Hoidon arviointi ja sen mittarit

 Mira Terho ja Johanna Ruippo SHO14SS

Hoidon arviointi ja mittarit

 

Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. (Mielenterveyslaki 1116/901§).

 

1 InterRAI ESP/MH/CMH

Suomessa mielenterveyshoitotyössä on käytössä kolme eri mittaria; InterRAI ESP, InterRAI MH ja InterRAI CMH.

RAI-lyhenne tulee sanoista Resident (asukkaan/asiakkaan) Assessment (arviointi) Instrument

(väline). Se koostuu kolmesta osasta, joita ovat kyselylomakkeet, hoitosuunnitelman apuvälineet sekä käsikirja. RAI- järjestelmän tietopohja muodostuu palvelutarpeen arvioinnissa kootusta standardoidusta tiedosta. RAI-arvioinnin tekee hoitaja, joka on koulutettu RAI-järjestelmän käyttöön.

Yleisesti RAI arvioi toimintakykyä, hoidon suunnittelua ja laatutyöskentelyä. Arviointia tehdään havainnoimalla sekä keskustelemalla potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Arviointia tehdessä konsultoidaan myös muuta hoitohenkilökuntaa käyden keskustelua heidän kanssaan sekä perehdytään potilasasiakirjoihin. Rai-järjestelmä on kehitetty tukemaan hoidon suunnittelua ja arvioimaan asiakkaan saamaa hoitoa. Tällä pyritään arvioimaan asiakkaan tarpeita, voimavaroja ja toimintakykyä. Myös järjestelmän kautta saatavalla tiedolla voidaan kehittää mielenterveyshoidon ja -kuntoutuksen asiantuntijuutta. (Psykiatrisen potilaan hoidon suunnittelu RAI- arviointijärjestelmän avulla, 2013)

 

1.1 RAI-mittarit

InterRAI ESP (Emergency Screener for Psychiatry) =Psykiatrisen akuuttitilanteen RAI, joka tulee tehdä 24 tuntia hoidon aloittamisen jälkeen. Tällä arvioidaan potilaan tarpeet, vahvuudet ja voimavarat. Arviointi antaa tietoa potilaan toimintakyvystä ja siitä, onko hän vaaraksi itselleen tai muille.

InterRAI MH (Mental Health (MH) for In-Patient Psychiatry) = Psykiatrisen sairaanhoidon RAI, joka tulee tehdä kolmen vuorokauden sisällä hoidon aloittamisesta. Psykiatrisen sairaanhoidon RAI:lla saadaan tietoa potilaan tarpeista, voimavaroista sekä heidän hoitoa koskevista valinnoista. Sillä arvioidaan niin psyykkistä kuin myös somaattista terveyttä. Tämä arviointimenetelmä tehdään kun tiedetään potilaalle tulevan pitempi hoitojakso sairaalassa.

InterRAI CMH (Community Mental Health) =Psykiatrisen avohoidon RAI, jolla arvioidaan potilaan yksilöllisiä tarpeita.

(RAI-järjestelmä osana psykiatrisen potilaan hoidon suunnittelua, 2010)

 

1.2 InterRAI arvioinnin osat

Mielenterveyshoitotyön arvioinnissa kuvataan hoidon apua ja hoidon lopussa arvioidaan koko hoitojakso. Potilaan hoito rakentuu yhdessä tehdystä hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta. Psykiatrisessa hoitotyössä tavoitteena on yleensä muuttaa käyttäytymistä sekä toimintaa ja seurata potilaan muutos- ja sopeutumisprosessia. Hoitotyötä tehdessä pyritään aina toimimaan asiakaslähtöisesti, jolla tarkoitetaan sitä, että potilaalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja että hoito vastaisi hänen tarpeitansa. (Psykiatrisen potilaan hoidon suunnittelu RAI- arviointijärjestelmän avulla, 2013)

 

Mielenterveyden arvioinnin eri osa-alueita ovat;

Henkilötiedot, hoitoon tulo- ja taustatiedot, psyykkinen tila, päihteiden käyttö tai muut riippuvuudet, itsensä ja muiden vahingoittaminen, käyttäytyminen, kognitio, fyysinen toimintakyky, kommunikaatio ja näkökyky, terveydentila, stressi ja trauma, lääkitys, psykiatrisen palvelujärjestelmän käyttö ja hoitotoimenpiteet, rajoittamiset ja tarkkailu, ravitsemus, sosiaaliset suhteet, työtilanne, koulutus ja taloudellinen tilanne, kotiuttamista tukevat voimavarat, diagnostinen tieto, uloskirjaus ja arviointitiedot.

 

2 Toimintakyvynmittari TUVA

Toimintakyvynmittari TUVA on mielenterveysasiakkaille tehty mittari, joka mittaa henkilön toimintakykyä. Mittarin avulla asiakas pyritään saamaan osallistumaan enemmän omaan hoitoonsa ja sen suunnitteluun.

TUVA-mittarissa toimintakykyä arvioidaan viidellä eri toimintakyvyn osa-alueella, joiden lisäksi arvioidaan oireiden vaikutusta asiakkaan päivittäisiin toimintoihin.

Toimintakyvyn viisi eri osa-aluetta ovat;

  1. itsestään huolehtiminen
  2. kotielämään, asioimiseen ja vapaa-aikaan liittyvät toiminnot
  3. sosiaaliset suhteet ja taidot
  4. kognitiiviset taidot
  5. psykososiaaliset taidot.

TUVA-mittari sisältää tarkkoja kysymyksiä sekä se antaa tilaa erityishuomioille, tämän vuoksi sen avulla voidaan selvittää hyvin tarkasti yksilöllistä tietoa asiakkaan päivittäisistä toiminnoista. Mittarin käyttäjä, joka yleensä on hoitaja, kuvaa asteikolla 0 (helppo)-10 (erittäin raskas) sitä, kuinka raskaaksi arvioija kokee asiakkaan hoidon. Kohdassa päivittäisiä toimintoja ja niiden taitoja arvioidaan kuinka erilaiset oireet (15kpl) häiritsevät päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Oireita arvioidaan asteikoilla, joita ovat; ei arvioitu, huomattavasti, jonkin verran, eivät häiritse. Asteikossa kohta huomattavasti häiritsee tarkoittaa, että asiakas tarvitsee paljon tukea ja apua päivittäisiin toimiin. Tällöin oire häiritsee huomattavasti päivittäisiä toimia sekä estää melkein kokonaan tai kokonaan joistakin toiminnoista suoriutumisen. Asteikossa kohta jonkin verran häiritsee tarkoittaa että asiakas pystyy avun turvin suoriutumaan päivittäisistä toimista. Jos oireita ei ole asiakas pystyy itsenäisesti toimimaan arjessa. (Mainio Vire Oy Ykköskoti Vaisaaren henkilökunnan kokemuksia toimintakykymittari TUVA:sta, 2014)

On kuitenkin huomioitava, että mittaria kehitetään edelleen, jotta sillä pystyttäisiin määrittämään palveluntarve indeksiluvan avulla. Tämän tarkoituksena on ilmaista asiakkaan palveluntarvetta, jotta TUVA-luokka ja asiakkaan indeksiluku toimisivat viitteellisinä arvoina silloin kun arvioidaan tuen tarvetta ja toimintakykyä (Toimintakyvynmittarin kuvaus s.18, 2014). Kuitenkaan mittarin luotettavuutta ja toimivuutta ei vielä pystytä arvioimaan tarpeeksi tarkasti. Tämän lisäksi mittari on maksullinen ja sen käyttöön tarvitaan erillinen perehdytys. (TUVA suhteessa teoriatietoon s. 19, 2014)

 

3 Mielenterveyshoidossa käytettäviä mittareita sairauksien oireiden selvittämiseen

 

3.1 BDI, Beckin depressioasteikko

Beckin depressioasteikolla kartoitetaan masennuksen oireita, joka käytetään itse täytettävänä kyselylomakkeena.

Kysely sisältää 21 erilaista oiretta ja asennetta; mieliala, pessimismi, epäonnistumisen tunne, tyytymättömyys, syyllisyys, rankaisun tunne, itseviha, itsesyytökset, itsensä vahingoittaminen, itkeminen, ärtyvyys, sosiaalisuus, päätösten tekeminen, ulkonäkö, työkyky, nukkuminen, väsymys, ruokahalu, terveydentilan tarkkailu sekä seksuaalinen mielenkiinto.

Kysymyksiin vastataan asteikolla 0-3, jossa 0 tarkoittaa en ole alakuloinen tai surullinen ja kohta 3 tarkoittaa olen niin surullinen tai onneton etten kestä enää. Asiakkaan on myös mahdollista vastata kysymyksiin niin monella eri asteikolla kun he kokevat siihen sopivan. Kyselyssä kokonaispistemääräksi on mahdollista saada 0-63. Pistemäärät luokitellaan seuraavanlaisesti; 1-9 ei masennusta, 10-18 lievä masennus, 19-29 keskivaikea masennus ja 30-63 vaikea masennus. (Beckin depressiokysely 21-osioinen, Nd.)

Tästä linkistä näet Beckin depressiokyselyn: http://www.terve.fi/sites/default/files/media/Lomakkeet/Lomake%3A%20Beckin_depressioasteikko.pdf

 

3.2 BAI, Beckin ahdistuskyselylomake

BAI ahdistuskyselylomakkeella on tarkoitus selvittää asiakkaan ahdistuneisuutta. Kysely on mahdollista täyttää itse ja se löytyy esim. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sivuilta, kuten monilta muilta mielenterveyspalveluiden sivuilta. Kyselyssä ahdistuneisuutta mitataan 21 eri kysymyksellä, jotka ovat tuntemuksia joita henkilöllä voi esiintyä tämän ollessa ahdistunut. Kysymyksiin tulee vastata sen mukaan miten paljon henkilö on kokenut tuntemuksen rasittaneen häntä kuluneen viikon aikana.

Tuntemuksia joita kyselyssä mitataan ovat; tunnottomuus tai pistely, lämmöntunne, heikotus polvissa/jaloissa, kyvyttömyys rentoutua, pelkään pahinta, huimaus tai tokkuraisuus, sydämentykytys tai nopearytmisyys, horjuminen tai hoippuminen, kauhu, hermostuneisuus, tukehtumisen tunne, tärisevät kädet, muu vapina, pelko ettei hallitse itseään, hengenahdistus, kuolemanpelko, arkuus ja pelästyneisyys, vatsa- ja suolistovaivat, heikotus, kasvojen punoitus, hikoilu (ei lämmön vuoksi). (Ahdistusoirekysely, Nd.)

Vastausasteikkona käytetään numeroita 0-3, joista 0 tarkoittaa ei lainkaan ja 3 tarkoittaa kovasti. Vastauksista saadut pistemäärät lasketaan yhteen ja niiden perusteella saada lukema kuvaa asiakkaan ahdistuksen astetta; 0-7 vähäinen, 8-15 lievä, 16-25 kohtalainen sekä 26-63 vaikea. (Beckin ahdistuskyselylomake BAI. Nd.)

Tästä linkistä näet Beckin ahdistuskyselylomakkeen: http://mielenaukea.fi/wordpress/wp-content/uploads/2015/05/BAI-Beckin-ahdistuneisuuskyselylomake.pdf

 

3.3 MDQ, Kaksisuuntaisen mielialahäiriön seulonta

MDQ (Mood Disorder Questionnaire), kyselyllä selvitetään masentuneiden henkilöiden joukosta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat. Kyselyllä voidaan selvittää epäily, mutta sillä ei ole mahdollista tehdä diagnoosia. Hoitohenkilökunta tai lääkäri esittelee lomakkeen potilaalle, jonka jälkeen hän saa itse täyttää sen. Lopuksi tulos on hyvä käydä yhdessä läpi.

Perusterveydenhuollossa kyselyä suositellaan käytettäväksi, jos on potilaalla on lisääntyneen aktiivisuuden kausia, masennuksen hoidon vaste on huono tai jos on epäilys kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Erikoisterveydenhuollossa testiä taas suositellaan kaikille masennusta sairastaville.

Tästä linkistä näet MDQ kyselylomakkeen: http://www.ksshp.fi/kyselyt/mdq/

 

 

4 Päihdehoitotyössä käytettävät mittarit

Päihdehoitotyössä on olemassa monia erilaisia mittareilla. Mittareita on niin alkoholinkäytölle kuin myös päihteidenkäytölle. Alkoholinkäytön mittareita on ehkä eniten esillä oleva AUDIT testi, joka mittaa alkoholinkäytön riskejä. On myös mittari jolla voidaan mitata alkoholiriippuvuutta, SADD-testi. Myös eri ikä-ryhmät ovat otettu huomioon alkoholinkäytön mittareissa. Mittareista löytyy myös yli 65-vuotiaille oma alkoholimittari, sekä nuorille suunnattu päihdemittari ADSUME , joka mittaa niin alkoholin käyttöä kuin myös muiden päihteiden käyttöä.

Päihdepuolella on myös käytössä huumeiden käyttöä kartoittavia mittareita. Kuten DUDIT, joka mittaa huumeiden käytön ongelmia ja haittoja. Käytössä on myös DAST20 testi, joka kartoittaa huumausaineiden käyttöä viimeisen 12 kuukauden aikana.

 

4.1 AUDIT, alkoholinkäytön riskit

AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) mittaa henkilön alkoholinkäytön riskejä. Testissä keskitytään tarkastelemaan alkoholin käytön riskejä ja haittoja, tai vaihtoehtoisesti siitä saadaan tieto, että alkoholin käytössä ei ole ongelmia. (AUDIT, Nd.)

Kysely on itse täytettävä. Jos testin tekijä saa yli kahdeksan pistettä, viittaa se alkoholin riskikäyttöön. Kyselyssä on kymmenen kysymystä, joista kolme ensimmäistä mittaavat alkoholin kulutusta ja loput kysymykset alkoholin aiheuttamia haittoja. (Audit-kysely, 2011)

Tästä linkistä näet AUDIT kyselylomakkeen: http://www.paihdelinkki.fi/sites/default/files/audit.pdf

 

4.2 SADD, alkoholiriippuvuus

SADD (Short-form Alcohol Dependence Data Questionnaire) mittaa henkilön alkoholiriippuvuutta. Sillä riippuvuutta tarkastellaan asteikolla, joka käsittää juomisongelman vähäisestä aina vakavaan alkoholiriippuvuuteen. Testissä painotetaan käyttäytymiseen liittyviä piirteitä. (SADD. Nd.)

Tästä linkistä näet SADD kyselylomakkeen:

http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholiriippuvuustesti-sadd

 

4.3 DUDIT, Huumeiden käytön riskit

DUDIT testillä kartoitetaan huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia ja haittoja. Kyselyn palautteessa kerrotaan myös, mistä henkilö voi hakea apua ja tukea huumeiden käytön lopettamiseen. Kysely sisältää 11 kysymystä huumeiden käytöstä. (DUDIT, Nd.)

Tästä linkistä näet DUDIT kyselylomakkeen: http://www.paihdelinkki.fi/sites/default/files/dudit.pdf

 

4.4 DAST20, Huumeiden käyttötesti

DAST20 Kyselyllä kartoitetaan huumaavien aineiden käyttöä viimeisen 12 kuukauden aikana. Huumaavilla aineilla tarkoitetaan kyselyssä huumeita tai väärinkäytettyjä reseptilääkkeitä tai käsikauppalääkkeitä. Kyselyssä on 12 kysymystä, joihin vastataan kyllä tai ei. (DAST20, Nd.)

 

Tästä linkistä näet DAST20 kyselylomakkeen:

http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/huumeet/huumeidenkayttotesti-dast20

 

 

 

Lähteet

Ahdistusoirekysely. Kyselyt. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Nd.

http://www.ksshp.fi/kyselyt/bai/

 

AUDIT. Alkoholi, Testit ja laskurit. Päihdelinkki.fi. Nd.

http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi

 

Beckin ahdistuskyselylomake BAI. Mielenaukea.fi. Nd.

http://mielenaukea.fi/wordpress/?p=151

 

Beckin depressiokysely 21-osioinen. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen aisantuntijaverkosto. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Nd.

http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/83/

 

DAST20. Huumeet, Testit ja laskurit. Päihdelinkki.fi Nd.

http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/huumeet/huumeidenkayttotesti-dast20

 

DUDIT. Huumeet, Testit ja laskurit. Päihdelinkki.fi. Nd.

http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/huumeet/huumeiden-kayton-riskit-dudit

 

Hakala Pia. RAI-järjestelmä osana psykiatrisen potilaan hoidon suunnittelua. Opinnäytetyö. 2010. Kokkola. s. 16-18.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16363/hakala_pia.pdf?sequence=1

 

Leinonen Kati. Psykiatrisen potilaan hoidon suunnittelu ja arviointi RAI-järjestelmän avulla. Opinnäytetyö. 2013. Oulu. s. 10-26.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63866/Leinonen_Kati.pdf?sequence=1

 

Mielenterveyslaki. Finlex. 1990.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116

 

SADD. Testit ja laskurit, Päihdelinkki.fi. Nd.

http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. AUDIT-kysely. 2011.

http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/9/

 

Vilja Vainio. Mainio Vire Oy Ykköskoti Vaisaaren henkilökunnan kokemuksia toimintakykymittari TUVA:sta. Opinnäytetyö. 2014. Tampere. s. 18-24.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/74488/Vainio_Vilja.pdf?sequence=1

 

Jääskeläinen Erika. Psykiatrisen arviointiasteikot kliinisessä työssä. 2015.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo99726

 

Jätä kommentti