Vertaisohjaus opinnäytetyöprosessin tukena

Vertaisohjauksella opinnäytetyöprosessissa tarkoitetaan samassa opiskelutilanteessa ja samankaltaisten haasteiden parissa työskentelevien opiskelijoiden, vertaisten, vastavuoroista kokemusten vaihtoa ja dialogista keskustelua. Se on yhdessä tekemistä, ajatusten vaihtamista, kyseenalaistamista, innovointia sekä osaamisen ja erilaisten vaihtoehtojen esille tuomista. Ohjaustilanteissa opitaan, saadaan onnistumisen kokemuksia ja rohkaistutaan ajattelemaan toisin, kyseenalaistamaan ja kokeilemaan uusia näkökulmia.

Kehittävä vertaisohjaus on kiinteä osa opinnäytetyöprosessia. Kehittävä vertaisohjaus rakentuu opinnäytetyön kokonaisprosessin sisään etenevinä askelmina. Jokaisessa vaiheessa kehittävällä vertaisohjauksella on oma merkityksellinen roolinsa. Ketola (2007) on kuvannut vertaisohjausta opinnäytetyöprosessissa Kajaanin ammattikorkeakoulun esimerkkitapauksen pohjalta. Vertaisohjauksen malli pohjautuu Stakesin ja Suomen kuntaliiton Kehittävän vertaiskäynnin toimintamallin (2004) pohjalle.

Ryhmäohjauksissa on tärkeätä, että vertaiset osallistuvat keskusteluun, jolloin oppimista tapahtuu toisen opinnäytetyöstä oppimalla. Alustavien opinnäytetyön aiheideoiden esittelyn yhteydessä sovitaan vertaisohjauksen käytöstä ja nimetään kullekin opinnäytetyölle vertaiskumppani. Vertaiskumppanilla on valmius osallistua tasavertaiseen keskusteluun opinnäytetyöseminaareissa ja valmius toisilta oppimiseen ja omien oivallusten jakamiseen. Vertaisohjaaja valmistautuu opinnäytetyöseminaareihin tutustumalla vertaisen seminaarissa käsiteltävänä olevaan materiaaliin. Tämä edellyttää ryhmässä sopimista etukäteismateriaalin toimittamisesta vertaiselle ja ohjaajalle. Tässä hyvänä materiaalin jakamispaikkana toimivat Optima-verkko-oppimisympäristö tai opiskelija jakaa tiedoston Office 365 -ympäristössä vertaiselle ja ohjaajalle.

 

Vertaisohjaus osana opinnäytetyöprosessia

Kuvio 1. Vertaisohjaus opinnäytetyöprosessin aikana

Opinnäytetyöprosessi päättyy opinnäytetyön esittämiseen ja arviointiin. JAMK:n prosessin mukaisesti opiskelijalla on oikeus vertaisohjaajan lausuntoon. Opinnäytetyön esittämisen yhteydessä vertaisohjaaja on mukana, osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja antaa oman lausuntonsa esitettävänä olevasta opinnäytetyöstä. Kirjallista lausuntoa varten JAMK:lla on yhteinen lomake vertaislausuntoa varten. Lausunto kirjoitetaan opinnäytetyön kriteereiden mukaisesti ilman arvosanaa.

Vertaisohjauksen tavoitteena on oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen. Asiatuntijan osaamisena kehittyvät erityisesti kriittinen ja rakentava palautteen antaminen ja vastaanottaminen.

Kehittävä vertaisohjaus voidaan nähdä myös osana opinnäytetyöprosessin jatkuvaa laadunparantamista. Vertaisohjaus kehittää sekä opinnäytetyöntekijän opinnäytetyöprosessi että kokonaisuudessaan ryhmäohjauksen prosessia.

Vertaisohjaus osa jatkuvaa opinnäytetyöprosessin laadunvarmistusta

Kuvio 2.Vertaisohjaus osa jatkuvaa opinnäytetyöprosessin laadunvarmistusta

 

Lähteet:

Hellsten, K., Outinen, M. & Holma, T. 2004. Kehittävä vertaiskäynti – työvälineitä laadunhallintaan. Aiheita 31. Stakes: Helsinki. Viitattu 12.10.2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193806

Ketola, M. 2007. Vertaisohjaus opinnäytetyöprosessissa. Case – vertaisohjauksen käytöstä työvälineenä opinnäytetyöprosessin aikana Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Teoksessa: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja kehittämiskohteita. Toim. Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. Oulun seudun ammattikorkeakoulun julkaisuja. Viitattu 12.10.2015. http://www.oamk.fi/opinnaytehanke/

Vertaiskäynnin toimintamalli. 2015. Kuntaliitto. Viitattu 12.10.2015. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sote-kehittamistyo/kehittava-vertaiskaynti/Sivut/vertaiskaynnin-toimintamalli.aspx