Verkko-ohjausosaaminen

Verkko-ohjauksella tarkoitetaan muuta kuin kasvokkain, samassa fyysisessä tilassa tapahtuvaa ohjausta. Verkko-ohjaus voi olla synkronista eli reaaliaikaista etäohjausta (välineinä esimerkiksi Zoom, Teams, chat-kanava, puhelin, tekstarit, What’s App / Signal / Telegram) tai asynkronista eli ei-reaaliaikaista (www-sivustot, sähköposti, blogit, Twitter, Facebook, Screencast-o-matic, Panopto, YouTube).

Verkko-ohjauksen edut

  • ajasta riippumatonta
  • paikasta riippumatonta
  • tavoitettavaa (mobiililaitteet) > taipuu opiskelijoiden erilaisiin elämäntilanteisiin ja olosuhteisiin
  • voi madaltaa kynnystä yhteydenottoon (esim. ujot opiskelijat)
  • voi mahdollistaa näkymän opiskelijan ”arkeen” eli kotiympäristöön, jossa opiskelee. Opiskelijalla luonnollisesti oikeus piilottaa ympäristö esim virtuaalisilla taustoilla
  • osa opiskelijoista ilmaisee itseään paremmin kirjoittaen kuin puhuen
  • ohjaustapaamisista jää ”jälki” (esim sähköposti tai tekstiviesti)
  • voi tehostaa vertaisoppimista ja -tukea (esim. Teams-, Facebook-, What’s App -ryhmät)
  • sähköinen ajanvaraus (esim Bookings)  vähentää sähköpostikirjeenvaihdon määrää, kun yhteisestä aikataulusta ei tarvitse neuvotella.
  • ryhmäohjauksessa vapauttaa aikaa vuorovaikutukseen, jos asioita on opiskeltu itsenäisesti, esim tallenteita katsellen

Verkko-ohjauksen haasteet

  • Vuorovaikutuksen onnistuminen, non-verbaalin viestinnän vähäisyys – katsekontaktia vaikea saada, palautteen lukeminen kasvoista ja  tunteiden huomioiminen vaikeaa.
  • Kynnys pitää kameraa päällä tai avata mikrofonia etenkin ryhmäohjaustilanteessa. Jos opiskelija ei halua tai pysty käyttämään kameraa, jää nonverbaali viestintä ohueksi.
  • Joillain vaikeutta kirjoittamiseen esim chatissa (lukihäiriöstä kärsivät)
  • Opiskelijan voi olla vaikeaa löytää yksityistä paikkaa keskustelun käymiseen esim kotona
  • Verkostojen ja tukipalvelujen toimivuus online (eteenpäin ohjaaminen)
  • Vertaistuki, ryhmään kuulumisen tunne (jos kaikki opiskelu verkossa)
  • Ongelmien riittävän varhainen havaitseminen (ryhmästä putoavat, erilaisista haasteista kärsivät, passivoituvat opiskelijat)
  • Yksityisyys, luottamuksellisuus (etenkin some-kanavat)
  • Tekniset ongelmat – muista plan B! Kahdenkeskisen ohjauksen voi siirtää toiseen ohjelmaan tai vaihtaa puhelinkeskusteluksi.
  • Osa opiskelijoista voi vierastaa verkkoteknologian käyttöä
  • Ajankäytön hallinta – milloin olet ohjaajana käytettävissä, ei 24/7 –päivystystä

Luottamuksellisuus ja eettisyys

Luottamuksellisuus on yksi ohjauksen kulmakivistä. Verkko-ohjauksessakin kannattaa pohtia ohjauksen fyysistä sijaintia; muut eivät saa kuulla tai nähdä, kun henkilökohtaisia asioita käsitellään. Opiskelijalle on hyvä sanoittaa, että ohjaajan kanssa samoissa tiloissa ei ole muita ihmisiä. Verkko-ohjaushuoneeseen (esim Zoom) on hyvä laittaa esim odotushuonetoiminto päälle tai muulla tavoin varmistaa, että kukaan ylimääräinen henkilö ei voi tarkoituksella tai vahingossa tulla huoneeseen ohjauskeskustelun aikana.

Verkko-ohjausta suunnitaltaessa on tärkeää esittää seuraavat kysymykset: mitä tietoja kulkee ja käsitellään? Miten vahvaa tunnistautumista palvelu edellyttää? Kuka ylläpitää palvelua? Kaikki palvelut, joissa käyttäjä on tunnistettavissa, saattavat aiheuttaa riskin luottamuksellisuudelle. Opiskelijoiden kanssa on hyvä laatia pelisäännöt sille, millaisia asioita eri välineissä käsitellään.

Vaikka somen yksityisyysasetuksia voi säätää, riskit tietojen leviämiselle on syytä tunnistaa. Käyttäjätunnusvarkauksien johdosta tunnukset voivat joutua myös kokonaan vääriin käsiin. Tietosuojan kannalta turvallisimpia alustoja ovat oppilaitoksen tukemat järjestelmät, joihin kirjaudutaan käyttäjätunnuksilla. Some-kanavien joustavuutta on tärkeää pystyä hyödyntämään, mutta osapuolten on tunnistettava ja tiedostettava, missä menevät luottamuksellisen tiedon rajat.  Opiskelijoita tai ohjaajia ei myöskään voida velvoittaa käyttämään kolmannen osapuolen tuottamaa palvelua.

Oikean työkalun valinta ja hallinta

Välineitä verkko-ohjauksen tueksi on lukuisia, esim. sähköposti, tekstiviesti, Zoom, Teams, videot, Facebook, Twitter, Whatsapp, Webropol-kyselyt, blogit, ePortfoliot… Opiskelijoiden on hyvä antaa vaikuttaa siihen, mitä välineitä käytetään. Uusia välineitä kannattaa kokeilla rohkeasti, mutta toisaalta rajata järjestelmien määrä kaikkien osapuolten hallittavaksi.

Verkkoläsnäolo ja saavutettavuus

  • Pyri mahdollistamaan kokemus yhdessä olemisesta: kannusta opiskelijoita kameran käyttöön ja anna tilaa kommunikoida puhuen tai kirjoittaen.
  •  Tee ohjauksesta saavutettavaa viestimällä huolellisesti: kuka, milloin, missä ohjaa
  •  Miten rakennetaan yhdessäolon tunne, ”rikotaan jää”? Verkko-ohjauksessakin on hyvä noudattaa ”hampurilaiskaavaa” eli lämmitellä alkuun yleisistä asioista, esim säästä, siirtyä sitten itse asian käsittelyyn ja yhteenvedon jälkeen tehdä loppukevennys (esim ”mitä aiot vielä tänään puuhata?”)

Hyödynnä kokeneen kollegan vinkkejä ja neuvoja, ohjausparina työskentely saattaa olla antoisaa!

Tutustu myös digiohjauksen laatukriteereihin ja katso erityisesti ohjaajan vastuut onnistuneen ohjaustilanteen luomisessa:

DIGIOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT – PDF Ilmainen lataus (docplayer.fi)

Lähteet:

Hakkarainen, T. Tietoturva ja tietosuoja verkko-ohjauksessa. OAMK. Verkko-ohjaajahankkeen koulutus. 10.2.2017.

Helander, J. 2015. Verkko-ohjauksen rajamailla. Kysymyksiä luottamuksellisuudesta. Opinto-ohjaaja 2/2015.

JAMKin monimuotoryhmien opettajatutoreille tehdyn kyselyn tulokset. 2016.

Koli, H. 2008. Verkko-ohjauksen käsikirja. Helsinki: Finn Lectura.

Rajaorko, P. 2015. Verkko-ohjaus – lisäarvo? Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Joensuun opopäivät. Julkaisematon pp-esitys.

Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. 2017. T. Guttorm, T. Hakkarainen, A. Kolehmainen, K.Mäenpää, S. Peltola & H. Ylönen (toim.) EPooki38/2017. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut.