Serpan kulmakivet

Kaikki lähtee nuorista, viitekehyksen rajaa ryhmätoiminnan mahdollistava taho. Esimerkkinä tässä työpaja ja viitekehys työelämä. Sitten on annettava nuorille eli ryhmäläisille mahdollisuus määritellä toiminnan tavoitteet. Tässä vaiheessa tarvitaan usein aikaa ja malttia, sekä erilaisia ärsykkeitä, jotta nuoret alkavat ensin itse miettiä ja sitten keskustella. Mediasta löytyy varmasti joka päivä jotain ajankohtaista uutista liittyen työelämään ja työllisyyteen. Siitä se lähtee!

Nuoriin on luotava henkilökohtainen kontakti ja rakennettava luottamusta. Tämä vaatii aikaa, mutta tässä vaiheessa käytetty aika on arvokasta ja helpottaa ryhmätoimintaa. Luottamusta tarvitaan, jotta nuoret rohkenevat kertoa omista toiveistaan ja tavoitteistaan. Meillä Serpa-ryhmätoiminnan sisällöt olivat täysin nuorten omia toiveita, jotka sanallistettiin 2000-luvun työelämätaitoihin. Tukeuduimme Jyväskylän yliopiston ATC21S –tutkimuksen nostoihin: Serpa-ryhmätoiminnassa keskityimme 2000-luvun työelämätaidoista omien ajatustapojen herättelyyn (kriittinen ajattelu ja luovuus) sekä tapaan tehdä töitä (yhteistyö ja kommunikaatio).

Serpa-ryhmätoiminnan piti siis olla erilaista, kun sen hetkiset TE-hallinnon aktivointitoimet. Tehdään juttuja ja kokemuksista opitaan, se on kokeilukulttuuria. Kaiken lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, eli Serpa-ryhmiin ei tulla minkäänlaisilla lähetteillä. Mutta mistä löydämme nuoret? Siinä verkoston ja -tapahtumien merkitys oli erittäin tärkeää.

serpa_4c_web