirto: Suomen rajasiirtoyhteydet

  • Suomi on osa pohjoismaista synkronialuetta, jossa sijaitsevat sähköverkot ovat toisiinsa yhteydessä vaihtosahköyhteyksillä.​
  • Pohjoismainen sähkömarkkina, säätökapasiteetti ja reservi​
  • Siirtoa muihin pohjoismaihin ja Baltiaan rajoittaa rajasiirtoyhteyksien kapasiteetti​

 

Lähde Fingrid / data.fingrid.fi, lisenssi CC 4.0 BY

Energianvarastointi: Varastointitapoja

  • Pumppuvoimalat​
  • Akut​
  • Vetyyn varastointi​
  • Lämmön varastointi​
  • Muut ratkaisut, mm.​
    kineettiset energiavarastot,​
    paineilma​

Energianvarastointi: Pumppuvoimalat

  • Vettä pumpataan yläaltaaseen sähkön ollessa halpaa​
  • Vettä juoksutetaan ala-altaaseen sähkön ollessa kallista​
  • Tekniikka tavanomaista vesivoimaa​
  • Hankkeita vireillä myös Suomessa​

Turbiinityypit: Soveltuvuus eri tuulennopeuksille

  • Eri turbiinityypit soveltuvat erilaisille tuulennopeusalueille​
  • Toimintaperiaate joko ilmanvastukseen tai siiven nostovoimaan perustuva​

Turbiinityypit: Drag-based

  • Toiminta perustuu ilmanvastukseen​
  • Ilmanvastuksen oltava eri suuruinen turbiinin eri puolilla ​
  • Pienen mittakaavan sovelluskohteet​
  • Tuulennopeuden mittaus​

Turbiinityypit: Savonius-turbiineja

Turbiinityypit: Lift-based

  • Toiminta perustuu siiven nostovoimaan​
  • Pysty- (VAWT, Vertical Axis Wind Turbine) ja vaaka-akselisia (HAWT, Horizontal Axis Wind Turbine) turbiineja​
  • Sähköntuotannossa yleisimmin käytetään 2- ja 3-lapaisia vaaka-akselisia tuuliturbiineja​

Turbiinityypit: Darrieus-turbiineja

Turbiinityypit: HAWT-turbiineja eri siipimäärillä

Turbiinityypit: HAWT rakenne

  • 1-3 roottori, siivet ja niiden säätö​
  • 4-6 vaihteiston ja voimansiirron osat​
  • 7-8 generaattori ja ohjaus​
  • 9-10 tuulisensorit​
  • 11-15 runko ja kääntömekanismi​

Turbiinityypit: Tehokäyrä

  • Cut-in = Käynnistysnopeus. Minimituulennopeus, jolla turbiini lähtee pyörimään​
  • Rated speed / Rated power: turbiinin nimellisteho ja sitä vastaava tuulennopeusalue​
  • Cut-out = Sammutusnopeus Maksimituulennopeus, jolla turbiinia voidaan käyttää​

Turbiinityypit: HAWT kehitys

  • HAWT-turbiinien koko on parissakymmenessä vuodessa moninkertaistunut ja kasvavat edelleen​

Mitoitus ja suunnittelu: Tuulen nopeuden korkeusvaihtelu

  • Keskimääräinen tuulennopeus kasvaa maanpinnan tasosta noustaessa ​
  • -> Korkeampi torni ja suurempi turbiini paitsi kasvattavat turbiinin pinta-alaa, myös nostavat turbiinin alueelle, jossa keskimääräinen tuulennopeus on suurempi​

Mitoitus ja suunnittelu: Kasvillisuus ja rakennukset

  • Keskimääräiseen tuulennopeuteen vaikuttaa myös maaston peitteisyys, korkeat rakennukset yms​
  • Maaston vaikutusta tuulennopeuteen kuvataan termillä ”surface roughness lenght” , Z0
  • Vaikuttaa keskimääräisen tuulennopeuden laskentaan
  • https://en.wikipedia.org/wiki/roughness_lenght

 

 

 

  • Karkeampaan suunnitteluun ja kartoitukseen käytetään myös ”roughness class” –luokitteluja, jotka huomioidaan suoraan keskituulinopeuden käyrissä​
  • 0: Avomeri​
    …​
    4: umpimetsät ja asutuskeskukset

Mitoitus ja suunnittelu: Tuulen nopeuden korkeusvaihtelu

  • Tuulennopeudet eri korkeuksilla voidaan myös mitata sijoituspaikkakohtaisesti suunnitteluvaiheessa​
  • Kasvillisuuden ja rakennusten vaikutus näkyy suoraan mitatussa datassa​

Mitoitus ja suunnittelu: Tuulen nopeusjakauma

  • Pitkäaikaisen mittausdatan tai laskennallisen Weibull-jakauman perusteella voidaan arvioida sijoituspaikan tuuliprofiilia vuoden aikana​
  • Mitataan yleensä h/a​
  • Tuulen nopeusjakauman ja turbiinin tehokäyrän perusteella saadaan laskennallinen tuotantojakauma​
  • Tehontuotto integroimalla​
  • Capacity factor = prosentuaalinen osuus a/h kun voimala tuottaa sähköä​
  • Operating hours = ​
    tuotanto h/a ​
    (kaikilla tehoalueilla)​
  • Full load hours = ​
    tuotanto nimellisteholla h/a​

Mitoitus ja suunnittelu: Turbiinien etäisyydet toisistaan

  • Turbiinit on sijoitettava tuulipuistossa vallitsevan tuulensuunnan mukaisesti 4…12 turbiinihalkaisijan etäisyydelle toisistaan, jotta ‘varjostukselta’ ja turbulenssilta vältytään

Oppimistehtävä 1: Tuulivoimahankkeisiin perehtyminen

  • Valitse uutisista tai tuulivoimayhdistyksen sivuilta vireillä oleva tuulivoimahanke
  • Etsi hankkeen perustietoja, esim. Tuuliturbiinien tyyppi, lukumäärä, nimellisteho, kokoluokka ja koko tuulipuiston vuosituotanto
  • Missä vaiheessa hanke on, koska tuotannon odotetaan alkavan?
  • Onko hankkeen yhteyteen suunniteltu varastointiratkaisuja tai esim. vedyn tuotantoa?
  • Tutki esim. Global Wind Atlaksen avulla sijoituspaikan keskimääräisiä tuulennopeuksia
  • Referoi tiedoista n. 1 sivun mittainen raportti, jonka palautat Moodle palautuslaatikkoon
i

Lähde: Materiaalintuottaja Timo Malvisalo