Erityisopetuksen perusteet tilastokeskuksen luokittelussa

Yksilöllisen oppimisen järjestämisessä lähdetään siitä, että opiskelijan erityiset tuen tarpeet määritellään. Oppilaitoksen erityisopetuksen suunnitelmassa kuvataan tämä prosessi. Erilaiset tiedonhankinnan kanavat, siirtotieto, haastattelut, keskustelut ja verkostoyhteistyö auttavat yksilöllisten opiskelutarpeiden määrittelyssä.

Jotta oppilaitos voisi järjestää tukitoimia, määritellään jokaisen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan erityisopetuksen peruste. Tässä käytetään useimmiten Tilastokeskuksen (2006a) erityisopetuksen perusteen luokittelua, mutta luokitteluun riittää lainsäädännössä määritellyt syyt. Koska Tilastokeskus kerää oppilaitoksilta tietoja erityisopetuksen toteutuksesta oman luokittelunsa mukaisesti, useimmissa oppilaitoksissa on päädytty käyttämään tätä luokittelua.

  1. Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten ADHD)
  2. kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dysleksia)
  3. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta)
  4. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää)
  5. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa)
  6. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)
  7. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä)
  8. autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
  9. liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)
  10. kuulovamma
  11. näkövamma
  12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta

Erityisen tuen määrittäminen koostuu monenlaisesta tiedosta: siirtotiedosta, erilaisista arvioinneista, haastetteluista ja opiskelijan äänen kuulemisesta. Erityisopetukseen määriteltävien opiskelijoiden luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen vaikuttavaa haastetta tai vammaa. Lievät vammat eivät ole erityisopetuksen peruste. Ne kuuluvat tukiopetuksen piiriin.

< Edellinen sivu

Seuraava sivu >