Viikon teemat:
- Miten nuoren mieli toimii?
- Paras porukka – yhteenkuuluvuus kehityksen ja hyvinvoinnin tukena
- Valmentaja osana nuoren turvaverkkoa
- Viikon tehtävä: Minä valmentajana
Alustus viikon teemoihin:
Miten nuoren mieli toimii?
Nuorten kanssa työskentelevien on hyvä ymmärtää nuoren toimintaa ja sitä ohjaavia rakenteita, pystyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan nuoren kehitystä ja valmennuksellisten tavoitteiden saavuttamista.
Nuoruuteen liittyy vahvat ja vaihtelevat tunteet, tarpeeton riskinotto ja impulsiiviset reaktiot. Nuori ei pysähdy ajattelemaan asioiden seurauksia, vaan reagoi. Nuoren mieli hakee jännitystä ja mielihyvää. Tämä käytös selittyy nuoren aivojen kehityksellä ja aivoissa tapahtuvilla muutoksilla. Nuoren aivot reagoivat aikuisia ja pienempiä lapsia voimakkaammin mielihyvän tunteeseen ja palkkioihin. Samaan aikaan kyky kontrolloida omia reaktioita on heikompi. Tutkimusten mukaan vasta 24–25-vuotias kykenee hillitsemään impulssejaan, toimimaan järkevästi ja minimoimaan riskejä. (Hermanson & Sajaniemi 2018.)
Nuoren kehittyvät aivot ovat joustavat ja kykenevät oppimaan nopeasti niin uusia toimintoja kuin asioitakin. Samaan aikaan tiedon käsittely aivoissa on kuitenkin vielä jäsentymätöntä, jonka vuoksi nuori väsyy haastavissa tehtävissä tai uusia asioita opeteltaessa aikuisia nopeammin, varsinkin jos hänellä on lisäksi unen puutetta, vähäistä liikuntaa ja huono ruokavalio.
Yksi keskeisiä nuoruuden kehitystehtäviä onkin näin ollen oppia harkitsemaan ja punnitsemaan vaihtoehtoja ennen toimintaa sekä oppia viivästyttämään mielihyvää. Näitä taitoja voidaan tukea hyvin myös valmennuksellisin keinoin. Urheilun kautta nuori voi kokea erilaisia tunteita ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä. Urheilun avulla hän oppii tunnistamaan ja säätelemään tunteita, iloa, pettymystä ja turhautumista. Samaan aikaan nuori tarvitsee kuitenkin apua tunteiden tunnistamisessa ja tunnetaitojen vahvistamisessa.
Nuoruusvuosien vahva mielihyvähakuisuus sekä palkkiohakuisuus voi näkyä muun muassa vaikeutena vastustaa digitaalisen maailman houkutuksia, mm. pelejä. Liiallisen pelaamisen tuomat ongelmat nuoren kehityksessä nousevat usein tässä yhteydessä esiin ja ovatkin usein hyvin tiedossa. Jos kuitenkin vaihdetaan oneglmalähtöinen näkökulma voimavaralähtöiseen, tätä kehitysvaihetta voidaan myös hyödyntää uusien taitojen opimisessa, omaehtoisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksien tuottamisessa (Meriläinen 2020).
Pohdittavaksi:
- Miten nuoren mielihyvä- ja palkkiohakuisuutta voisi hyödyntää urheiluvalmennuksessa?
Paras porukka – yhteenkuuluvuus kehityksen ja hyvinvoinnin tukena
Yhteenkuuluvuus, kuuluminen johonkin on yksi ihmisen perustarpeista. Kaveriporukka ja sen merkitys korostuu nuoruuden kehityksessä. Kaveriporukassa opitaan sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta, harjoitellaan normeja ja peilataan itseä. Kaveriporukan kautta nuori irtaantuu vanhemmistaan, itsenäistyy ja rakentaa identiteettiään.
Valmentajan tuleekin panostaa nimenomaan turvallisen porukan tai joukkueen rakentamiseen. Joukkueen muodostuminen on matka, jota tulee ylläpitää: motivaation ylläpitäminen, voimien yhdistäminen ja koordinoiminen. Jokaisen pitäisi tuntea olevansa hyväksytty sellaisena kuin on: tulla nähdyksi, kuulluksi ja kokea olevansa osa joukkuetta. Hyvä henki on paikassa, jossa voi näyttää tunteitaan ja ilmaista ajatuksiaan sekä turvallisesti tehdä virheitä, epäonnistua ja yrittää uudelleen.
Hyvää ryhmähenkeä ja turvallista porukkaa voi varjostaa kiusaaminen, vihapuhe ja syrjintä. Tutkimusten mukaan 2010-luvulla kiusaaminen, syrjintä ja epäasiallinen käytös on yleistä lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat niin liikuntaharrastuksissa kuin digipelaamisessakin toistuvasti syrjintää ja epäasiallista kohtelua (Berg, Lehtonen & Salasuo 2020, 5; Pelikasvattajan käsikirja 2). Pelikulttuureissa on lisäksi tunnistettu erityisesti tyttöihin ja naisiin sekä sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa vihapuhetta ja häirintää.
Kiusaaminen ja syrjintä on erityisen haitallista nuoren itsetunnon ja identiteetin kehitykselle. Lisäksi kiusaamisesta aiheutuva pitkäaikainen stressi vaurioittaa nuoren kypsyvien aivojen kehitystä aiheuttaen jopa pysyviä vaurioita aivojen rakenteessa altistaen myöhemmällä iällä erilaisille mielenterveyden häiriöille. Sen vuoksi ne ovat tärkeitä ilmiöitä, jotka urheilujoukkueissa tulisi tunnistaa ja puuttua. Nuoren kokemusta kiusaamisesta ei tule koskaan vähätellä. Lue lisää: Älä sano näin kiusatulle https://www.mll.fi/blogi/aikuinen-ala-sano-nain-kiusatulle/.
Paras keino ehkäistä kiusaamista on panostaa ryhmähenkeen, avoimeen keskusteluun ja oppia tuntemaan nuoret kokonaisvaltaisesti.
”Ovi ei voi olla liian kapea kaikelle sille, mitä sen läpi on tarkoitus mahduttaa. Viileyttä, luonnetta, maniaa, kovuutta, suoraa selkään, tääl tarvitaan totuutta! Kyyneleitä, naurua, hikeä. Loppuun asti vetämistä, vannomista nähdä hyvä toisessa, tahdon näät silmistä. Tää on niille, jotka kulkevat jalat maassa ja pää pilvissä.”
(mukaillen Apulanta: Toinen jumala ja Cheek: Jippikaye)
Pohdittavaksi:
- Miten vahvistan joukkueeni yhteenkuuluvuutta ja positiivista henkeä?
- Miten ehkäisen kiusaamista omassa joukkueessani?
Valmentaja osana nuoren turvaverkkoa
Lapsen ja nuoren turvaverkossa on henkilöitä, jotka hän kokee turvallisiksi ja kannustaviksi. Tällaiset henkilöt muodostavat lapsen ja nuoren kasvua ja mielen hyvinvointia tukevan verkoston. Turvaverkko koostuu aikuisista kodin, koulun, sekä harrastusten ja vapaa-ajan kautta. Harrastuksissakin on oleellisen tärkeää, että lapsella ja nuorella on luotettavia ja turvallisia aikuisia, jotka kannustavat ja tukevat urheilijaa arjessa ja myös vastoinkäymisissä.
Valmentaja toimii urheilun kautta nuorelle merkittävänä kasvattajana ja roolimallina. Hän on osa nuoren turvaverkkoa ja toimii nuoren suojatekijöiden vahvistajana. Lue lisää nuoren mielenterveyden riski- ja suojatekijöistä täältä tai Erkko & Hannukkala 2013. Mielenterveys voimaksi -käsikirja nuorisotyön ammattilaisille.
Nuoren hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden vahvistaminen on arkista tekemistä, arjen rytmistä huolehtimista, yhteyden pitämistä toisiin ihmisiin, ja itselle mieluisten asioiden tekemistä (Mitä mielenterveys on? –video 2019). Valmennustyössä voikin vahvistaa lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja henkistä hyvinvointia.
Viikon tehtävä:
Minä valmentajana
- Mieti ja kirjaa itsellesi ylös hyvän valmentajan piirteitä ja toimintamalleja?
- Millainen valmentaja haluat olla?