2.1 Yhteisöllisyys on opiskeluhyvinvoinnin tukipilari

Mitä yhteisöllisyys on?

Yhteisöllisyys muodostuu sosiaalisista suhteista, jotka kiinnittävät ihmiset toisiinsa, yhteisiin aatteisiin, toimintaan tai paikkoihin (3). Se on tunne sellaiseen yhteisöön kuulumisesta, jossa jäsenet tukevat toisiaan, jakavat yhteisiä arvoja, tavoitteita tai kiinnostuksen kohteita ja kokevat olevansa osa jotakin suurempaa kokonaisuutta (1). Opiskelijat voivat kokea yhteisöllisyyttä kuuluessaan opiskeluihin liittyvään ryhmään tai yhteisöön, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat.

Yhteisöllisyyttä ei voi muodostua ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on yksi ihmisen psykologista perustarpeista (2). Yhteenkuuluvuuden kokeminen on yhteydessä onnellisuuteen ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä (4,5). Jokaisella meistä on oikeus kokea kuuluvansa johonkin itselle merkitykselliseen ryhmään.

Yhteisöllisyyttä voi syntyä, kun jokaisella ryhmän jäsenellä on hyväksytty, arvostettu ja turvallinen olo juuri sellaisena kuin on. Ryhmän jäsenten tulee kyetä luottamaan toisiinsa ja tarjoamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi. (1.) Yhteisöllisyys vaatiikin sille otolliset psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet, joihin täytyy panostaa (3). Toisaalta myös ympäristön tulee olla yhteisöllisyyttä mahdollistava ja luoda edellytyksiä kohtaamiselle, ajatusten jakamiselle ja yhteistyölle. (1, 3.) Tämän mahdollistamisessa oppilaitosten johdolla ja henkilöstöllä on tärkeä tehtävä.

Yhteisöllisyys lisää hyvinvointia ja opiskelukykyä

Opiskeluvuodet sijoittuvat usein yksilön kehityksen näkökulmasta herkkään ajanjaksoon. Nuoruusikää ja varhaisaikuisuutta määrittävät vahvasti itsenäistyminen, vertaissuhteiden merkityksen korostuminen ja identiteetin muodostaminen (6). Nuoret tarvitsevat tämän kehitysvaiheen tueksi turvallisia aikuisia ja vertaisryhmää, johon voi tuntea kuuluvansa. Yhteenkuuluvuus ja vertaisryhmän hyväksyntä edistävät nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia vähentäen esimerkiksi yksinäisyyden, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden kokemuksia (7,8,9,10). Tiedetään myös, että nuoruudessa koettu yhteenkuuluvuus ennustaa aikuisiän parempaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä (10).

Oppilaitosten tulisi olla sellaisia ympäristöjä, joissa opiskelijoiden yhteisöllisyydelle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen voivat tehdä opiskelusta merkityksellisempää sekä tukea opintoihin sitoutumista ja opiskeluissa menestymistä niin toisella asteella kuin korkeakoulussakin (11, 12). Yhteisöllinen ilmapiiri auttaa jaksamaan, kun muilta opiskelijoilta voi saada opiskeluun vertaistukea eikä opiskelu tunnu yksinäiseltä suorittamiselta. Yhteisöllinen opiskelu voi edistää opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja, toimia suojatekijänä opiskelu-uupumusta vastaan ja vähentää riskiä keskeyttää opinnot. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden kohdalla tiedetään, että koettu yhteenkuuluvuuden tunne edistää opiskelumotivaatiota sekä tukee opiskeluajasta nauttimista ja sitoutumista opiskeluun (13).