Tilat ja teknologia

Onnistunut hybridiopetus tarvitsee oikeanlaiset tilat ja teknologiat. JAMKin eri kampuksilla on hybridiopetusta varten suunniteltuja hybridiluokkia, joiden tekninen varustelu ja muuntuva kalustus mahdollistavat onnistuneet pedagogiset ratkaisut. Kiinteästi asennetut kamerat, kattomikrofonit ja kaiuttimet, opettajan langaton kuuloke-mikrofoni sekä kahdella isolla näytöllä varustetut luokkatilat saivat kiitosta opettajilta. Toisaalta tilojen monipuolinen tekniikka koettiin myös haasteelliseksi ongelmatilanteissa tai ohjeiden puuttuessa. Monipuolisen laitteiston käynnistäminen edellyttää opettajilta aikaa opetuksen aloitusvaiheessa, ja niinpä esimerkiksi puoli tuntia ennen varsinaista opetusta alkava tilavaraus koettiin tarpeelliseksi.

Valitse hybridiluokka

Opettajan puheen ja luokassa käydyn keskustelun ja opiskelijoiden kysymysten kuuleminen on opiskelijoiden mukaan keskeinen oppimista tukeva tekijä. Opettajan tai muiden opiskelijoiden näkeminen on huomattavasti vähemmän merkityksellistä. Opiskelijoiden mukaan on kuitenkin melko yleistä, etteivät luokassa käyty keskustelu tai luokassa esitetyt kysymykset kuulu verkkoon. Tämä johtunee pitkälti siitä, että hybridiopetusta pidetään tiloissa, jotka eivät ole siihen suunniteltuja (esim. kattomikrofonit puuttuvat), tai että ko. tekniikan käyttäminen on liian vaikeaa tai sen koetaan hidastavan liikaa opetuksen rytmiä (esim. kierrätettävät mikrofonit). Opiskelijoiden mukaan hybridiopetuksen onnistumiseksi on keskeistä, että opettaja huomioi verkossa olijat esimerkiksi toistamalla luokan kysymykset ääneen.

Sovi lukujärjestyksen laatijan kanssa tilavarauksen alkamisaika esimerkiksi noin puoli tuntia ennen opetuksen alkua. Tämä parhaimmillaan tukee opettajan työn sujuvuutta ja vähentää jo muutenkin stressaavaksi koetun hybridiopetuksen kuormittavuutta:

”Riittävästi aikaa ennen tunnin alkua, opiskelijat luokkaan sitten kun verkko-opiskelijat on otettu sisään ja verkko on kunnossa, ohjeistetaan opiskelijat olemaan hiljaa, että kaikki kuulevat”.

Ota haltuun tilan tekniikka

Hybridiopetuksessa opetusteknologia on keskeisessä roolissa, ja aihe näyttäytyi myös melko merkittävänä opettajien haastatteluissa. Opettajat pitivät tärkeinä niin omaa perehtyneisyyttä opetustilan laitteisiin ja niiden toimintaan kuin myös yleisempää tietoa siitä, mitkä sovellukset olivat käyttökelpoisia hybridiopetuksessa. Onnistuneen hybridiopetuksen avaimia haastattelujen mukaan olivat mm. opetustilan tekniikan toimiminen, laitteiden testaus etukäteen sekä opetustilassa olevat ohjeet.

Muutamassa haastattelussa otettiin kantaa myös hybridiopetuksessa käytettävän videoneuvotteluohjelman ominaisuuksiin, joista varsinkin video- ja mikrofoniyhteyden testaamisen sekä näytön jakamisen helppous nimettiin merkityksellisiksi opiskelijoiden oma-aloitteisuutta ja vastavuoroisuutta lisääväksi ohjelman ominaisuuksiksi. Samat teemat nousevat myös opiskelijoiden vastauksista, sillä äänen kuuluvuus ja näyttökuvan jakaminen on verkossa opiskelijalle ehdoton edellytys.

Hybridiopetuksessa hyödynnetään useimmiten digitaalista oppimisympäristöä mm. opintojakson yleisten ohjeiden ja materiaalien jakamiseen sekä oppimistehtävien ohjeistukseen ja palautukseen. Kysyttäessä hybridiopetusta tukevan oppimisympäristön ominaisuuksia opettajat korostivat oppimisympäristön selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä kuten myös ohjeiden yksinkertaisuutta.

”Materiaalin on oltava selkeää ja helposti tulkittavaa ettei tulisi paljon kysymyksiä. Ja ohjeistukset yleensäkin”.

Ohjeiden ja materiaalien tuottaminen sekä oppimisympäristöjen muokkaaminen hybridiopetukseen soveltuvaksi ovatkin asioita, joita hybridiopetus on tuonut opettajien arkeen.

Kehitä teknisiä taitojasi

Tutkimuksessa haastatellut opettajat kuvasivat teknisiä verkko-opettamisen taitojaan vähintäänkin hyviksi, ja kokemukset verkko-opetuksesta vaihtelivat noin 1 vuodesta yli 10 vuoteen. Hybridiopetusta opettajat olivat toteuttaneet noin 1-3 vuotta – aluksi edes tietämättä sitä nimitettävän hybridiopetukseksi. Teknisestä osaamisesta keskusteltaessa opettajat toivat esille myös teknisen tuen saatavilla olon tärkeyden yhtenä onnistuneen hybridiopetuksen taustatekijänä. Jo pelkästään mahdollisuus kysyä teknistä tukea paikalle opetutustilanteeseen toi turvaa, kuten myös se, että tukihenkilöstö on helposti lähestyttävää. Teknistä tukea tarvittiin useimmiten esiintyneiden ongelmatilanteiden ratkaisemiseen kuin myös laitteiston käynnistämisen varmistamiseen opetustilanteen alussa. Tekniseksi tueksi opettajat kokivat niin verkkopedagogiikan suunnittelijat kuin JAMKin yksiköissä toimivat pedagentit.

Haastateltujen opettajien puheissa tuli esille tarve sekä oman teknisen osaamisen kehittämiseen, että hybridiopetuksen pedagogisten ratkaisujen yhteiseen pohdintaan. Opettajat kokivat hybridiopetusosaamisen oppimisen tapahtuvan parhaiten käytännön kautta ja ”työn äärellä oppiminen” tulikin esille lähes jokaisessa haastattelussa. Ongelmatilanteitakaan ei kavahdettu, jos tilanteeseen oli saatavilla apua joko kollegalta tai tekniseltä tuelta:

”Koulutuksissa opin kyllä myös asioita, mutta merkityksellisintä on siinä työn äärellä oppiminen” .

Opiskelijat sen sijaan eivät tunnistaneet kehittämisen tarvetta omissa teknologisissa taidoissaan. Vain yksi vastaaja koki omat teknologiataitonsa sellaisiksi, että se haittaa opiskelua. Opiskelijoiden mielestä myös sekä luokkien laitteistot että heidän omat laitteensa tukevat oppimista hybridiopiskelussa. Kuitenkin samaan aikaan opiskelijat painottavat vastauksissaan teknologian toimivuutta ja etukäteistestausta, sillä verkossa olijoiden teknologiaongelmien ratkominen tunnin aikana turhauttaa kaikkia osapuolia.