2.5 Hyväksi havaittuja toimintamalleja

Esittelemme tässä kappaleessa tiiviisti muutamia Mieli liikkeelle -hankkeen pilottioppilaitoksista sekä hankkeen toteuttamasta kyselystä esille nousseita toimintamalleja, joihin integroituna liikkuminen koettiin hyväksi keinoksi yhteisöllisyyden edistämiseen. Näitä toimintamalleja olivat esimerkiksi:

• uusien opiskelijoiden tapahtumat tai orientaatiotoiminta
• kohdennettu pienryhmätoiminta
• liikkuminen osana opetusta tai ryhmänohjausta.

Uusien opiskelijoiden tapahtumiin ja opintoihin orientoivaan toimintaan oli sekä kyselyn että pilottioppilaitosten kokemusten mukaan sisällytetty monipuolisesti erilaista liikkumista, kuten luontoliikuntaa, kaupunki- tai kampussuunnistusta, lajikokeiluja, rastitehtäviä tai kisailuja. Toiminnan vahvuudeksi koettiin, että mukaan on mahdollista tavoittaa lähes kaikki opintonsa aloittavat opiskelijat, mukaan lukien ne, jotka saattaisivat jättäytyä vapaaehtoisen yhteisöllisyyttä/liikkumista edistävän toiminnan ulkopuolelle. Parhaimmillaan uusien opiskelijoiden tapahtumat ja opintoihin orientoiva toiminta tukevatkin ”sen oman porukan” löytymistä sekä laajemmin opiskeluyhteisöön ja opintoihin kiinnittymistä. Tutustumista ja ryhmäytymistä tapahtuu usein luonnollisesti, kun puuhailemme jonkin mielekkään asian äärellä tai ponnistelemme yhteisen tavoitteen eteen.

Kohdennettu pienryhmätoiminta oli erään pilottioppilaitoksen keskeinen toimenpide, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa liikkumista turvallisessa ilmapiirissä opiskelijoille, joiden nähtiin olevan yhdenvertaisuuden näkökulmasta haavoittuvassa asemassa tai jättäytyvän helposti kaikille avoimen toiminnan ulkopuolelle. Ryhmiä markkinoitiin kohdennetusti esimerkiksi opettajien, ryhmänohjaajien ja opiskeluhuollon kautta. Opiskelijat suunnittelivat itse tapaamisten sisältöjä, joissa harjoiteltiin liikkumisen perustaitoja, kuten uimista ja pyöräilyä ja kokeiltiin eri lajeja. Pienryhmät tarjosivat turvallisen ympäristön taitojen harjoitteluun ja vertaisiin tutustumiseen, mikä mahdollisti myös syvempien yhteyksien muodostumista osallistujien välillä.

Hankkeen toteuttamassa kyselyssä opiskelijat taas nostivat kohdennetusta ryhmätoiminnasta esille esimerkiksi aloittelevien tai vähän liikkuvien ryhmät, sukupuolijaotellut ryhmät, englanninkieliset ryhmät sekä armeijaan valmistavan liikuntaryhmän. Kohdennettuun ryhmätoimintaan osallistuneista opiskelijoista enemmistö (62 %) koki toiminnan melko tai erittäin paljon yhteisöllisyyttä edistäväksi.

Opetukseen ja ryhmänohjaukseen oli sekä hankkeen pilottioppilaitoksissa että kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden oppilaitoksissa sisällytetty ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä edistävää liikettä hyvin monipuolisesti. Toiminnan vahvuudeksi koettiin se, että tällä tavoin kaikki opiskelijat saatiin osallistumaan mukaan. Opetukseen ja ryhmänohjaukseen sisällytettynä liikkuminen voi auttaa uusiin opiskelukavereihin tutustumisessa ja yhteishengen luomisessa sekä tukea muun muassa opiskelijoiden vireystilaa ja palautumista opiskelupäivien aikana. Se voi lisäksi olla keino tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko opiskeluvuosien ajan.

Näihin ja moniin muihin toimintamalleihin pääset tutustumaan tarkemmin Mieli liikkeelle -hankkeen toimintamallioppaassa Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen oppilaitoksissa – Toimintamalleja opiskeluarkeen (Theseus) sekä Mieli liikkeelle -hankekokonaisuuden kehittämistoimenpiteiden arviointiraportissa Opiskelijoiden liikkumista ja hyvinvointia tukevan toiminnan edistäminen oppilaitoksissa (Theseus).