Valmennus tukena Ohjaamojen menestystekijöille

Ohjaamoon ja sen toimintaan kohdistuu monia erilaisia odotuksia: Asiakas odottaa, että Ohjaamo vastaa hänen ohjaus- ja palvelutarpeisiinsa. Emo-organisaation toiveena on, että Ohjaamo-toimintaan osallistuminen hyödyttää sen omaa toimintaa. Alueella kysytään Ohjaamon tuottamaa lisäarvoa suhteessa alueen muihin nuorten palveluihin. Ja Ohjaamossa pohditaan, miten ja millä palveluilla vastataan nuorten ohjaustarpeisiin. Toiminnan vakiintumisen ja tunnettuuden lisääntymisen myötä Ohjaamoilta odotetaan selkeää profiilia, Ohjaamo-brändin kirkastumista.
TESSU-valmennusten toteutusta ja havaintoja Ohjaamojen monialaisen yhteistyöosaamisen kehittymisestä dokumentoitiin projektin aikana valmentajien laatimiin valmennusraportteihin, ja projektin päätösvaiheessa muutamien Ohjaamojen tiimejä haastateltiin valmennusprosessien arvioimiseksi.

Monialainen Ohjaamotyö -nelikenttä, sisältää Monialainen yhteistyö, Ohjaus ja neuvonta, Verkostoyhteistyö sekä Palvelu. Loppuhaastatteluihin ja valmennusraporttien analyysiin pohjautuvassa artikkelissani tarkastelen Ohjaamoen toimintaa projektin kehittämän Monialainen Ohjaamotyö -työvälineen avulla. Monialainen Ohjaamotyö -työväline tarjoaa erilaisia näkökulmia Ohjaamon monialaiseen yhteistyöosaamiseen ja yhdessä tekemiseen, verkostoyhteistyöhön, palveluihin sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Lisäksi työvälineessä havainnollistetaan sitä, kuinka johtaminen ja koordinointi sekä vuorovaikutus liimaavat yhteen monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Näitä erilaisia näkökulmia voi nimittää valmennuksissa saatujen kokemusten ja näkemysten pohjalta Ohjaamojen menestystekijöiksi.

Monialainen yhteistyö

Monialaisessa ja -ammatillisessa työssä toiminnan tavoite- ja tahtotilan tulee konkretisoitua yhteisesti työstetyissä Ohjaamon arvoissa, visiossa, pelisäännöissä ja yhdessä sovituissa arjen työn käytänteissä. Toiminnalla tulee olla rakenne, joka tukee Ohjaamon toimintaa ja palvelujen tuottamista, ja toimijoiden yhteinen ymmärrys ja kieli tuottavat työhön käsitteistön ja viitekehyksen.

Ohjaamon toimivuus edellyttää yhteistä aikaa, avointa keskustelua ja asioiden jakamista. Vuorovaikutuksen tulee olla rakentavaa ja toisia arvostavaa. Luottamuksellinen ja psykologista turvallisuutta luova ilmapiiri edistää yhteisöllisyyttä ja sitoutumista yhteiseen työhön. Toisten työn ja osaamisen tunteminen ja osaamisen jakaminen mahdollistavat sen, että palvelut voidaan tarjota laadukkaasti ja asiantuntijuuden rajat ylittäen.

Osaamisten tunnistamisen, tuntemisen, jakamisen sekä osaamisen kehittämisen kysymykset ovat vahvasti läsnä monialaisessa ja -ammatillisessa työssä. Toimijoiden osaaminen tulee tehdä näkyväksi ja samalla tunnistaa, mikä Ohjaamossa on ns. kaikille yhteistä ydinosaamista ja mitkä ovat erityisosaamiset, jotka ovat vain tiettyjen toimijoiden osaamista. Toimijoiden tulee ymmärtää oman asiantuntijuutensa rajat, koska asiakkaan ohjaustarpeet saattavat vaatia monen eri ammattilaisen osaamista ja yhteistyötä. Monialaisessa yhteisessä työssä asiakasta ohjataan käyttämällä monialaisen työn eri muotoja, kuten pari- ja solmutyöskentelyä.

Yksittäisen työntekijän kannattaa kirkastaa oma Ohjaamo-roolinsa ja siihen kohdistuvat odotukset. Ohjaamolaisen ammatti-identiteetin muodostumista tulee tukea, samoin kuin toimijoiden jaksamista, jota pitää yllä merkitykselliseksi koettu työ, työn jatkuvuus, hyvä työyhteisö ja tyytyväiset asiakkaat. Ohjaamoissa, kuten muissakin työyhteisöissä, työntekijät vaihtuvat, niinpä Ohjaamoilla tulee olla uusien toimijoiden perehdyttämissuunnitelma.

Ohjaamon toimivuuden yhtenä menestystekijänä on sekä Ohjaamo-toimijoiden keskinäinen että koko verkoston viestintä ja tiedonkulku, jonka käytänteistä on sovittava yhdessä. Toimijoiden tulee kokoontua säännöllisesti kehittämään Ohjaamon palveluita. Ja aika ajoin tulee arvioida Ohjaamon monialaisen työn kulloistakin kehitysvaihetta, avata työtä edistäviä ja estäviä tekijöitä.

Verkostoyhteistyö

Ohjaamo-verkosto on monialainen ja ammatillinen alusta, jonka verkostomainen toimintatapa tuottaa asiakastyöhön lisäarvoa mm. kasvattamalla toimijoiden osaamispääomaa ja tuottamalla monipuolisia palveluita. Toiminnan ja kokemuksen myötä Ohjaamon palvelut kehittyvät, joten aika ajoin on tarkistettava, että kaikki olennaiset toimijat ovat mukana verkostossa.

Verkostossa tulee tutustua kaikkiin verkostokumppaneihin, niiden tuottamiin palveluihin, työtapoihin sekä toiminnan hyviin käytänteisiin. Verkostotyössä jokaisen toimijan tulee mieltää itsensä verkostolähetin rooliin niin, että lähetti kuljettaa tietoa Ohjaamon ja emo-organisaation välillä. Tiedolla on suuri merkitys johtamisessa, toimintaan sitouttamisessa ja keskinäisen luottamuksen rakentumisessa.

Emo-organisaatioiden johdon tulee osallistua verkostoyhteistyöhön, koska johto mahdollistaa toiminnan ja antaa sille valtuutuksen. Johdon osallistuminen, arvostava asenne ja kiinnostus Ohjaamon toimintaan ja sen kehittämiseen sitouttaa työntekijät yhteiseen työhön ja lisää jaksamista.

Palvelu

Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä tai paremminkin nuorilähtöisiä, kuten Rovaniemen nuoret ovat asian sanoittaneet. Nuorilähtöisyys tarkoittaa sitä, että palvelut lähtevät nuorten, ei palveluntuottajien tarpeista, ja että nuoret ovat mukana tässä tarpeiden määrittelyssä sekä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Nuorilla on oltava erilaisia mahdollisuuksia ja foorumeita siihen, että voivat osallistua palvelujen kehittämiseen.

Monet asiakkaat hyötyvät pidempikestoisesta ohjausprosessista, joten asiakasprosessi tulee mallintaa: Kuinka asiakas kohdataan ja otetaan vastaan? Miten asiakkaan ohjaus- ja palvelutarpeet kartoitetaan? Mitä asiakkuuden eri vaiheissa tapahtuu ja mitä eri vaiheissa tehdään? Ketkä ovat toimijoita? Kuinka asiakkaan osallisuus toteutuu? Asiakkaan antamasta palautteesta saadaan tarvittavaa tietoa asiakasprosessin kehittämiseen, samoin kuin asiakkaan tilanteen jälkiseurannasta voidaan tehdä päätelmiä palvelun vaikuttavuudesta. Osana Ohjaamo-palveluita ja asiakkaan ohjausprosessia on vielä kehitettävä ns. omaohjaajuutta.

Aloittavien Ohjaamojen yhteisenä haasteena, paikkakunnasta riippumatta, näyttää olevan Ohjaamon tunnettuus ja se, miten Ohjaamo asemoituu osaksi nuorten palvelujen kokonaisuutta. Tiedottamiseen ja markkinointiin on panostettava, samoin kuin sen miettimiseen, millaiset viestit ja kanavat tavoittavat nuoret. On hyvä tiedostaa, että Ohjaamo-asiakkaiden ikähaitari on suuri. 16–29-vuotiaat on hyvin heterogeeninen kohderyhmä, jota ei voida välttämättä puhutella samoilla markkinointiviesteillä.

Ohjaamoa luonnehditaan matalan kynnyksen palveluksi. Toimijoiden pitää yhdessä nuorten kanssa määritellä, mitä matalan kynnyksen palvelulla tarkoitetaan. Ohjaamoista saatujen kokemusten perusteella voi todeta, että asiakkaan näkökulmasta palvelun tulee olla nopeasti saatavissa ja mielellään niin, että monta asiaa voi hoitua yhdellä kerralla. Lisäksi aukioloaikojen on tuettava matalan kynnyksen -ajattelua.

Fyysiset tilat, niiden toimivuus ja tavoitettavuus ovat tärkeä osa matalan kynnyksen Ohjaamo-konseptia. Jo muutamien toimintavuosien aikana Ohjaamoihin on kertynyt sekä positiivista että negatiivista kokemustietoa fyysisten tilojen merkityksestä. Palvelujen ja toiminnan kannalta olisi ihanteellista, jos mahdollisimman monet palveluntuottajista pystyisivät sijoittumaan saman katon alle.

Neuvonta ja ohjaus

Ohjaamo-toiminnan ydintä on ohjaus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen, mikä tarkoittaa laadukkaasti toteutettuna toimijoiden yhteistä ohjausajattelua. Ohjausajattelun rakentuminen taas edellyttää toimijoiden yhteistä keskustelua ja määrittelyä ohjaamolaisesta ohjausnäkemyksestä ja työotteesta ja siitä, miten ne näkyvät asiakastyössä. Ohjaus on vuorovaikutuksellinen prosessi, joka perustuu ajatukseen, että asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija ja ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija.

Ohjaamossa asiakas kohdataan eettisesti ja kokonaisvaltaisesti ja käytetään ohjauksen eri työmuotoja ja menetelmiä monipuolisesti. Ohjauksessa tulee vahvistaa asiakkaan toimijuutta, huomioiden asiakkaan osallisuus ja autonomia osana ohjausprosessia. Ohjauksessa kannattaa myös hyödyntää asiakkaan omia verkostoja. Ohjaamo tarjoaa asiakkaalle tilan ja ajan oman tulevaisuutensa pohtimiseen ja suunnitteluun, asiantuntijoiden tukemana. Ohjaajat ovat kohtaamisen, kuuntelemisen ja kysymisen ammattilaisia.

Johtaminen ja koordinointi

Verkostomainen työ tarvitsee koordinointia ja koordinaattorin, jolla on aikaa ja resursseja vastata Ohjaamon toimivasta arjesta, palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä, toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja työyhteisön hyvästä ilmapiiristä. Koordinaattorilla tulee olla työlleen emo-organisaatioiden tuki, sekä vakinaistamisvaiheessa että sen jälkeen, jotta toiminta saadaan vietyä rakenteisiin ja vastaamaan asiakkaiden tarpeita.

Ohjaamon toimintaa tulee johtaa. Johtamisen tehtävänä on sekä toiminnan mahdollistaminen että toimijoiden valtuuttaminen. Ohjaamon työntekijöiden mukaan on merkityksellistä, että johto on kiinnostunut Ohjaamon toiminnasta, mutta kiinnostuksen lisäksi johdolla tulee olla päätöksenteon pohjaksi systemaattisesti kerättyä laadullista ja määrällistä tietoa toiminnasta ja palvelujen laadusta. Ohjaamon toimijoiden on mietittävä vaikuttavuuden seurannan välineet ja mittarit sekä se, millaista päättäjäpuhetta he tulosten pohjalta tuottavat ja miten viestivät toiminnan vaikuttavuudesta. Ohjaamon toiminta halutaan pitää reagoivana ja ajassa muuttuvana, joten päättäjiltä toivotaan tässäkin mielessä joustavuutta ja näkemyksellisyyttä.

Miten TESSU-valmennus on tukenut Ohjaamon menestystekijöitä?

TESSU-projektin ja TESSU-valmennusten keskeisin tavoite on ollut tukea Ohjaamoja niiden monialaisen ja moniammatillisen työn kehittymisessä, missä loppuhaastattelujen perusteella onkin onnistuttu parhaiten. Kysyttäessä, mitä asioita TESSU-valmennuksen avulla on saatu kehittymään, saivat monialaiseen työhön liittyvät tekijät eniten mainintoja aineistossa. (tästä voidaan linkittää työkaluun). Toisaalta valmennukset ovat olleet pääasiassa aloittavissa Ohjaamoissa, joten senkin vuoksi valmennusten sisällön fokus on ollut monialaisen työn kehittymisen tukemisessa.
Ohjaamojen työntekijät kuvasivat myös, että valmennus on auttanut verkoston selkiytymisessä ja yhteisten rajapintojen löytymisessä yhteisen työn mahdollistamiseksi. Verkosto on alettu nähdä mahdollistavana, ei rajoittavana alustana.

Palveluihin liittyen on onnistuttu tukemaan asiakasprosessien ja palvelupolkujen selkiyttämisessä ja sulavoittamisessa. Asiakkaan palvelupolun läpikäynti on tullut osaksi arkityötä.

Valmennusten myötä myös esimiestaso on saatu kiinnostumaan Ohjaamo-toiminnasta.
Jatkossa Ohjaamojen tunnettuuden on kasvettava ja alueilla on kirkastettava Ohjaamojen asemaa ja profiilia osana nuorten ohjauksen palvelujärjestelmää. Ohjaamoissa tarvitaan emo-organisaatioiden johdon tukemaa toiminnan koordinointia. Toiminnan onnistumisia ja vaikuttavuutta tulee seurata ja toiminnan autonomia on turvattava, koska se on edelleen suuresti riippuvaista päätöksenteosta ja -tekijöistä.Kaikkineen ”valmennus auttoi näkymättömän työn näkyväksi sanottamista ja vahvisti toiminnan tulevaisuussuuntautuneisuutta”. Toimijat kokivat, että omassa ajattelussa tapahtui selkeä muutos yhteisöllisyyden suuntaan.

Ohjaamojen toimintaa ja menestystekijöitä on tässä koonnissa kuvattu Monialainen Ohjaamotyö -työvälineen nelikenttäajattelun pohjalta. Vakiintuakseen osaksi suomalaista palvelujärjestelmää Ohjaamo-työn ja -palveluiden tulee olla koordinoitu kokonaisuus, jossa yhteinen työ on aidosti monialaista, osaavaa ja nuorilähtöistä.

Kirjoittaja:

Anne Leppänen

 

Lue myös:

TESSU-valmennukset Ohjaamoissa