Muskaristudio

Nettimuskari

Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteet

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä lapsen kokonaisvaltaista, fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista, hyvinvointia. Näin ollen, lapsella olisi mahdollisimman hyvät kasvun, kehittymisen ja oppimisen edellytykset.

Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia sekä hän oppii ilmentämään ajatteluaan ja tunteitaan.  Lapsi on synnynnäisesti utelias ja haluaa oppia uutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lapsi oppii ja kehittyy kohdatessaan erilaisia asioita näkemällä, kuulemalla, haistamalla, kokemalla ja tuntemalla. Lapsi kokee voivansa osallistua toimintaan ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy.

Varhaisiän musiikkikasvatuksen perusta:

Varhaisiän musiikkikasvatuksella pyritään herättelemään lapsen synnynnäiset musiikilliset kyvyt sekä ne ominaisuudet, joita voidaan kehittää edelleen. Oppiminen tapahtuu konstruktivistisen ajattelun mukaisesti: musiikkikasvatus etenee ”spiraalina” rakentamalla uutta jo opitun päälle / peilataan uutta asiaa vanhaan, aiemmin opittuun.

Lapselle tarjotaan turvallinen, myönteinen ja lämmin ilmapiiri, jossa jokainen voi löytää vapauden eläytymiseen, itsensä ilmaisemiseen, mielihyvän kokemiseen, tunteistaan kertomiseen, arvostusten muodostamiseen ja valintojen tekemiseen.

 

TAITEEN PERUSOPETUKSEN TAVOITTEISTO (2002):

 1) Lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle

2) Lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin.

Keskeiset sisällöt: musiikin elementit – rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka, sointiväri, jotka muodostavat opetuksen keskeisen sisällön.”

3)Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. ( Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussunnitelma / Opetushallitus 2002)

Musiikkikasvatuksen tavoitteet

Varhaisiän musiikkikasvatus on tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Opetuksella pyritään tarjoamaan lapselle vain parasta, korkea tasoista musiikkia, Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelmaan sekä opettajan omiin laatimiin kausi- ja tuntisuunnitelmiin pohjautuen. Lapsi kokee musiikillisia elämyksiä ja opetuksella tuetaan lapsen positiivista musiikillista minäkuvan muodostumista.

Musiikilliset tavoitteet: ovat opetuksen päätavoite, ydin, jota muut mainitsemamme tavoitteet tukevat ja syventävät. Musiikillisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi hitaan ja nopean tai korkean ja matalan musiikin eron hahmottaminen.

Kognitiiviset tavoitteet: lapsi vastaanottaa uutta tietoa, käsittelee tietoa ja palauttaa opitun asian mieleensä.

Sosiaalis-Emotionaalis tavoitteet: edistetään lapsen sosiaalista vuorovaikutusta toisten kanssa, lapsi ymmärtää oman toiminnan seuraukset, lasta tuetaan itsetunnon ja positiivisen minäkuvan syntymisessä

Psykomotoriset tavoitteet: tuetaan lapsen hieno-ja karkea motorista kehitystä, lapsi nauttii liikkumisesta ja koordinaatiokyky ja lihasten hallinta kehittyvät

Esteettiset tavoitteet: lasten esteettisen ajattelun, tunteen ja aistihavaintojen herättäminen

LÄHTEET:

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelma: Opetushallitus 2002.

Marjanen, K. 2002. Yhteenveto JAMK -musiikkileikkikoulun opettajakoulutuksen suunnittelutyöryhmän laatimasta opetuksen tavoitteistosta.

Pantsu, L. 2010. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Varhaisiän musiikkikasvatus 1-kurssi. Oppitunti syksyllä 2010.