Opinnäytetyön ohjauksen lähtökohdat

Opinnäytetyön ohjauksen lähtökohtana ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagogiset periaatteet, jotka varmistavat kaikille ammattikorkeakoulu opiskelijoille tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet. Asiantuntijuuden ja ammatillisen kehittymisen sekä elinikäisen oppimisen valmiuksien tukeminen on keskeistä näissä periaatteissa. Opinnäytetyöprosessissa opiskelija osoittaa oman asiantuntijuutensa ja ammatillisen kehittymisen toteuttaessaan itsenaisesti tutkimus- tai kehittämishankkeen AMK- tai YAMK-opinnäytetyönä. Frilanderin (2005) mukaan opinnäytetyö kehittää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä asiantuntijuutta. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekeminen kehittää yksilöllistä asiantuntijuutta itseohjautuvuuden, ongelmanratkaisukyvyn, metataitojen sekä itseilmaisun osalta. Yhteisöllinen asiantuntijuus kehittyy työelämää uudistavien sekä yleisten työelämä- ja yhteistyötaitojen osalta. (Frilander-Paavilainen, 2005)

Pedagogisten ydinperiaatteiden mukaisesti opinnäytetyöprosessin keskeinen toimija on opiskelija. Opettaja toimii opinnäytetyöprosessissa oppimisprosessin mahdollistajana ja tukijana. Opetussuunnitelman mukaisesti opinnäytetyö perustuu työelämän tarpeeseen ja yhteistyöhön toimeksiantajan kanssa. Opinnäytetyön yhteistyösopimuksessa nimetään työelämästä opiskelijalle mentor/opinnäytetyön ohjaaja, jolta opiskelija saa tukea yhteistyöprosessin aikana. Yhteistyösopimus tehdään kolmikantasopimuksena – opiskelija, toimeksiantaja ja JAMK:n edustajana opinnäytetyön ohjaaja(t).

Pedagogisena ydinperiaatteena on myös opiskelun mahdollistavien rakenteiden joustavuus.  Oppimisympäristöjen uudistaminen mahdollistaa opinnäytetyön ohjauksissa monipuolisen opetusteknologian hyödyntämisen mm. etäohjauksen toteuttamiseksi sekä yksilö- että ryhmäohjauksina ja vertaistuen saamisen joustavasti sekä on-line että kontaktiseminaareissa. Joustavia mahdollisuuksia tarvitaan myös opinnäytetyön ohjauksen turvaamiseksi ympäri vuotisen opiskelun mahdollistamisen näkökulmasta.

Koulutuksen laadun näkökulmasta opiskelija opinnäytetyössään osoittaa kykenevänsä tuottamaan itseään, työyhteisöään ja alaa kehittävän opinnäytetyön, jolloin hän vahvistaa omaa asiantuntijuuttaan ja työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämisosaamista. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijalla on käytettävissään JAMK:n monipuoliset ja systemaattiset ohjauspalvelut, joista opinnäytetyötä ohjaavan opettajan lisäksi tarvittaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi opintojen ohjaajaa sekä kielikeskusta.

Opinnäytetöiden laadunvarmistamiseksi JAMK:ssa on luotu koko korkeakoulua koskevat AMK opinnäytetyön arviointikriteerit ja YAMK opinnäytetyön arviointikriteerit sekä JAMK:n yhtenäiset opinnäytetyön lomakkeet lausunnon anatamista varten ohjaajalle, opiskelijalle, toimeksiantajalle ja vertaisarvioitsijalle. Opinnäytetöiden arvosanojen laadunvarmistus kuuluu opinnäytetyöryhmille sekä AMK että YAMK tasoilla. Opinnäytetyöryhmän tehtäviin on määritelty opinnäytetyön arvosanan antaminen opinnäytetyön ohjaajien antaman lausunnon ja arvosanaehdotuksen pohjalta suhteessa opinnäytetyön arviointikriteereihin.

Työelämän tarpeisiin, ennakointiin sekä koulutusratkaisuihin liittyvän periaatteen mukaan työelämäyhteistyö on keskeistä opinnäytetyössä. Opiskelijalle mahdollistetaan opinnäytetyön tekeminen JAMK:n yhteistyöverkostojen kanssa toteutettavissa TKI-hankkeissa sekä työelämäverkoston muissa hankkeissa ja projekteissa.

Hyväksilukukäytänteet ovat mahdollisia myös opinnäytetyön kohdalla. Tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on oikeus hakea hyväksilukua aiemmin tai muualla suoritetun opinnäytetyön perusteella. Hyväksilukeminen arvioidaan suhteessa opinnäytetyölle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin ammattikorkeakoulussa sovellettavan opinnäytetyön arviointimenettelyn mukaisesti.

 

Lähde: Frilander-Paavilainen, E.-L. (2005). Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Helsinki: Helsingin yliopisto.