Kohtaamisosaaminen

1. Ensin ihminen, sitten ongelma 

Kohtaamisosaamisen kulmakiviä ovat hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus ohjattavan kanssa, opiskelijan arvostaminen, aito läsnäolo ja eteenpäin suuntaaminen. Ammatillisuutta ei tule unohtaa ja myös omat rajat on tarpeellista tunnistaa.  

Kohtaamisen keskiössä ovat vuorovaikutustaidot:  

  • kysyminen – hyvä ohjaaja tunnetaan hyvistä kysymyksistä, ei täydellisistä vastauksista  
  • sanojen ja tunteiden aktiivinen kuunteleminen – tavoitteena on, että opiskelija on äänessä 80 % ajasta  
  • henkinen läsnäolo 
  • kyky tunnistaa omia ja toisen tunteita (mentalisaatiokyky)  
  • ajatusten selkiinnyttäminen 
  • kannustaminen 
  • yhteenvedon tekeminen tai teettäminen opiskelijalla 

 Tavoitteena on, että opiskelija itse hahmottaa ongelman, tavoitteet ja ratkaisutavat. Ohjaajan tehtävä on tukea, seurata ja kuljettaa keskustelua. Rento, myönteinen ja luottamuksellinen ilmapiiri edistää ohjauskeskustelun onnistumista.  

 Kohtaa toinen ihminen niin kuin toivoisit itsesi kohdattavan. Kaikilla meillä on tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi ainutkertaisina yksilöinä 

  • Ota vaikeita asioita rohkeasti puheeksi. Puuttuminen = välittämistä. 
  • Pysähdy ongelmien äärelle, älä jätä opiskelijaa yksin niiden kanssa. Jollet osaa itse auttaa, ohjaa opiskelijaa eteenpäin!  

 Onnistunut ohjaus tuottaa toivon ja selviämisen tunteita sekä realisoi ja selkeyttää tavoitteita ja toimintaa. 

Vinkkejä motivoivaan vuorovaikutukseen

  • Suosi avoimia kysymyksiä: Mitä, miten, miksi, kuinka ja kerro. ”Mitä sinä ajattelet?”, ”Miten sinä näet tilanteen?” 
  • Kuuntele aktiivisesti ja ”heijastaen”: Kuuntele, anna toisen esittää omia ajatuksiaan ja ole avoin sille, että hänellä voi olla monia syitä käyttäytymiselle, joka on esimerkiksi herättänyt sinussa huolen. Vältä tekemästä nopeita tulkintoja ja analyyseja. Tarkista, että teillä on yhteinen ymmärrys: ”Ymmärsinkö oikein…”. 
  • Tee tarvittaessa lyhyt yhteenveto: Yhteenvedon avulla voit osoittaa, että toinen on tullut kuulluksi. ”Kerroit, että…” 
  • Älä väittele, syyllistä, syytä, uhkaile tai holhoa: ”Kyllä sinun kannattaisi lopettaa kannabiksen käyttö” 
  • Vahvista positiivista, muista voimavara- ja ratkaisukeskeisyys: ”Mitkä asiat voisivat helpottaa oloa/tilannetta? Toivotko tilanteeseen muutosta? Mitä olisit valmis tekemään? 

 Tutustu myös verkkoartikkeliin Kohtaaminen – läsnäolon aakkoset (Akuutti 16.3.2015) 

Ei oleteta mitään  

  • pois ennakko-oletuksista 
  • pois ennakkoajatuksista 
  • pois ennakkoluuloista 

anna opiskelijan kertoa ja eläydy kuuntelemaan. Emme koskaan tiedä, eikä päälle päin näy, millaiset asiat opiskelijaa parhaillaan ympäröivät. 

 Rakennetaan vahvuuksien varaan 

  • Huomion kiinnittäminen onnistumisiin on tärkeämpää kuin epäonnistumisten kertaaminen 
  • Positiivisuus ja opiskelijan omiin voimavaroihin luottaminen 
  • Onnistuneisiin oppimiskokemuksiin palauttaminen voimaannuttaa opiskelijaa 
  • Tulevaisuuteen suuntautuminen: ollaan vähemmän kiinnostuneita ongelmasta ja sen syntyhistoriasta kuin sen ratkaisemisesta. ”Ohjausautossa on iso tuulilasi ja pieni peruutuspeili – katse eteenpäin – ja opiskelija on kuskin paikalla!” 
  • Positiivinen palaute 

 

2. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta   

Opiskelija on oman elämänsä subjekti ja paras asiantuntija, jolla on resurssit oman tilanteensa ratkaisemiseksi.  Ohjaajan ei tule asettua opiskelijan yläpuolelle ja esiintyä kaikkitietävänä, vaan olla tasavertainen, välittävä ja opiskelijaa kunnioittava rinnallakulkija. Positiivinen uteliaisuus opiskelijaa ja hänen tarinaansa kohtaan luo välittämisen tunnetta ja auttaa eläytymään. 

 

  • Eläydyttäessä oman mielen sisältö asetetaan sivuun ja toista kuunnellaan intensiivisesti. Eläytyminen vaatii toiseen keskittymistä, itseorientaatiosta luopumista ja hyvää kuuntelua. Ohjaaja etsii tietoa tarkentavin kysymyksin ja poimii kerronnasta avainasioita ja pystyy palaamaan opiskelijan aiemmin kertomaan. Kun ohjaaja tekee johtopäätöksiä kuulemastaan, hän tarkistaa niiden oikeellisuuden kysymällä sitä opiskelijalta itseltään. 
  •  Puheen ja ajatusten tulkinta, päällepuhuminen, yleistäminen ja toisen ajattelun nopea, tarpeeton tukeminen leikkaavat puheelta helposti siivet. Tyrmääminen, nolaaminen, arvostelu ja omien kokemusten nopea esiintuominen eivät myöskään kuulu eläytyvään ohjaamiseen. 
  • Neuvomistakin on syytä välttää, sillä parasta on, jos opiskelija saa itse oivaltamisen ilon ja löytää ratkaisut ongelmiinsa. Vaikeinta eläytyminen on silloin, kun ohjattavan ajatukset ovat ristiriidassa ohjaajan arvo- ja kokemusmaailman kanssa. 
  •  Opetutorin on tärkeää olla opiskelijoiden tavoitettavissa. JAMKin (linkki)  Ohjauksen periaatteet sitovat meidät reagoimaan opiskelijoiden viesteihin vähintään viikon kuluessa. Loma-ajoiksi ja muiden poissaolojen ajaksi sähköpostiin on tärkeää laittaa poissaoloviesti ja tieto siitä, milloin opiskelija saa vastauksen viestiinsä. 
  •  Henkinen läsnäolo ohjaustilanteessa tärkeää. Ohjaukseen on tärkeää varata riittävä ja kaikelta muulta rauhoitettu aika ja paikka. Vaikka olisit kiireinen, tunteen ei pidä välittyä opiskelijalle. Ohjaajalle esim. hops-keskustelujen käyminen voi olla rutiinityötä, mutta opiskelijalle se on usein tunnelatautunut (esim. jännitys) ja melko ainutkertainenkin tilanne. Liukuhihnamaisuus ja kiireen tuntu, ajatusten harhaileminen muissa asioissa tai häiriötekijät vievät pohjan onnistuneelta ohjaukselta.  
  •  Ohjauskeskusteluja ei käydä käytävillä, vaan rauhallisessa, kahdenkeskisessä tilassa. Verkko-ohjauksessa on hyvä muistaa kertoa, että opiskelijan ääni menee kuulokkeisiin ja että muita ihmisiä ei ole samoissa tiloissa – voit näyttää esim. kameralla ohjaustilan. Pyydä opiskelijaa pitämään kamera päällä. Näin rakennetaan luottamuksellista ja läsnäolevaa ilmapiiriä.  

 

Avoimesti ja rehellisesti 

  • ollaan opiskelijan puolella 
  • ei luvata liikoja 
  • tehdään se, mikä on luvattu 
  • ei kerrota opiskelijan asioista muille tai välitetä opiskelijan viestiä / huolta muille ilman opiskelijan lupaa 
  • ollaan oikeudenmukaisia ja tasapuolisia 
  • ollaan selkeitä ja avoimia -> miten tästä jatketaan 

 

3. Omien ammatillisten rajojen tunnistaminen 

Opettajatutorin on oltava ammattimaisesti empaattinen eli myötäelää opiskelijan asioita ja tunteita. Toisaalta on tärkeää osata vetää myös rajaa tilanteissa joissa (esim): 

  • opiskelija kuormittaa kohtuuttomasti ajallisesti 
  • ongelmat ovat kompleksisia 
  • ongelmat eivät ole pelkästään opintoihin liittyviä 
  • opiskelijan tilanne ei edisty  avustasi huolimatta 
  • olet jäävi toimimaan opiskelijan kanssa 

Näissä tilanteissa on syytä ohjata opiskelijaa eteenpäin ohjauksen verkostossaKun opiskelijaa otarve ohjata eteenpäin, opinto-oppaan ohjauksen ja tuen sivusto (linkki): Ohjauksen toimijat – Opinto-opas (jamk.fi) on tässä apuna. Ongelmallisissa tilanteissa on hyvä jakaa kokemuksia ja ajatuksia esimerkiksi opinto-ohjaajan kanssa. 

4. Onnistuneen ohjauskeskustelun elementit 

  • Suunnitelmallisuus – molemmat osapuolet valmistautuvat keskusteluun 
  • Tavoitteellisuus – on tärkeääettä opiskelijan asia etenee, vaikka vähänkin 
  • Hyödyllisyys – opiskelija saa ohjauksesta tarvitsemansa avun 
  • Jäsentyneisyys: 

1)  Avauskysymys eli lämmittely  “mitä kuuluu?” 

2) Pihvi eli asia johon opiskelija tarvitsee tukea – on hyvä huomioida,  että joskus ohjauksen juurisyy voi tulla esiin vasta keskustelun kuluessa,  luottamuksen rakentuessa  

3) Varmistaminen – keskustelun päättyessä opiskelija sanoittaa: 

  • mistä puhuttiin 
  • millainen mielikuva jäi 
  • mitä sovittiin 
  • mitä teen/teet seuraavaksi 

 4) Irrottautuminen – ohjaaja voi keventää esim. kysymällä, mitä aiot tänään tehdä tai mihin nyt suuntaat tästä 

 Opiskelija kantaa vastuun tavoitteiden asettamisesta ja ohjaaja kantaa vastuun keskustelun etenemisestä tavoitteiden suuntaisesti. 

 

Kirjallisuutta: 

 Aarnio, H. 1999. Dialogia etsimässä. Acta Universitas Tampensis 676. Väitöskirja. 

 Isokorpi, T. 2014. Kohtaamisen taidot – ihminen ihmiselle kiireettömästi ja ammatillisesti. Näkökulmia nuorten kanssa toimivien työntekijöiden osaamis- ja koulutustarpeisiin. Sosiaalikehitys oy. Kohtaamisen taidot -hankkeen raportti. Viitattu 24.3.2021. TiaIsokorpi-Kohtaamisentaidot.pdf (koordinaatti.fi)

 Lätti, M. & Putkuri, P. 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan.

Onnismaa, J. 2020. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. 3. painos. Helsinki: Gaudeamus. 

 Pekkari, M. 2008. Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Helsinki: Tammi.

 Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.