Kirjallisuuskatsaukset

Kirjallisuuskatsauksia tehdään erilaisiin tarkoituksiin, siksi niiden tekotavat ja nimitykset eroavat hieman toisistaan. Kirjallisuuskatsauksella kartoitetaan sitä, millaista tietoa joltakin rajatulta alueelta on olemassa. Yleensä haetaan vastausta johonkin kysymykseen, kuten tutkimusongelmaan. Kirjallisuuskatsaus voi olla artikkeli, esitelmä tai opinnäytetyön osa, jossa käydään analyyttisesti lävitse mitä tarkasteltavasta  ilmiöstä tiedetään. Kartoittavaa katsausta (scoping review) tarvitaan esim. isojen hankkeiden kuten Terveydenhuollon…

Jatka lukemista

Opinnäytetyön tiedonhankinta

  Kaikkiin opinnäytetöihin kuuluu olennaisena osana mahdollisimman järjestelmällinen tiedonhankinta, joka on aiheeltaan tarkasti määritelty ja rajattu. Tyypillistä tiedonhankinnalle on, että se tarkentuu opinnäytetyön edetessä. Uusia mielenkiinnon kohteita nousee ja aihe rajautuu lisää. Tiedonhankinta on luova prosessi, jossa jo löydetyt lähteet vaikuttavat sekä tehtävän tarkentumiseen että uusien kiehtovien näkökulmien ja tiedonlähteiden etsintään ja löytämiseen. (Raportointiohje luku 2 Tiedonhankinta opinnäytetyöhön)…

Jatka lukemista

Opinnäytetyön aiheen valinta ja rajaus

Opinnäytetyön aiheen valinta ja rajaus 1. Opinnäytetyön aloitus ja aiheen valinta 2. Aiheen rajaaminen – tutkimusongelman määrittely 3. Opinnäytetyön aihe-ehdotus ja opinnäytetyön ohjaajien nimeäminen Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelijan tulisi pohtia mahdollista opinnäytetyönsä aihetta yhdessä mahdollisen toimeksiantajan kanssa ja käydä keskustelua esimerkiksi oman opettajatutorin tai koulutusvastaavan kanssa. Opinnäytetyön aiheen rajaamisessa opiskelija tarvitsee tukea opinnäytetyötä ohjaavilta opettajilta….

Jatka lukemista