Opinnäytetyön suunnitelman laatiminen

Aiheen hyväksymisen ja yhteistyösopimuksen jälkeen opiskelija laatii opinnäytetyöstään suunnitelman, jonka hän esittelee opinnäytetyöseminaarissa Opinnäytetyö osa 1 -opintojaksolla. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti opinnäytetyön suunnitelman laatimisen vaiheet, josta myös muodostuu runko opinnäytetyön suunnitelmalle.

 Opinnäytetyön suunnitelman laatiminen
1. Systemaattinen tiedonhaku – perehtyminen aihepiiriin ja aiheen rajaaminen
2. Opinnäytetyön kehittämis- tai tutkimusongelman määrittely
3. Opinnäytetyön tarkoitus ja kehittämis- tai tutkimustehtävät
4. Tietoperusta/teoreettinen viitekehys – keskeisten käsitteiden määrittely
5. Kehittämis- tai tutkimusmenetelmien valinta
6. Aineistonkeruu ja analyysi
7. Opinnäytetyön eettisyys (tutkimusetiikka)
8. Opinnäytetyön aikataulu

Opinnäytetyön suunnitelma on tärkeä laatia. Siinä opiskelija tekee näkyväksi opinnäytetyönsä kehittämis- tai tutkimusongelman ja suunnitelman siihen vastaamiseksi. Lisäksi opinnäytetyön suunitelmassa on mukana toimeenpanosuunnitelma toisin sanoen opiskelija kuvaa opinnäytetyössään kuinka opinnäytetyön prosessi eteen, millaisia lupia sen tekemiseen tarvitaan, millaisia verkostoja toteuttamiseen liittyy sekä millainen on opinnäytetyön aikataulu.

Opinnäytetyön suunnitelman sisältöä:
Opinnäytetyö tausta / johdanto:
Tässä osassa opiskelija perustelee miksi aihe on valittu ja miksi kyseinen kehittämistehtävä tai tutkimus tehdään, mikä tekee siitä mielenkiintoisen. Kirjoittaminen etenee joko yleisestä yksityiskohtaseen tai päinvastoin. Opiskelijan on hyvä kuvata johdannossa aiheen/ilmiön yhteiskunnallista ulottuvuutta sekä sitä miten se liittyy alan ajankohtaiseen keskusteluun. Usein tässä kuvataan kehittämis-/tutkimusongelmaa yleisellä tasolla.

Tausta/Johdanto vastaa lukijalle kysymyksiin mitä opinnäytetyössä kehitetään/tutkitaan ja miksi.

Opinnäytetyön lähtökohdat / tietoperusta / teoreettinen viitekehys
Lähtökodissa kuvataan opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet ja sidotaan opinnäytetyö aikaisempaan tietoon. Opiskelija perustelee tässä aikaisemman tiedon avulla opinnäytetyön rajaukset ja näkökulmat. Ohjauksessa on tärkeätä huomioida millaisia lähteitä opiskelija käytää. Opiskelijaa tulee ohjata systemaattiseen tiedonhakuun ja välttämään oppikirjatasoista sekundaaristä lähdeaineistoa opinnäytetyön tietoperustassa/teoreettisessa viitekehyksessä.

Lukija saa tästä luvusta selville sen, mistä näkökulmasta opinnäytetyö tehdään, millaisten käsitteiden varassa ilmiötä/ongelmaa aiotaan tarkastella ja kehittää/tutkia sekä perustelut miksi juuri nämä valinnat ovat tarkoituksenmukaisia.

Opinnäytetyön tarkoitus/tavoite ja kehittämis-/tutkimustehtävät
Opinnäytetyön tarkoitus johdetaan opinnäytetyön kehittämis-/tutkimusongelmasta. Perinteisesti Hirsjärven ym. mukaan tutkimuksen tarkoitus voi olla: kartoittava, kuvaileva, selittävä tai ennustava.

  1. Kartoittava ote etsii uusia näkökulmia, selvittää vähän tunnettuja ilmiöita ja kehittää hypoteeseja.
  2. Kuvaileva ote esittää kuvauksia henkilöistä, tapahtumista tai tilanteista ja dokumentoi niiden keskeisiä piirteitä.
  3. Selittävä ote etsii syy-seuraus –suhteita tai tunnistaa todennäköisyyksiä.
  4. Ennustava ote pyrkii ennustamaan ilmiöiden seurauksia.

Suurin osa AMK opinnäytetöistä on kuvailevia. Nämä opinnäytetyön tarkoituksen erilaiset otteet määrittävät omalta osaltaan sen millainen kehittämis-/tutkimusote soveltuu opinnäytetyössä käytettäväksi. Opinnäytetyön tavoitteet konkretisoivat asetettua tarkoitusta ja niistä voidaan johtaa opinnäytetyön kehittämis-/tutkimuskysymykset tai -tehtävät. Opinnäytetyön tavoitteet tulee kirjata siten, että niihin voidaan vastata opinnäytetyön kehittämis- tai tutkimusmenetelmillä.  Lisäksi tässä luvussa kuvataan sitä miten opinnäyteytön tuloksia tai tuotosta voidaan hyödyntää.

Tämä kappale alkaa usein lauseella ”Opinnäytetyön/kehittämistehtävän/tutkimuksen tarkoituksena on…..” Seuraavaksi voidaan kirjoittaa keskeiset tavoitteet, jotka konkretisoivat edellistä lausetta ja kuvaavat lukijalle, millaisista näkökulmista kehittämis-/tutkimus tullaan tekemään. Viimeinen lause voi alkaa esimerkiksi: ”Opinnäytetyön/kehittämistyön/tutkimuksen tuloksia/tuotosta voidaan hyödyntää……” Tämä luku päättyy listaukseen kehittämis-/tutkimustehtävistä, jotka ovat konkreettisia asioita, joiden avulla opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus voidaan saavuttaa. (Kuvio 1.)

Tarkoitus, tavoitteet, hyöty ja tehtävät

 

Kuvio 1. Tarkoitus, tavoitteet, hyödynnettävyys ja tehtävät

 

Opinnäytetyön menetelmävalinnat
Opinnäytetyöntekijä kuvaa millaisesta opinnäytetyöstä on kyse:

  • soveltava tutkimus, jossa käytetään määrällisiä / laadullisia  tai monimenetelmällisiä tutkimusmenetelmiä;
  • kyseessä on kehittämistyö, jossa käytetään tutkimuksellista otetta. Tutkimuksellisina menetelminä käytetään osallistavia kehittämismenetelmiä tai dokumenttiaineistoja ja niiden analyysejä.

Myös kehittämispainotteisessa opinnäytetyössä käytetään menetelmiä, joiden avulla syntyy jotakin aineistoa, mitä analysoimalle syntyy kehittämistyön tulos tai tuote. Opinnäytetyön toteutuksen menetelmäosiossa tulee kuvata auki nämä menetelmälliset ratkaisut.

Aineistonkeruu ja analyysi
Opinnäytetyöntekijä kuvaa mistä tai keneltä  ja millä keinoin hän aikoo kerätä sellaisen aineisto, jonka avulla hän pystyy luotettavasti saavuttamaan opinnäytetyön tavoitteet. Opiskelija kuvaa millaisin menetelmin aineisto kerätään ja miten aineisto aiotaan analysoida. Opiskelija tulkitsee analyysin perusteella saamansa tulokset tai arvioi kehittämistyön tuotoksen.

Opinnäytetyön eettisyys (tutkimusetiikka)
Opinnäytetyön suunitelmassa opinnäytetyöntekijän tulee jo alustavasti pohtia opinnäytetyön eettisiä / tutkimuseettisiä lähtökohtia, jotka tulee huomioida opinnäytetyötä tehdessä.

Opinnäytetyön aikataulu
Opinnäytetyön suunnitelmassa on hyvä kuvata myös opinnäytetyön alustava aikataulusuunnitelma vaiheiden mukaisesti aina opinnäytetyön valmistumiseen asti. Tämän voi esittää havainnollisesti kuviona tai taulukkona.