7.1 Ulkoasun ohjeita

Sivujen numerointi

Sivunumerointi alkaa sisällysluettelosivulta (sivu 1) ja jatkuu niin, että myös lähde- ja liitesivut numeroidaan (kuvailulehdet eivät kuulu numeroinnin piiriin). Sivunumero sijoitetaan oikeaan yläkulmaan.

Tavutus

Teksti tavutetaan, mutta oikeaa reunaa ei tasata.

Kappalejako

Teksti jaetaan kappaleiksi sisällön jäsentymisen ja luettavuuden vuoksi. Liian pitkät kappaleet tai kappalejaon puuttuminen tekevät tekstistä raskaslukuisen ja vaikeaselkoisen. Toisaalta peräkkäisistä lyhyistä kappaleista syntyy levotonta ja katkonaista tekstiä, josta lukijan on vaikea havaita asioiden keskinäisiä yhteyksiä ja laajempia asiakokonaisuuksia. Nyrkkisääntö on: yksi asiakokonaisuus yhteen tekstikappaleeseen.

Kappaleet asemoidaan vasensuora-asettelun mukaisesti: kappaleen ensimmäinen rivi aloitetaan kirjoitusmarginaalista, ja kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivivälillä. Kappaleen alkua ei sisennetä.

Kappaleotsikot

Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikot lihavoidaan, mutta ne eivät näy sisällysluettelossa.

Korostukset

Tekstiä voidaan korostaa typografisesti, kun halutaan painottaa jotain asiaa, esimerkiksi kun tärkeä käsite esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. Painokas asia voidaan lihavoida, pitkät siteeraukset kursivoidaan, sisennetään (ks. alla kohta Sisennykset) ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Korostamiseen ei käytetä alleviivausta, koska se on yleensä linkin merkki. Korostuksia on käytettävä johdonmukaisesti, mutta myös säästeliäästi ja harkiten, jotta niiden teho ei häviä. Yhtä korostuskeinoa ei voi samassa työssä käyttää monessa merkityksessä.

Luetelmat

Luetelman osien on oltava kielellisesti samankaltaisia. Luetelmaa ei voi sijoittaa tekstiin yksinään kappaleeksi, vaan sitä edeltää aina selittävä johdantolause. Samaten lukua ei pidä aloittaa suoraan luetelmalla ilman johdattelevaa tekstiä ja johdantolausetta.

Luetelmien laadinnassa voidaan käyttää monia jäsennystapoja, kuten

•numeroita
•kirjaimia tai
•luetelmaviivoja.

Suuraakkosten jälkeen käytetään pistettä: A., B., jne.; pienaakkosten jälkeen kaarisuljetta: a), b), c) jne. Luetelmaviivoja eli ns. ranskalaisia viivoja käytettäessä luetelman osien loppuun ei tule välimerkkiä (pilkkua). Sen sijaan viimeisen osan jälkeen merkitään piste luettelon päättymisen merkiksi. Huomaa edellinen luetelma esimerkkinä. Luetelman ulkoasun määritykset ovat taulukossa 1.

Suorat lainaukset

Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.

Sisennykset

Tekstin sisentämistä yhden sarakkeen (2,3 cm:n) verran voidaan käyttää korostamaan myös jotain muusta tekstistä poikkeavaa tekstinosaa, kuten luetelmaa tai kaavaa. Sisennyksen ympärille jätetään ylimääräinen tyhjä rivi. Muotoilut voi tehdä käsityönä.

Kaavat

Tekstin lomaan sijoitetut kaavat numeroidaan juoksevalla numerolla ja numero sijoitetaan sulkumerkkien sisään kaavan kanssa samalle riville oikeaan reunaan, esimerkiksi sarakkeeseen C6. Kaavan alapuolelle tulee muuttujien selitykset. Kaavoihin viitataan tekstissä samalla tavalla kuin kuvioihin ja taulukoihin. Yksittäinen kaava voidaan esittää tekstin lomassa pelkästään ylimääräisillä välilyönneillä ympäröitynä.

Kaavoihin ei tarvitse merkitä lähdeviitettä, jos kaava on yleinen eli se löytyy esimerkiksi kaavakirjasta tai on alan peruskaava. Muussa tapauksessa tekstiin merkitään lähdeviite normaalisti.

Esimerkki kaavan merkitsemisestä.pdf (Kivikangas 2015, 39)