2.1 Yhteisöllisyys on opiskeluhyvinvoinnin tukipilari

Mitä yhteisöllisyys on?

Yhteisöllisyys muodostuu sosiaalisista suhteista, jotka kiinnittävät ihmiset toisiinsa, yhteisiin aatteisiin, toimintaan tai paikkoihin (3). Se on tunne sellaiseen yhteisöön kuulumisesta, jossa jäsenet tukevat toisiaan, jakavat yhteisiä arvoja, tavoitteita tai kiinnostuksen kohteita ja kokevat olevansa osa jotakin suurempaa kokonaisuutta (1). Opiskelijat voivat kokea yhteisöllisyyttä kuuluessaan opiskeluihin liittyvään ryhmään tai yhteisöön, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat.

Yhteisöllisyyttä ei voi muodostua ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on yksi ihmisen psykologista perustarpeista (2). Yhteenkuuluvuuden kokeminen on yhteydessä onnellisuuteen ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä (4,5). Jokaisella meistä on oikeus kokea kuuluvansa johonkin itselle merkitykselliseen ryhmään.

Yhteisöllisyyttä voi syntyä, kun jokaisella ryhmän jäsenellä on hyväksytty, arvostettu ja turvallinen olo juuri sellaisena kuin on. Ryhmän jäsenten tulee kyetä luottamaan toisiinsa ja tarjoamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi. (1.) Yhteisöllisyys vaatiikin sille otolliset psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet, joihin täytyy panostaa (3). Toisaalta myös ympäristön tulee olla yhteisöllisyyttä mahdollistava ja luoda edellytyksiä kohtaamiselle, ajatusten jakamiselle ja yhteistyölle. (1, 3.) Tämän mahdollistamisessa oppilaitosten johdolla ja henkilöstöllä on tärkeä tehtävä.

Yhteisöllisyyden keskeisiä piirteitä ovat:

  • yhteenkuuluvuuden tunne
  • vuorovaikutus ja yhteistyö
  • turvallisuus ja luottamus
  • osallisuus
  • vastavuoroisuus.

Yhteisöllisyys lisää hyvinvointia ja opiskelukykyä

Opiskeluvuodet sijoittuvat usein yksilön kehityksen näkökulmasta herkkään ajanjaksoon. Nuoruusikää ja varhaisaikuisuutta määrittävät vahvasti itsenäistyminen, vertaissuhteiden merkityksen korostuminen ja identiteetin muodostaminen (6). Nuoret tarvitsevat tämän kehitysvaiheen tueksi turvallisia aikuisia ja vertaisryhmää, johon voi tuntea kuuluvansa. Yhteenkuuluvuus ja vertaisryhmän hyväksyntä edistävät nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia vähentäen esimerkiksi yksinäisyyden, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden kokemuksia (7,8,9,10). Tiedetään myös, että nuoruudessa koettu yhteenkuuluvuus ennustaa aikuisiän parempaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä (10).

Oppilaitosten tulisi olla sellaisia ympäristöjä, joissa opiskelijoiden yhteisöllisyydelle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen voivat tehdä opiskelusta merkityksellisempää sekä tukea opintoihin sitoutumista ja opiskeluissa menestymistä niin toisella asteella kuin korkeakoulussakin (11, 12). Yhteisöllinen ilmapiiri auttaa jaksamaan, kun muilta opiskelijoilta voi saada opiskeluun vertaistukea eikä opiskelu tunnu yksinäiseltä suorittamiselta. Yhteisöllinen opiskelu voi edistää opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja, toimia suojatekijänä opiskelu-uupumusta vastaan ja vähentää riskiä keskeyttää opinnot. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden kohdalla tiedetään, että koettu yhteenkuuluvuuden tunne edistää opiskelumotivaatiota sekä tukee opiskeluajasta nauttimista ja sitoutumista opiskeluun (13).

Yhteisöllisyyden kokemukset mahdollistavat opiskelijoille:

  • hyvinvointia ja mielenterveyttä
  • sosiaalista kasvua ja identiteetin kehittymistä
  • opiskelukykyä ja opintomenestystä
  • opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä
  • turvallisuuden tunnetta ja tukea jaksamiseen
  • merkityksellisyyden kokemusta ja opiskelumyönteisyyttä.
Mieli liikkeelle -hankkeen logo

i

Lähteet:

  1. McMillan, D. W., & Chavis, D. M. (1986). Sense of community: A definition and theory. Journal of Community Psychology, 14(1), 6–23. https://doi.org/10.1002/1520-6629(198601)14:1<6::AID-JCOP2290140103>3.0.CO;2-I
  2. Ryan, R. M., & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American psychologist, 55(1), 68.
  3. Kalliokoski, T. 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7d7f5ad3-ab43-46b1-9c64-156d95f78b13/content
  4. Mogilner, C. (2010). The Pursuit of Happiness: Time, Money, and Social Connection. Psychological Science, 21(9), 1348–1354. https://doi.org/10.1177/0956797610380696
  5. Thoits, P. A. (2011). Mechanisms Linking Social Ties and Support to Physical and Mental Health. Journal of Health and Social Behavior, 52(2), 145–161. https://doi.org/10.1177/0022146510395592
  6. Kiuru, N. (2023). Nuoruus. Teoksessa P. Pulkkinen, T. Ahonen & I. Ruoppila (toim.) Ihmisen psykologinen kehitys. 10. painos. Jyväskylä: PS-Kustannus
  7. Laursen, B. & Veenstra, R. (2021). Toward understanding the functions of peer influence: A summary and synthesis of recent empirical research. Journal of Research on Adolescence, 31(4), 889–907. https://doi.org/10.1111/jora.12606
  8. Letkiewicz, A., Li, L., Hoffman, L. & Shankman, S. (2023). A prospective study of the relative contribution of adolescent peer support quantity and quality to depressive symptoms. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 64(9). https://doi.org/10.1111/jcpp.13813
  9. Holt-Lunstad, J. (2017). Friendship and health. Teoksessa M. Hojjat & A. Moyer (toim.) The psychology of friendship. New York: Oxford University Press. https://www.morganstanley.com/assets/pdfs/reemergence-program-teen-survey-factsheet.pdf
  10. Olsson, C. A., McGee, R., Nada-Raja, S., & Williams, S. M. (2013). A 32-year longitudinal study of child and adolescent pathways to well-being in adulthood. Journal of happiness studies, 14, 1069–1083. https://doi.org/10.1007/s10902-012-9369-8
  11. Korpershoek, H., Canrinus, E. T., Fokkens-Bruinsma, M., & de Boer, H. (2020). The relationships between school belonging and students’ motivational, social-emotional, behavioural, and academic outcomes in secondary education: A meta-analytic review. Research Papers in Education, 35(6), 641–680. https://doi.org/10.1080/02671522.2019.1615116
  12. van Kessel, G., Ryan, C., Paras, L., Johnson, N., Zariff, R. Z., & Stallman, H. M. (2025). Relationship between university belonging and student outcomes: A systematic review and meta-analysis. The Australian Educational Researcher. https://doi.org/10.1007/s13384-025-00822-8
  13. Pedler, M. L., Willis, R., & Nieuwoudt, J. E. (2021). A sense of belonging at university: Student retention, motivation and enjoyment. Journal of Further and Higher Education, 46(3), 397–408. https://doi.org/10.1080/0309877X.2021.1955844

Materiaalista suoritettu

Materiaalista suoritettu

2. Liikkuen yhteisöllisyyttä
2.1 Yhteisöllisyys on opiskeluhyvinvoinnin tukipilari2.2 Yksinäisyys käsitteenä ja kokemuksena2.3 Liikkuen yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisiä kohtaamisia2.4 Opiskelijoiden ajatuksia yhteisöllisyydestä ja liikkumisesta2.5 Hyväksi havaittuja toimintamalleja2.6 Mieli liikkeelle -podcast: Tunnelman merkitys yhteisöllisyyden edistämisessä2.7 Pohdittavaksi yksin tai yhdessä