Työelämäyhteistyö ja opinnäytetyön hankkeistaminen

AMK ja YAMK opinnäytetyö on työelämä- ja käytäntölähtöinen, itsenäinen tutkimus-, suunnittelu- tai selvitystyö opiskelijan oman koulutusalan osa-alueelta. Opinnäytetyö voi olla soveltava tutkimus, tuote-, palvelu- tai muu työelämän kehittämisprojekti. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry., 2015.) Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija osoittaa opinnäytetyössään omaavansa valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä sekä kehittää omaa ammattitaitoaan tutkimus-ja kehittämistoiminnassa. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija osoittaa opinnäytetyössään kykenevänsä toimimaan työelämän kehittäjänä sekä omaavansa valmiudet seurata ja eritellä oman alan tutkimustietoa ja ammattikäytännön kehitystä. (ks. Asetus ammattikorkeakouluista 932/2014, 2015.) Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aitoa kolmikantayhteistyötä opinnäytetöiden toteutuksessa. Kolmikantayhteistyöstä laaditaan edellä mainittu yhteistyösopimus, jonka allekirjoittavat opinnäytetyön tekijä(t), toimeksiantajan / työelämän edustaja ja opinnäytetyön ohjaaja(t).

Yhteistyösopimuksessa toimeksiantaja / työelämän edustaja nimeää opinnäytetyöllä työelämänohjaajan/mentorin. Mikäli opinnäytetyössä kehitetään tai kuvataan julkisuuslaissa tarkoitettua salassapidettävää tietoa esimerkiksi ammatti- tai liikesalaisuutta (Julkisuuslaki 621/1999, 2015), laaditaan opinnäytetyöstä myös salassapitosopimus. Lähtökohtaisesti julkisuuslain ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti kaikki ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat julkisia. Salassapidettävissä opinnäytetöissä on suositeltavaa laatia Theseus-tietokannassa julkaistava julkinen osa esimerkiksi teoreettinen viitekehys tai kirjallisuuskatsaus. Kolmikantayhteistyöhön perustuva opinnäytetyö kehittää sekä opiskelijan että työelämäohjaajan, työyhteisön ja ammattikorkeakoulun ohjaajan asiantuntijuutta.

Rissanen (2003) on tutkinut väitöskirjassaan työelämälähtöistä opinnäytetyötä oppimisen kontekstina. Tukimustuloksia on hyödynnetty artikkelissa Työelämäyhteistyö ja kumppanuus opinäytetyössä (Rissanen 2007). Opinnäytetyön työelämälähtöisyyttä voidaan tarkastella opinnäytetyön kontekstin, metodien valinnan sekä opinnäytetyön tiedon ja tietämyksen luonteen näkökulmista.

Opinnäytetyön aiheet valitaan käytännön työn tai ammattien kontekstista toisin kuin puhtaasti käsitteelliset tai teorialähtöiset aiheet.  Opinnäytetyön kontekstin muotoutumiseen vaikuttaa se millaiseksi toimeksiantajaorganisaation ja ammattikorkeakoulun välinen opinnäytetyöyhteistyö on muodostunut. Opinnäytetyön tilaajaorganisaatiot ovat vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan näkökulmasta erilaisia oppimis- ja tutkimus-/kehittämisympäristöjä.  Opinnäytetyön aiheen valinta on yksi opinnäytetyön kriittisimmistä vaiheista. Opinnäytetyön tutkimus-/kehittämisongelmat löytyvät usein opiskelijan harjoittelujaksojen aikana oman asiantuntijuusalan käytännöistä ja niiden kehittämistarpeista. Opiskelijan ja toimeksiantajan kannalta on hyödyllistä yhdistää harjoittelu ja opinnäytetyön tekeminen. Aiheen valintaan liittyy aiheen rajaaminen opiskelijan osaamisen kehittämisen, toimeksiantajan tavoitteiden ja odotusten ja AMK-/YAMK opinnäytetyön tavoitteiden näkökulmasta. Opinnäytetyön ohjaajan asiantuntijaroolina on ohjata työelämästä tarjottua aihetta asiantuntijuusosaamista tukevaksi tutkimus- ja kehittämistehtäväksi. Opinnäytetöiden linkittäminen ammattikorkeakoulun muuhun tutkimus- ja kehittämistoimintaan on myös mahdollisuus antaa opiskelijoille näkökulma työelämän kehittämiseen osana opintoja ja ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa.

Työelämälähtöisyys tulee esille myös opinnäytetyön metodisissa valinnoissa. Työelämälähtöisissä opinnäytetöissä metodisina valintoina korostuu reflektiivinen ja ongelmanratkaisuun pyrkivä ote. Toimeksiantajaa kiinnostavat opinnäytetyön käytännön ratkaisut, uusista kehittämisideoista ja tuloksiin perustuvista johtopäätöksistä. Metodien valinnassa mietitään millaisia tiedon tuottamisen ja analysoinnin tapoja voidaan käyttää, miten käsitteitä sovelletaan ja miten opinnäytetyön tuloksia argumetoidaan.  Keskeisin kehittämismetodi ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä on kyky kehittää asiantuntijatyötä ongelmanratkaisuprosessien ja reflektiivisen ajattelun kautta. Tästä näkökulmasta käytännön tuotosten esiin nostaminen, tulosten pohdinta ja sovelluksien arvioiminen, jotta käytännönläheisyys ja käyttöönotto onnistuvat.

Opinnäytetyön tiedon ja tietämyksen luonne on kolmas työelämäyhteyttä kuvaava ulottuvuus. Suunnitteluvaiheessa opinnäytetyön tekijä, toimeksiantaja ja opinnäytetyön ohjaaja keskustelevat ja sopivat siitä, mitä toimeksiantajan odottaa opinnäytetyöltä, millaista osaamista ja asiantuntijatiedon käsittely- ja arviointitaitoja opinnäytetyössä opiskelijalta odotetaan ja kuinka opinnäytetyö vastaa ammattikorkeakoulun työelämälähtöisen soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön tiedonkäsityksiin.

Opinnäytetyön hankkeistamisesta sovitaan yhteistyösopimuksessa ennen opinnäytetyön aloittamista. Työelämäyhteistyö, aluekehitys ja niihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa ammattikorkeakoulun perustehtävää.
Opinnäytetyötä voidaan pitää hankkeistettuna, mikäli yksi seuraavista kriteereistä täyttyy ja asiasta on sovituu ennen opinnäytetyön aloittamista :

  •  Työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle opinnäytetyön tekemisestä
  •  Opinnäytetyölle on nimetty ohjaaja työelämästä
  •  Toimeksiantajan tarkoituksena on hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan

Lähteet:

Julkisuuslaki 621/1999. Finlex. Viitattu 12.10.2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

Rissanen, R. 2003. Työelämälähtöinen opinnäytetyö oppimisen kontekstina. Fenomenografisia  näkökulmia tradenomin opinnäytetyöhön. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampere. Viitattu 12.10.2015. http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/2003/2003085.html

Rissanen, R. 2007. Työelämäyhteistyö ja kumppanuus opinnäytetyössä. Teoksessa: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Toim. Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. s. 104-111. Viitattu 12.10.2015. http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/