Traumatisoituneen asiakkaan kohtaaminen, trauman havaitseminen ja kriisiavun antaminen
Traumaosaamisen kouluttajana kohdekunnissa toimineen Katja Pihlajan (lehtori, Gradia Jyväskylä) mukaan mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveystaitoja voidaan oppia. Vahvistettaessa arjen asioita, toimijuutta, osallisuutta ja mahdollistettaessa mielekäs tekeminen, mieli vahvistuu ja menneisyyden traumaattiset kokemukset on helpompi kohdata.
Katja Pihlaja korostaa traumaattisten kokemusten kokonaisvaltaisen merkityksellisyyden ymmärtämisen niin psyykkisenä, fysiologisena kuin sosiaalisenakin kokemuksena. Posttraumaattisen stressireaktion oireet on Katjan mukaan hyvä osata tunnistaa (ks. kuva: Traumatisoitumisen ydinoireet (PTSD), Hannu Majava), mutta myös rinnalla kulkijana kyetä ne kohtaamaan (ks. kuva: Kun asiakkaalle tulee mieleen traumaattinen tapahtuma, Katja Pihlaja).
Katjan mukaan eri vaiheissa korostuu erilainen apu ja tuki: hoiva ja suoja, palveluihin ohjaaminen, läsnäolo, kuunteleminen, sensitiivisyys, ajan antaminen ja kyky käyttää asiakkaan kieltä (hänen kielinen materiaali ja tarvittaessa puhetta tukeva kommunikaatio, kuten kuvien käyttö). Esimerkiksi voi mennä vaikka ulos kävelemään, penkille istumaan, sillä rinnakkain on helpompi jutella kuin kasvotusten, aina ei tarvita sanoja vaan läsnäolo ja kuunteleminen riittävät. Terapoimaan ei kannata alkaa, ellei ole osaamista traumaterapiasta!
Lisätietoa traumatisoituneiden asiakkaiden kohtaamisesta:
- Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa : PALOMA-käsikirja
- Mieli ry: Tietoa maahanmuuttaneiden mielen terveyden vahvistamisesta
- Mielenterveystalo – Trauma ja kriisi
- Mieli ry: Pakolaisuuteen liittyvät mielenterveyden riskitekijät ja resilienssi
- Oivamieli (Oivan avulla voit lievittää stressiä, parantaa mielialaa ja löytää lisää mielekkyyttä elämään)
- ”Tunnista tuska”: Opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta.