Opinnäytetyön toteutusvaihe

Opiskelija on esittänyt opinnäytetyön suunnitelman ja alustavan teoreettisen viitekehyksen tai opinnäytetyön lähtökohdat opinnäytetyöseminaarissa Opinnäytetyö osa 1 -opintojaksolla. Tämän jälkeen opiskelija ryhtyy toteuttamaan tutkimuksen empiiristä osaa tai kehittämistyössä toiminnallista vaihetta yhteistyössä toimeksiantajan organisaation kanssa.

Mikäli opiskelija tekee tutkimusta, hänen tulee selvittää millaisia erityislupia hän tarvitsee. Esimerkiksi terveydenhuollon organisaatioissa tarvitaan erillinen tutkimuslupa mitä haetaan toimeksiantajan tutkimuslupa-anomuksella ja organisaation käytäntöjen mukaisesti. Samoin mikäli opiskelijan opinnäytetyön tutkimus kohdistuu Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoihin tai henkilöstöön hänen tulee anoa tutkimuslupaa JAMK.fi sivustolla olevalla tutkimuslupalomakkeella. Ennen hyväksyttyä tutkimuslupaa opiskelija ei voi tutkimusaineistoa kerätä.

Empiirisessä / toiminnallisessa vaiheessa opiskelija laatii aineistonkeruuseen soveltuvan mittarin, välineen, jonka avulla hän voi kerätä aineistoa omaan opinnäytetyöhönsä. Aineistonkeruun menetelminä määrällisissä tutkimuksissa on usein erilaiset kyselyt, jotka voidaan toteuttaa sähköisesti esimerkiksi Webropol-kyselyohjelmistolla, mikä on JAMKn opiskelijoiden ja henkilöstön käytettävissä. Määrällisen tutkimuksen tietovarannosta (KvantiMOTV) löydät nopeasti lisätietoa määrällisen tutkimuksen vaiheista ja analyysimenetelmistä. Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruumenetelminä ovat usein erilaiset haastattelut ja havainnoinnit. Laadullisen tutkimuksen tietovarannosta (KvaliMOTV) löydöt nopeasti tietoa laadullisen tutkimuksen vaiheista ja analyysimenetelmistä.

Ns. toiminnallisissa opinnäytetöissä kehittämisote on tutkimuksellinen. Mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on myös näissä opinnäytetöissä, jokin aineisto mitä analysoimalla syntyy opinnäytetyön tuotos. Aineistonkeruu menetelminä voi olla työyhteisöjä osallistavat menetelmät esim. ”Learning Café”, erilaiset työpajat, jonkin laitteen ohjekirjat, valokuvat, tapahtuman kohderyhmän tai työryhmän haastattelut tai havainnoinnit, erilaiset palautteet. Tätä aineistoa voidaan analysoida laadullisesti. Analyysin tuloksena syntyy uusi toimintamalli, uudenlainen ratkaisu työmenetelmiin, tapahtuma, esite tai koulutusmateriaali. Työyhteisöjen kehittämiseen käytettettävistä menetelmistä löydät lisää tietoa

Kirjallisuutta:

Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloitteville tutkijoille. 2015. Toim. J. Aaltola  &  R. Valli. Jyväskylä: PS-kustannus. 4. uud. ja täyd. p.

Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 2015. Toim. J. Aaltola & R. Valli.   Jyväskylä: PS-kustannus. 4. uud. p.

Kehittämistutkimus opetusalalla. 2013. Toim. J. Pernaa. 4. uud. p.

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.

Uusia malleja työelämän kehittämiseen. Tutkimuksellinen kehittämistyö ylempi AMK-tutkinnoissa. 2014. Toim. M. Suvanto. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu. viitattu 19.1.2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-633-152-5