2.2 Yksinäisyys käsitteenä ja kokemuksena
Mitä yksinäisyys on?
Yksinäisyys on subjektiivinen, ahdistava tunne, joka syntyy silloin, kun ihmisen sosiaaliset suhteet eivät syystä tai toisesta vastaa hänen toiveitaan määrällisesti tai laadullisesti (1). Yksinäisyys voi näyttäytyä emotionaalisena ja sosiaalisena yksinäisyytenä (2,3). Emotionaalinen yksinäisyys tarkoittaa läheisten ja luottamuksellisten suhteiden puuttumista, kun taas sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sosiaalisten verkostojen tai ryhmien puutetta.
On tärkeää huomata, että yksinäisyys eroaa sosiaalisesta eristäytyneisyydestä, joka tarkoittaa vähäisiä sosiaalisia kontakteja objektiivisesti. Yksinäisyyttä voi kokea myös silloin, kun kontakteja on paljon, jos ne eivät ole merkityksellisiä (4).
Yksinäisyys horjuttaa opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä
Opiskelijoiden yksinäisyys on merkittävä hyvinvoinnin haaste. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista huomattava osa kokee jäävänsä vaille riittäviä sosiaalisia suhteita, minkä tiedetään heikentävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisäävän riskiä mielenterveyden ongelmiin (3). Suomessa korkeakouluopiskelijoista joka kolmas ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään ja neljäsosa tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti (1). Toisella asteella opiskelevista nuorista noin 10 % ei koe olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä. Noin 16 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti (2).
Yksinäisyys heikentää opiskelijoiden voimavaroja ja jaksamista, mikä ilmenee muun muassa opiskelumotivaation laskuna, opiskelun merkityksen kyseenalaistamisena ja vaikeutena keskittyä opintoihin (1, 8). Tutkimusten mukaan yksinäisyys lisää opintojen keskeyttämisriskiä ja estää asiantuntijuuden kehittymistä, koska kokemusten jakaminen ja vertaistuki jäävät puuttumaan (9,10). Lisäksi yksinäisyys kuormittaa kognitiivisia prosesseja ja vaikeuttaa pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista (11,12).
Tältä yksinäisyyteni tuntuu:
”Täydetkin huoneet tuntuvat tyhjiltä – tuntuu, ettei kukaan kuule, mitä heille sanon, vaikka jotenkin reagoisivatkin. ”
”Yksinäisyys tuntuu siltä, kuin leijuisi ilmassa. Ei kuulu minnekään eikä saa kiinni kenestäkään.”
”Kun teet mielestäsi huikean oivalluksen, mutta ei ole ketään, kuka haluaisi jakaa innostuksesi. Se puristaa rintaa, kuin jäisit elefantin jalan alle.”
”Tuntuu, että kaikki muut virtaa ja soljuu ympärillä ja itse on kivi, joka on jämähtänyt keskelle virtaa.”
”Kuin saapuisit paikkaan, jossa kaikki penkit ovat jo täytetty ja olet ylimääräinen. Tuntuu, kuin olisit merkityksetön.”
-Opiskelijoiden kokemuksia. Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hanke (13).
Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen (2022–2024) tavoitteena oli vähentää opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä ja lisätä opiskelijoiden parissa toimivien valmiuksia ja osaamista kohdata yksinäisyyttä kokevia opiskelijoita. Hankkeen tuottamat sisällöt ja materiaalit ovat edelleen saatavilla: https://www.nyyti.fi/yksinaisyystyo-korkeakouluissa/
Lähteet:
- Hawkley, L. C. & Cacioppo, J. T. (2010). Loneliness Matters: A Theoretical and Empirical Review of Consequences and Mechanisms. Annals of Behavioral Medicine, 40(2), 218–227. https://doi.org/10.1007/s12160-010-9210-8
- Weiss, R. (1973). Loneliness: The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA: The MIT Press.
- Cacioppo, J. T., & Cacioppo, S. (2012). The Phenotype of Loneliness. European Journal of Developmental Psychology, 9(4), 446–452.
- Cummins, R. A. (2020). Loneliness through the Lens of Psychology, Neurology and Social Isolation. Psychology and Neuroscience, 13(2), 171–183. https://doi.org/10.1007/s42413-020-00072-9
- Parikka S, Ikonen J, Pohjola V, Koskela T, Kilpeläinen H, Sarttila K, Lundqvist A. KOTT 2024 -tutkimuksen perustulokset 2024. Verkkojulkaisu: thl.fi/kott
- Kouluterveyskysely 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025.
- Leppä, H., Nirhamo, E., Siekkinen, K., Koskinen, S. & Tammelin, T. (2024). Liikkumalla yhteisöllisyyttä oppilaitoksiin. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-55
- Mizani, H., et al. (2022). Loneliness, student engagement, and academic achievement: A moderated mediation model. Nature Communications. https://www.nature.com/articles/s41599-022-01328-9
- Tvedt, M. S. (2023). Completion of upper secondary education: Predictions and implications. International Journal of Educational Research, 118, 102112. https://doi.org/10.1016/j.ijer.2023.102112
- Jefferson, R. (2023). Loneliness during the school years: How it affects academic performance. Journal of School Health, 93(4), 212–220. https://doi.org/10.1111/josh.13306
- Almeida, I. L. de L. (2021). Social isolation and its impact on child and adolescent development. National Institutes of Health. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8543788/
- Evans, P. (2024). Cognitive load theory and its relationships with motivation. Springer. https://link.springer.com/article/10.1007/s10648-023-09841-2
- Nyyti ry & HelsinkiMissio. Tunne yksinäisyytesi. Apua yksinäisyyteen. Haettu 18. syyskuuta 2025, osoitteesta https://apuayksinaisyyteen.fi/tunne-yksinaisyytesi/
Materiaalista suoritettu
Materiaalista suoritettu