Käsitteitä

Erityisopetus

Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä.

Erityisopetuksen suunnitelma

Koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan erityisopetuksen toteuttamisesta ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta. Tämä ns. ”Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma” voi olla osa opetussuunnitelmaa tai erillinen ohjeistus. Myös oppilaitoksen laatujärjestelmissä voidaan kuvata erityisopetuksen järjestämisen ja hojksaamisen prosesseja.

Erityisopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa olisi hyvä ottaa kantaa ainakin seuraaviin asioihin;

  • Erityisopetuksen tavoitteet
  • Erityisopetuksen toteutuksen muodot
  • Erityisopetuksessa käytettävät opetusmenetelmät ja muu pedagoginen tuki
  • Muut erityisopetukseen liittyvät tuki- ja erityispalvelut
  • Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen oppilaitoksen sisällä
  • Yhteistyötahot ja verkostot oppilaitoksen ulkopuolella

Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat ja koko oppilaitosyhteisön tulee edistää erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista.

Eriyttäminen

Opetuksen yksilöllistämiseksi oppimistapoja, -sisältöjä, -materiaalia, -tehtäviä ja opiskeluaikaa voidaan muuttaa opiskelijan tarpeita ja opiskeluedellytyksiä vastaavaksi.. Eriyttäminen voi merkitä esim.

  • toiminnallista oppimista esim. työpajassa tai työpaikalla
  • opiskeltavien asioiden rajaamista
  • suullisia tenttejä
  • selkokielisen materiaalin käyttämistä
  • enemmän ohjausta ja tukea
  • henkilökohtaista lisäopetusta
  • opiskelijan oppimistyyliin sovitettuja opiskelumenetelmiä
  • erilaista oppimisympäristöä.

Oppimisen seurantaan ja arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

HOJKS

  • Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka sisältää henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). HOJKS tulee tehdä kaikille niille opiskelijoille, joiden opetus annetaan erityisopetuksena. HOJKS on työväline yksilöllisen opetuksen takaamiseksi.

HOPS

  • Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää opiskelijan opintojen etenemisen suunnitelman.

Inklusiivinen koulutus

  • Inklusiivisen koulutuksen taustana on kaksi näkökulmaa: oikeus opetukseen kaikille ja koulutuksen kehittämisen näkökulma. Näistä ensimmäinen korostuu erityisesti kehittyvissä maissa, kuten Afrikassa. Koulutuksen rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen tarkoittaa sitä, että koko oppimisympäristöä rakennetaan ja kehitetään esteettömäksi sekä rakenteellisesti että pedagogiikan näkökulmasta. Inkluusion ideaalina on, että kaikki opiskelijat voivat esiopetuksesta alkaen edetä tasavertaisesti samoissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on yhteinen koulu kaikille. Opiskelijan tarvitsema erityinen tuki oppimiseen rakennetaan osaksi normaalia opiskeluympäristöä. Inkluusio on keino tavoitella yhteiskunnallista normalisaatiota tarjoamalla mahdollisuuksia yksilöllisiin ratkaisuihin. Inklusiivisen koulutuksen taustana on ensisijaisesti koulutuksellisen tasa-arvon takaaminen. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikki opiskelijat oppivat parhaiten samoissa ryhmissä. Pienryhmien käyttö, opetuksen erilainen yksilöllistäminen työmuotoja muokkaamalla takaavat optimaalisen oppimisympäristön jokaiselle.

Integraatio

  • Integraatio erityisopetuksen järjestämisen yhteydessä tarkoittaa pyrkimystä toteuttaa opetus mahdollisimman pitkälle yhteisten koulutuspalvelujen yhteydessä ja niihin sulautettuna.
  • Integraation ulottuvuuksina ammatinopetuksen toteuttamisessa voidaan tarkastella fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, toiminnallista ja yhteiskunnallista integraatiota

Mukauttaminen

  • Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan tai koko tutkintoon. Opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja koko tutkinnonosan mukautuksesta tulee merkintä M) todistukseen.

Segregaatio

  • Segregaatiolla viitataan opetuksen järjestämiseen erillisesti yleisopetuksesta. Suomessa erityisopetuksessa erillisen erityisopetuksen aikaa elettiin siitä lähtien, kun ammatilliset erityisoppilaitokset syntyivät (ensimmäiset 1890-luvulla). Vielä 1970-luvulla erityisopetus toteutui pääsääntöisesti työvaltaisissa erillisryhmissä. 1990-luvun uudistuneen lainsäädännön myötä (L630/1998) opetuksessa korostui integraatiomalli.

Siirtymävaihe

  • Kaikkien opiskelijoiden opiskelun ja oppimisen uralla on useita siirtymävaiheita, esimerkiksi siirtymiä oppilaitosverkostoissa ja siirtymiä työelämään, joiden tulee olla osa suunnitelmallista opiskelukokonaisuutta. Erityistä tukea oppimisessa tarvitsevan opiskelijan onnistunut siirtymä edellyttää ennakoivaa suunnittelua, joka kirjataan osaksi opiskelijan HOJKS:ia. Siirtymäsuunnittelulla tuetaan opiskelijan opinnoissa menestymistä ja myöhemmin työllistymistä.

Tukiopetus

  • Tukiopetus on opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneelle opiskelijalle annettavaa opetusta. Tukiopetus ei ole erityisopetusta.

< Edellinen sivu

Seuraava sivu >