Opetuksen sisällöt ja pedagogiset ratkaisut

Sisältöjen osalta hybridiopetus edellyttää opettajilta yhä tarkempaa oppimissisältöjen analyysiä sekä opetuskontekstin valinnan pohdintaa. Digitaalisuus ja monenlaiset verkko-oppimisen mahdollisuudet näyttäisivät muodostavan pääasiallisen oppimisympäristön. Näin ollen oppimisen paikan ja ajan muutos haastaa yhä tarkemmin tarkastelemaan niitä pedagogisia ratkaisuja, joilla voidaan edistää parasta mahdollista tiedon ja taidon kehittymistä osaamiseksi. Opettajan on siis kuvattava ja perusteltava pedagogisia ratkaisujaan opiskelijoille tarkemmin kuin aiemmin.

Opettaja puhuu opiskelijaryhmälle. Etualalla näkyy kaksi näyttöä ja tilan seinällä etäosallistujien kuvat.
Etäosallistujien kameran käyttö vahvistaa osallisuuden tunnetta. Asiasta on tärkeä keskustella opiskelijoiden kanssa.

Valikoi soveltuvat opetussisällöt

Selvitystä varten haastateltujen opettajien mukaan hybridiopetukseen soveltuvat monenlaiset sisällöt. Parhaiten hybriditilanteissa toimivat rajatut teoria-aiheet ja sellaiset sisällöt, joiden hallinta ja esittäminen ovat yksinkertaisia itse opetustilanteessa. Tämä tarkoittaa selkeää kokonaisuutta myös opiskelijan näkökulmasta. Opettajat korostivat opetussisältöjen rajaamista ja karsintaa ”must know” -sisältöihin, kuten myös eri opiskelumuotojen vaihtelun tarkempaa suunnittelua: mitä sisältöjä voidaan oppia tai opettaa verkossa hybridisti ja mitkä sisällöt edellyttävät jotain toista oppimistapaa, esimerkiksi koko ryhmän lähiopetusta koululla.

Opiskelijakyselyn mukaan (n=166) itsenäiseen verkko-opiskeluun soveltuu parhaiten kirjallisen materiaalin arviointi ja siitä palautteen anto (87 %) ja toisaalta  myös oman toiminnan arviointi ja palautteen saanti (75 % vastaajista). Ryhmässä tapahtuvaan verkko-opiskeluun soveltuu puolestaan uuden luonti ja kehittäminen, esimerkiksi yhteiskirjoittamisen menetelmällä (59 %). Lähiopetukseen luokassa soveltuu vastanneiden opiskelijoiden mielestä parhaiten toiminnallisten harjoitusten toteutus, esimerkiksi simulaatiot, elvytysharjoitteet tai haastatteluharjoitukset (78 %).

Suunnittele pedagogiikka etukäteen

Monesti verkossa tapahtuvan oppimisen ja opettamisen yhteydessä kuulee puhuttavan verkkopedagogiikasta tai digitaalisesta pedagogiikasta. Onko siis olemassa jokin erityinen pedagoginen suuntaus juuri verkon välityksellä tapahtuvaan oppimiseen ja opettamiseen? Tutkimuksemme mukaan sellaista ei opettajilla ole, eikä sellaista edes tarvita. Kyse on pikemminkin siitä, millaiset pedagogiset ratkaisut toimivat opetustilanteessa, johon osa opiskelijoista osallistuu verkon välityksellä.

Opetuksen pedagogisen suunnittelun näkökulmasta opettajat kertovat jäsentävänsä opintojakson sisältöjä ja teemoja tarkemmin hybridiopetusta varten kuin perinteistä luokkaopetusta ajatellen. Etukäteen suunniteltu hybridikontakti näyttäytyy opiskelijoille johdonmukaisuutena, sekä sisältöjen että käytettyjen pedagogiikoiden osalta.

Oppimisnäkemyksistä käänteisen opetuksen (flipped classroom) periaatteita noudattava opetus koetaan oppimistulosten kannalta hyväksi, kuten eräs opettaja tiivisti havaintojaan:

”kun luen reflektiopapereita, niin tuntuu, että opiskelijat ymmärtävät flippauksen jälkeen enemmän kuin pelkän luento-opetuksen jälkeen”.

Opettajien puheissa korostuu myös hybridioppimistilanteen strukturointi selkeän pedagogisen käsikirjoituksen ja ajankäytön muodossa. Kun sekä opettajalla että opiskelijoilla on selkeä käsitys tilanteen tavoitteista, sisällöistä ja etenemisestä, on siihen asettautuminen rennompaa ja oppimista edistävää.

Opettajan näkökulmasta opiskelijoiden ennakkoilmoittautuminen kontaktiopetukseen mahdollistaa suunnittelun:

”Jos kontaktille tuleekin paljon vähemmän opiskelijoita kuin oli ilmoittautuneita, niin ei siinä sit enää pienryhmäkeskusteluita tehdä, vaan on pakko soveltaa”.

Tämä saattaa näyttäytyä opiskelijoille myös suunnittelemattomuutena ja toisaalta aiheuttaa stressiä myös opettajalle.

Vahvista osallisuutta ja vuorovaikutusta

Keskeiseksi onnistuneen hybridiopetuksen elementiksi sekä opettajat että opiskelijat nimesivät vuorovaikutuksen ja osallisuuden vahvistamisen. Opettajat tunnistivat oman rauhallisuuden ja kaikkien osallistujien tasapuolisen huomioinnin tärkeäksi erityisesti opetustilanteen alussa.

Tasavertaisuuden kokemus niin opiskelijoiden kesken kuin osana isompaa ryhmää näyttäisi olevan merkittävässä roolissa onnistuneen hybridiopetuksen kannalta. Myös osallistujien sanallisen aktivoinnin sekä jokaiselle annetun mahdollisuuden sanoa jotain heti hybriditilanteen alussa koettiin madaltavan kynnystä osallistua opetukseen sen edetessä.

Opiskelijat kuitenkin kokevat verkosta osallistumisen kynnyksenä. He kaipaavat verkossaolijoiden erityistä osallistamista ja huomioimista. Osallistumiskynnyksen madaltamiseksi verkossaolijoita pitäisi erikseen pyytää kommentoimaan ja osallistumaan. Myös ryhmäyttäminen pitäisi tehdä verkkossaolijoille erikseen, siten että verkkoon muodostuu oma(t) ryhmänsä.

Yhteistä onnistuneille hybridiopetuksen tilanteille on vuorovaikutteisten ja opiskelijoiden aktiivista roolia hyödyntävien/edellyttävien opetusmenetelmien käyttö. Chatin/viittaamisen käyttö ohjatusti osana opetusta, peukuttaminen niin luokassa kuin verkossa, kannanoton ilmaiseminen numeroin sekä vertaisten jakamat puheenvuorot kaikille osallistujille ovat opettajien käyttämiä konkreettisia, opiskelijoiden osallisuutta lisääviä keinoja.

Eräs opettaja kertoi opettelevansa jokaisesta ryhmästä 2-3 opiskelijan nimet joka kerta, joihin voisi viitata ja jotta voisi edistää henkilökohtaisten kontaktien syntymistä kerta kerralta enemmän.

Opiskelijaryhmä luokassa istuu ja katsoo etäosallistujia screeniltä.
Kaikkien opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi on tärkeää.

Käytä menetelmiä monipuolisesti

Opiskelijoiden mukaan hyvässä hybridikontaktissa opettaja hyödyntää monipuolisesti erilaisia opetus- ja ohjausmenetelmiä kontaktin aikana: luennoinnista pidetään pääsääntöisesti (94 % vastaajista), mutta sitä pitäisi järjestää vain sopivan lyhyinä jaksoina kerrallaan. Opiskelijoiden mielestä hyvään hybridiopetukseen kuuluvat myös tallennetut luennot: joko etukäteen tehdyt videot tai verkkokontaktin tallentaminen. Opettaja ei kuitenkaan saa olla vain ”puhuva pää” ruudulla, vaan oppimisen tulee olla aidosti opiskelijoita osallistavaa ja heidän mielipiteet huomioivaa yhteistä asioiden jäsentämistä ja näkökulmien rakentelua.

Kontaktijakson aikana saisi siis olla myös pari- tai pienryhmätyöskentelyä tai muuta opiskelijajohtoista tekemistä. Opiskelijoista noin 85 % kokee, että nämä menetelmät tukevat parhaiten heidän oppimistaan. Tasapainoilu erilaisten pedagogiikoiden välillä voi olla haastavaa, sillä osa opiskelijoista turhautuu, jos opiskelijoiden puheenvuoroille annetaan liikaa aikaa. Tämä tulee esiin varsinkin tilanteissa, joissa toisilla on jo kertynyt reilusti työkokemusta, kun taas toiset ovat vasta työuransa alussa.

Opiskelijat pitävät myös seminaarityyppisistä verkkokontakteista. Näillä kontakteilla ryhmät tai yksilöt esittelevät omia tuloksiaan ja yleisö antaa niistä palautetta.

90% kyselyyn vastanneista opiskelijoista kertoi, että paras tehtävänanto on annettu sekä kirjallisesti etukäteen että suullisesti hybridiopetustilanteessa. Lisäksi opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus kysyä ja tarkentaa tehtävänantoa, joko suullisesti tai vaikka chatin kautta. Heikoimmin oppimista tukee sellainen tehtävänanto, joka annetaan vain suullisesti oppimistilanteessa.

Pedagogiikan näkökulmasta opiskelijalle on keskeistä, että toimintaohjeet ovat selkeät ja että hän saa riittävästi palautetta opintojakson kuluessa. Tältä osin hybridiopiskelu ei poikkea muista opiskelun muodoista.

 

Etualalla olevassa näytössä näkyy etäosallistujat. Näyttöjen takana luokassa oleva opiskelija, joka katsoo etäopiskelijoita tilan seinällä olevalta screeniltä. Kaikki seisovat.
Hybridiopetuskin voi olla toiminnallista.