3. Viikko: Pelikasvatus ja turvallinen pelikulttuuri

Viikon teemat:

  • Valmennuksessa puhumassa: Turvallinen pelikulttuuri, Sonja Ahtiainen, digitaalisen nuorisotyön ammattilainen
  • Alustus: Pelikasvatus
  • Alustus: Turvallinen pelikulttuuri
  • Viikon tehtävä: Valmentaja pelikasvattajana ja yhdenvertaisen pelikulttuurin vahvistajana.

_______________________________________________________________________

Alustus viikon teemoihin:

Pelikasvatus

Lähes kaikki nuoret osallistuvat digitaalisen pelikulttuurin kuluttamiseen. Vuoden 2020 Pelaajabarometri kertoo, että 10–19-vuotiaista 79 % pelaa digitaalisia pelejä viikoittain tai useammin, noin 45 % pelaa päivittäin. Pelikulttuurin muodostaa kaikki toiminta, joka liittyy pelaamiseen: peleistä puhuminen, pelaaminen, pelien suunnittelu ja koodaus, pelitapahtumat, ammattipelaaminen, pelihahmojen fanittaminen, cosplay-harrastaminen ja pelihahmojen piirtäminen.

Pelikulttuurin ollessa osa nuorten elämään on sitä oltava pelikasvatuskin. Pelikasvatuksen tavoitteena on edistää pelaamisen myönteisiä vaikutuksia ja ehkäistä mahdollisia haittoja. Pelikasvatuksella tuetaan valmiuksia toimia tämän päivän yhteiskunnassa.

Pelikasvatuksen tavoitteena on auttaa nuorta pohtimaan ja käsittelemään erilaisia peleihin ja pelaamiseen liittyviä kysymyksiä. Ihannetilanteessa nuoren pelisivistys laajenee: hän oppii tarkastelemaan pelaamista niin omalla kohdallaan kuin laajemminkin erilaisista näkökulmista, kriittisesti ja uteliaasti. Pelikasvatuksessa pohdinta voi kohdistua lukemattoman moniin asioihin, terveellisistä ruokailutottumuksista fyysiseen terveyteen, käytöstapoihin, kaveritaitoihin, vastuuseen turvallisesta pelikulttuurista, pelien ominaisuuksiin ja peliteollisuuden eettisiin kysymyksiin.

Pelikasvatus ei ole muusta kasvatuksesta tai arjesta irrallista, vaan on osa laajempaa kasvatuksen kokonaisuutta, joka tapahtuu niissä samoissa arkisissa ympäristöissä kuin muukin kasvatus. Pelaaminen on nuoren arkea ja kasvatusta voi tehdä osana pelitoimintaa. Pelejä ymmärtävällä valmentajalla on paremmat mahdollisuudet valita oikeanlaisia pelejä, hyödyntää pelien ja pelaamisen kasvatuksellista potentiaalia ja ehkäistä pelaamisen mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Jokaisen valmentajan ei tarvitse olla kasvatuksen asiantuntija. Keskeistä on kiinnostus ja huomio nuoren maailmaa, myös sitä digitaalisen ulkopuolista, kohtaan.

Turvallinen pelikulttuuri

”Vahvistamalla turvallisempaa pelikulttuuria voidaan vaikuttaa sekä yksittäisten nuorten hyvinvointiin että nuorten yhdenvertaisuuden toteutumiseen koko yhteiskunnan tasolla. Turvallisuus tarkoittaa vapautta olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä. Pelikulttuurissa se tarkoittaa, että nuori voi huolettomasti pelata ja käydä pelitapahtumissa omana itsenään, ilman, että joutuu piilottamaan identiteettiään tai olemaan jatkuvasti varuillaan.

Nykyinen pelikulttuuri sisältää paljon häiritsevää negatiivista kommentointia, haukkumista ja vihapuhetta. Ilman pelikasvatusta ja opastusta toimivasta, positiivisesta ja hyvästä kommunikoinnista pelien sisällä on mahdollista, että nuori sisäistää peleissä ja pelikulttuurissa nykyään vallitsevan kommunikointikulttuurin. Nuorelle on helpompaa omaksua uusia kommunikointitapoja, jos nuori voi keskustella niistä henkilön kanssa, jonka nuori kokee olevan kiinnostunut pelikulttuurista.” (Ahtiainen ja Lehtinen 2021)

Viikon tehtävä:

Kuinka valmentaja voi tukea omalta osaltaan nuoren positiivista suhdetta pelaamiseen? Pohdi, miten sinä voisit valmentajana toteuttaa pelikasvatusta?

Näkyykö sinut työssäsi nuorten pelikulttuurissa kohtaama häirintä, vihapuhe tai syrjintä? Miten sinä valmentajana voit edistää yhdenvertaista pelikulttuuria?