Verkko-ohjausosaaminen

Verkko-ohjauksella tarkoitetaan muuta kuin kasvokkain, samassa fyysisessä tilassa tapahtuvaa ohjausta. Verkko-ohjaus voi olla synkronista eli reaaliaikaista etäohjausta (välineinä esimerkiksi Skype, Connect Pro, chat-kanava, puhelin, tekstarit, What’s App) tai asynkronista eli ei-reaaliaikaista (www-sivustot, sähköposti, blogit, Twitter, Facebook-sivut, Screencast-o-matic, YouTube).

Verkko-ohjauksen edut

  • ajasta riippumatonta
  • paikasta riippumatonta
  • tavoitettavuus (mobiililaitteet) > taipuu opiskelijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin ja olosuhteisiin
  • voi madaltaa kynnystä yhteydenottoon (esim. ujot opiskelijat)
  • osa opiskelijoista ilmaisee itseään paremmin kirjoittaen kuin puhuen
  • ryhmäohjauksessa vapauttaa aikaa vuorovaikutukseen, jos asioita on opiskeltu itsenäisesti, esim tallenteita katsellen
  • ohjaustapaamisista jää ”jälki”
  • voi tehostaa vertaisoppimista ja -tukea (esim. Yammer-, Facebook-, What’s App -ryhmät)

Verkko-ohjauksen haasteet

  • Vuorovaikutuksen onnistuminen, non-verbaalin viestinnän vähäisyys (palaute, tunteiden huomioiminen)
  • Tekniset ongelmat
  • Osa opiskelijoista vierastaa verkkoteknologian käyttöä
  • Vertaistuki, ryhmään kuulumisen tunne (jos kaikki opiskelu verkossa)
  • Ongelmien riittävän varhainen havaitseminen (ryhmästä putoavat, erilaisista haasteista kärsivät, passivoituvat opiskelijat)
  • Yksityisyys, luottamuksellisuus (etenkin some-kanavat)
  • Ajankäytön hallinta – milloin olet käytettävissä, ei 24/7 –päivystystä
  • Verkostojen ja tukipalvelujen toimivuus on-line (eteenpäin ohjaaminen)

Luottamuksellisuus ja eettisyys

Luottamuksellisuus on yksi ohjauksen kulmakivistä. Verkko-ohjauksessakin kannattaa pohtia ohjauksen fyystitäkin sijaintia; muut eivät saa kuulla tai nähdä, kun henkilökohtaisia asioita käsitellään. Verkko-ohjausta suunnitaltaessa on tärkeää esittää seuraavat kysymykset: mitä tietoja kulkee ja käsitellään? Miten vahvaa tunnistautumista palvelu edellyttää? Kuka ylläpitää palvelua? Kaikki palvelut, joissa käyttäjä on tunnistettavissa, saattavat aiheuttaa riskin luottamuksellisuudelle. Opiskelijoiden kanssa on hyvä laatia pelisäännöt sille, millaisia asioita eri välineissä käsitellään.

Vaikka somen yksityisyysasetuksia voi säätää, riskit tietojen leviämiselle on syytä tunnistaa. Käyttäjätunnusvarkauksien johdosta tunnukset voivat joutua myös kokonaan vääriin käsiin. Tietosuojan kannalta turvallisimpia alustoja ovat oppilaitoksen tukemat järjestelmät, joihin kirjaudutaan käyttäjätunnuksilla. Some-kanavien joustavuutta on tärkeää pystyä hyödyntämään, mutta osapuolten on tunnistettava ja tiedostettava, missä menevät luottamuksellisen tiedon rajat.  Opiskelijoita tai ohjaajia ei myöskään voida velvoittaa käyttämään kolmannen osapuolen tuottamaa palvelua.

Oikean työkalun valinta ja hallinta

Välineitä verkko-ohjauksen tueksi on lukuisia, esim. sähköposti, tekstiviesti, Optima, Adobe Connect, Skype For Business, videot, Facebook, Twitter, Whatsapp, Webropol-kyselyt, blogit, ePortfoliot… Opiskelijoiden on hyvä antaa vaikuttaa siihen, mitä välineitä käytetään. Uusia välineitä kannattaa kokeilla rohkeasti, mutta toisaalta rajata järjestelmien määrä kaikkien osapuolten hallittavaksi.

Verkko-ohjauksen välineitä etuineen ja haasteineen

Tutustu välinelistaan Verkko-ohjauksen välineitä etuineen ja haasteineen -sivulla.

Verkkoläsnäolo ja saavutettavuus

  •  Kokemus yhdessä olemisesta ja  luottamuksellisuudesta
  •  Saavutettavuus (tarkka tieto: kuka, milloin, missä ohjaa)
  •  Miten rakennetaan yhdessäolon tunne, ”rikotaan jää”?

Hyödynnä kokeneen kollegan vinkkejä ja neuvoja, ohjausparina työskentely saattaa olla antoisaa.

Verkko-ohjaajien kommentteja (JAMK / syksy 2016)

Selkeys, tarkkuus, ennakointi ja helppo saavutettavuus ovat avainasemassa”

”Kun ensisijainen viestintä tulee ruudun kautta, tehtävien ohjeistukset, työtilat ja muu informaatio pitää olla tarkkaa, huolellisesti muotoiltua, yksiselitteistä ja hyvissä ajoin saatavilla—”

”Ohjaaminen on tietyllä tapaa haastavampaa— haasteita muodostavat erilaiset toiveet, aikataulujen ym yhteensovittaminen sekä aika-ajoin myös laitteiden tekninen toimivuus ja vanhentuneet välineet…Toisaalta halu kehittyä paremmaksi verkko-ohjaajaksi kannustaa päivä päivältä parempiin suorituksiin ja uusiin ratkaisuihin”


Lähteet:

Hakkarainen, T. Tietoturva ja tietosuoja verkko-ohjauksessa. OAMK. Verkko-ohjaajahankkeen koulutus. 10.2.2017.

Helander, J. 2015. Verkko-ohjauksen rajamailla. Kysymyksiä luottamuksellisuudesta. Opinto-ohjaaja 2/2015.

JAMKin monimuotoryhmien opettajatutoreille tehdyn kyselyn tulokset. 2016.

Koli, H. 2008. Verkko-ohjauksen käsikirja. Helsinki: Finn Lectura.

Rajaorko, P. 2015. Verkko-ohjaus – lisäarvo? Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Joensuun opopäivät. Julkaisematon pp-esitys.

Ylönen, H. 2014. Kohti monimuotoista opintojen ohjausta. Verkko-ohjauksen käyttökokemukset ja tulevaisuuden tarpeet Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2014. Kehittämishanke. Oulun amk, ammatillinen opettajakorkeakoulu, opinto-ohjaajakoulutus. http://www.oamk.fi/files/8214/7695/8017/Kohti_monimuotoista_opintojen_ohjausta._Verkko-ohjauksen_kayttokokemukset_ja_tulevaisuuden_tarpeet_Oamkissa_vuonna_2014_1._Hanna_Ylonen-.pdf
Verkko-ohjaaja-hanke. Oulun ammattikorkeakoulu. http://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/verkko-ohjaaja/