Saavutettavuuden peruskäsitteitä

Saavutettavuus on laaja käsite ja sitä voi tarkastella eri näkökulmaista.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen perusarvoja. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta taustasta, sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, vammaisuudesta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjintä kielletään lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää suunnitelmallisesti yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa toiminnassaan. Tasa-arvo korkeakoulutuksessa tarkoittaa sitä, että jokaisella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus hakea ja päästä korkeakoulutukseen ja eri koulutusohjelmiin, edetä opinnoissaan ja valmistua.

Korkeakoulun ja korkeakoulutuksen saavutettavuus

Korkeakoulutuksen saavutettavuus on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista korkeakouluun hakeutumisessa ja pääsemisessä sekä opiskelussa koulutuksen aikana. Saavutettavuudella tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön järjestämistä ja toteutumista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Saavutettavassa korkeakoulussa korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Saavutettavuus on myös osallistavaa opetusta, pedagogista saavutettavuuta. Saavutettavuuden edistäminen on läpäisevää, ja se on tarpeen ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. (Kosunen 2021.)

Inkluusio

Inkluusio -käsite keskittyy yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseen koulutuksessa. Laajasti määriteltynä koulutus nähdään perusoikeutena, joka edistää jokaisen osallisuutta, hyvinvoinnin tukemista ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentumista. Inkluusion edistäminen näkyy oppilaitoksen arvoissa, strategioissa ja periaatteissa, mutta myös arjen pedagogiikassa, oppimisympäristöissä ja opettajien osaamisena. Opettajilla tulisi olla osaamista kaikkien oppijoiden tukemiseen, yhteistyötaitoja sekä halua kehittyä ammatillisesti (Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, 2012). Näin määriteltynä saavutettavuus- ja inklusuuio -käsitteet liittyvät läheisesti yhteen.

Arvot ja toimintakulttuuri

Yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja inkluusion perusarvoja ovat:

• yhdenvertaisuus
• osallisuus ja
• moninaisuuden arvostaminen.

Yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävä toimintakulttuuri, ajattelu- ja toimintatapa, näkyy tavoitteissa, periaatteissa, päätöksenteossa ja toiminnassa. Vuorovaikutuksessa yhdenvertaisuuden edistäminen toteutuu jokaisen ihmisarvon kunnioittamisena ja moninaisuuden arvostamisena sekä kunnioittavana ja myötätuntoisena kohtaamisena ja yhteisöllisyyden rakentamisena. Yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävät arvot ja toimintakulttuuri ulottuvat koko korkeakouluyhteisön toimintaan.

Digitaalisten palvelujen saavutettavuus

Saavutettavuudella tarkoitetaan usein sitä, että tiedon ja palveluiden tulisi olla tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Suomessa Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (digipalvelulaki) edellyttää, että julkisen sektorin digitaalisten palveluiden ja verkkosisältöjen tulee olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Digipalvelulaki velvoittaa myös osaa kolmannen sektorin toimijoista ja yksityisistä yrityksistä.

Digitaalisissa palveluissa ja sisällöissä on huolehdittava siitä, että sisältö on selkeää ja ymmärrettävää käyttäjille. Digitaalisia palveluita tulee voida käyttää myös erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla, kuten ruudunlukijaa apuna käyttäen. Silloin toteutuu digitaalinen saavutettavuus.

Saavutettavuusvaatimusten noudattamisesta hyötyvät kaikki. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta.

Esteettömyys

Esteettömyydellä tarkoitetaan nykyisin yleensä fyysisen ympäristön esteettömyyttä, tilojen yhdenvertaista fyysistä käytettävyyttä kaikille. Aiemmin käsitettä on käytetty laajemmin kuvaamaan myös muita saavutettavuuden osa-alueita. Esteettömyys on ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja kunnossapidossa (Invalidiliitto).

Lisätietoa ja lähteitä:

• Kosunen, Tapio (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35.
• Lehto, Reeta, Aleksi Huhta & Essi Huuhka (2019). Kaikkien korkeakoulu? Raportti OHO!-hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä. http://www.esok.fi/hankkeet/oho-hanke/julkaisut/kaikkien-korkeakoulu-1
• OHO-hankkeen opas (OHO-hanke 2017-2019): Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin Klemola, U., Ikäheimo, H. & Hämäläinen, T. (toim.) (2020). OHO-opas.. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
• Saavutettavuusvaatimukset.fi
• Saavutettavuuskriteeristö
• Seppälä, M., Kuusisto, E., & Mäkihonko, M. (2024). Ammatillisen koulutuksen opettajat ja inkluusio. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 26(3), 48-69. https://doi.org/10.54329/akakk.148290
• Yhdenvertaisuuslaki