2.1.3. Monikulttuuriperheiden kanssa työskentely

”Kansainvälistyminen ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen kasvu ovat keskeisiä nykyajan työelämän muutoksia. Kulttuurillisesti ja kansallisesti monikulttuurisissa työyhteisöissä koko henkilöstöltä vaaditaan kulttuurienvälisen työn valmiuksia.

Kotopaikka-hankkeessa monikulttuurisuus-koulutuksia toteutettiin edesauttamaan maahanmuuttajien kohtaamista kotouttamisen eri vaiheissa. Osallistujamäärissä mitattuna suosituimpia teemoja olivat kulttuurienvälinen kohtaaminen ja monikulttuurisuus-osaaminen sekä erityisesti kohdekuntien varhaiskasvatus- ja sosiaalipalvelujen henkilöstölle suunnatut ammattikuntakohtaiset teemat, kuten esimerkiksi kielellinen tietoisuus.

Kohdekuntien varhaiskasvatus- ja sosiaalipalvelujen henkilöstölle suunnatut teemat liittyivät monikulttuuriperheiden kohtaamiseen sekä kielellisen tietoisuuden käsitteisiin ja sisältöihin arjen työssä. Kotopaikka-hankkeen koulutuksissa kouluttajana toiminut Susanna Sakko (KTT, yrittäjä) kiteyttää koulutusten keskustelut seuraavasti:

  1. Monikulttuuriperheiden kohtaaminen: vieras kulttuuri ja asiakkaan kohtaaminen, toiseuden käsite. Susannan mukaan monikulttuurityöhön ei ole yleispätevää metodia eikä tekniikkaa.
  2. Kulttuurienvälisen osaamisen osa-alueet ja niiden hyödyntäminen käytännön työssä. Susanna korosti koulutuksissa oman kulttuurin tuntemuksen ja yksilöllisen kulttuurin huomioimisen merkitystä monikulttuurityössä, helpottamaan kulttuurien erityispiirteiden tunnistamista ja asiakkaan yksilöllistä huomioimista.
  3. Uuteen kulttuuriin kotoutumisen vaiheet. Kotopaikka-hankkeen koulutuksissa käsiteltiin uuteen kulttuuriin kotoutumisen yksilöllisen prosessin vaiheita sekä maahanmuuttaja-asiakasta ohjaavan työntekijän roolia kotoutumisprosessin eri vaiheissa.
  4. Asenne monikulttuurityössä. Susanna muistuttaa sosiaalialan työntekijöiden olevan keskeisiä toteuttajia kotouttamistyössä. Tämän johdosta oman asenteen tunnistaminen ja tiedostaminen nousevat merkitykselliseen rooliin erilaisia asiakkaita kohdatessa.
  5. Kielellinen tietoisuus varhaiskasvatuksessa. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitystä lapsen kehityksessä ei Susannan mukaan voi liikaa korostaa. Kielitaito antaa ainekset havaitsemiseen, ajatteluun, tuntemiseen ja tietämiseen. Kotopaikka-hankkeen varhaiskasvatus- ja sosiaalipalvelujen henkilöstölle suunnatuissa koulutuksissa keskusteltiin kielellisen tietoisuuden käsitteestä ja käytiin läpi vuorovaikutustilanteita, joissa työntekijät ovat edistämässä lapsen kielen oppimista. Tähän liittyivät myös strukturoitujen kielituokioiden ja niiden järjestämisen suunnittelu.

Kirjoittaja Susanna Sakko, KTT, yrittäjä, DTO – Diversity Training Opportunities