Tervetuloa Valmentajien valmennukseen!
Valmennus käynnistyy yhteisellä tapaamisella 16.3.2021.
Aloituskerran ohjelma:
- Tutustuminen ja orientaatio
- Pelaaminen ilmiönä
näkökulma Tiia Luotojoki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Hyvän mielen urheilua nuoruuden ja voimaannuttamisen näkökulmasta
näkökulma Marjo Kolehmainen ja Tarja Jukkala, Humanistinen ammattikorkeakoulu - Keskustelu ja lopetus
Alustus viikon teemoihin:
Miksi pelaisin? – Pelaamisen hyödyt ja haitat
Pelaaminen ei ole vain aikamme ilmiö, vaan esimerkiksi Go:n, Mancalan ja Backgammonin tyyppisiä lautapelejä on pelattu eri maanosissa jopa vuosituhansien ajan. Aikojen saatossa pelaaminen on monimuotoistunut ja pelaamista voi nykyisin harrastaa niin digipeleinä kuin kasvokkainkin pelattavina peleinä ja pelaaja voi valita pelattavansa pöytä-, video-, rooli- ja rahapelien laajasta kirjosta.
Lasten ja nuorten digipelaaminen saattaa pohdituttaa heidän kanssa työskenteleviä aikuisia ja lasten vanhempia. Ehkäisevän päihdetyön eli EHYT ry:n alaisuudessa toimiva Pelitaito-sivusto (www.pelitaito.fi) tekee jaon digi- ja rahapelaamisen välillä, vaikka rajanveto näiden kahden välillä voi olla nykyisin hankalaa. Sivuilta löytää perustietoutta pelaamisesta pelikasvatuksellisesta näkökulmasta sekä ajan ilmiöistä, kuten mobiilipelin pelaamisen kasvusta ja elektronisesta urheilusta. Myös EHYTin omilta sivuilta (www.ehyt.fi) löytyy lisätietoa digipelaamisesta, ikärajoista sekä Pelikasvattajan käsikirjat. Jälkimmäiseen kannattaa ehdottomasti tutustua. EHYT:n sivuilta löytyvä digipelaamisen huonetaulu aikuisille antaa tietoa aiheesta monesta näkövinkkelistä.
Pelaamiseen, etenkin kun siihen liittyy raha, on liitetty negatiivisia piirteitä kuten peliriippuvuus. Rahapelaamisen stigma luo varjonsa myös muuhun pelaamiseen. Myös ongelmallinen tietokone-, mobiili ja konsolipelaaminen on tunnistettu ja pelihäiriö (gaming disorder) on lisätty uutena diagnoosina uuteen kansainväliseen tautiluokitukseen. Niin ikään väkivaltaa sisältävät (digi)pelit ovat aiheuttaneet huolta – lisääkö väkivaltaisten pelien pelaaminen pelaajan omaa väkivaltaisuutta? Yksiselitteistä tutkimusnäyttöä tästä ei ole. Veikkaus tunnistaa vastuunsa rahapelaamisen haitoista. Veikkauksen nettisivuilla (www.veikkaus.fi) löytyy Pelaa maltilla -osiossa, josta löytyy pelaajatesti ja lisätietoa pelaamisesta. Erilaisia rahapelaamisprofilointiin keskittyneitä testejä löytyy myös mm. A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton yhdessä tuottaman Peluurin (www.peluuri.fi) sivuilta.
Digipelaaminen ilmiönä
Tutkimusten mukaan peleillä on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi: aivojen plastisuuteen, muistimekanismeihin, oppimiseen, strategiseen ajattelukykyyn, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, työmuistiin, tiedon prosessointiin, ongelmanratkaisutaitoihin, motivointiin, stressin hallintaan ja hienomotorisiin taitoihin. Pelaaminen voi myös tarjota mahdollisuuden palkitseviin tunnekokemuksiin, kuten onnistumiseen ja voittamiseen. Lisäksi pelaaminen voi rohkaista luovaan itseilmaisuun, verkostoitumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä palautteenantoon ja taitoon ottaa palautetta vastaan.
Pelaaminen koetaan usein aikaan ja paikkaan sitoutumattomana eli sitä voi tehdä omatahtisesti. Peliä voi rakentaa kontekstiin ja pelaajalle sopivaksi pelin valintojen kautta ja pelissä voi kokeilla erilaisia rooleja. Pelaaminen auttaa unohtamaan ”todellisuuden” hetkeksi sekä tuo arjen toimintoihin viihdyttävyyden ja interaktiivisuuden elementtejä. Pelin täytyy kuitenkin olla riittävän kiinnostava ja koukuttava, muuten sen pelaaminen ei motivoi. Mm. tekniset ongelmat, visuaalisuuden puute, huonot valintamahdollisuudet ja ajan puute voivat tuoda haasteita pelaamiselle.
Pohdittavaksi:
- Mitä ajatuksia pelaaminen herättää?
- Mitä haluaisin tietää lisää tästä ilmiöstä?
- Mikä on oma suhteeni pelaamiseen?
Nuorille mielensuojaa urheilusta
Liikunta- ja urheilukulttuuri kehittyvät jatkuvasti kokonaisvaltaisempaan toimintamalliin. Pelkän lajiosaamisen lisäksi tulee osata kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä ja kasvattamista. Liikunta- ja urheilutoimijuus on muuttunut ammattimaiseksi toiminnaksi, jolloin myös työn vaatimustaso on noussut. Yksittäinen liikunta- tai urheilutoimijana oleva aikuinen voi on merkittävässä roolissa nuoren kasvun ja kehityksen kannalta.
Tavoitteena on liikunta- ja urheilutoimijan päivittäisen valmiustilan kehittäminen nuorten kohtaamisessa kasvattajana, etenkin nuorten mielenhyvinvoinnin riskeihin puuttumisessa. Hyvä pelaava urheilija tarvitsee vahvaa mielen hyvinvointia.
Mielen hyvinvointia voi edistää vahvistamalla suojatekijöitä. Mielen hyvinvoinnin suoja- ja riskitekijöitä onkin hyvä tunnistaa, että osaa vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä päivittäisessä elämässään. https://mieli.fi/sites/default/files/inline/Hankkeet/LAPSETJANUORET/valmentaja/suoja-_ja_riskitekijat_paivitetty.pdf
Mielen hyvinvointia on, että nuori pystyy huolehtimaan omista tarpeista ikätasoaan vastaavalla tavalla, nuorella on toimivat vuorovaikutustaidot, kyky/halu käydä koulua sekä harrastaa ja oppia, kyky/halu olla osallisena oman elämän päätöksenteossa, itsearvostus, kyky/halu huomioida muita, riittävä tunnehallinta, hyvä stressinhallinta ja realistinen käsitys itsestä psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena olentona.
Video: Mitä mielenterveys on? https://www.youtube.com/watch?v=yeCkalwpVAs
Kasvattaminen ja valmentaminen ovat kohtaamista, eivätkä kuitenkaan kovin kaukana toisistaan. Huippu-urheilijoillakin läsnäolon taito tai tunteiden hallinta voi olla hakusessa, ja nuorten kanssa näitä voidaan petrata harjoittelemalla yhdessä. Aina kun ollaan tekemisissä toistemme kanssa, on vastuu kasvaa itse ihmisenä ihmiselle ja aikuisilla kasvatusvastuu lapsista ja nuorista. Siitä ei voi vetäytyä. Valmentaja ja aikuinen kasvattaa aina sekä teoillaan että puheillaan. Olemme kohdatessamme vastuussa toistemme mielen hyvinvoinnista. Yhteisellä pelillä voimme vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Urheiluvalmennuksessa voi vaikuttaa mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Urheilu on täynnä tunteita iloineen ja pettymyksineen, tunnetaitoja tulee siinä väkisinkin harjoiteltua. Valmentaja tekee siksi merkittävää mielen hyvinvoinnin edistämistyötä lajitaitojen opettamisen ohella, kun kohtaa nuoria (ei vältä) sekä hyväksyy ja vastaanottaa tunteita, opettaa arjen rytmitystä ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista (psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen). Video: Miten mielenterveyttä voi vahvistaa? https://www.youtube.com/watch?v=TLF1LsjcNeI
Hyvää mielenterveyttä tarvitaan arkissa ongelmanratkaisutilanteissa, mitä urheilutilanteet tuovat eteen. Hyvää mielenterveyttä tarvitaan ahdistuksen hallintaan, menetysten työstämiseen ja kestämiseen, kykyyn sopeutua, muutosten hyväksymiseen, todellisuuden ymmärtämiseen ja jäsentämiseen, käsitykseen itsestä (itsearvostus), tunteiden sanottamisen taitoon mieltä painavissa asioissa ja kykyyn selvittää riitoja niin vuorovaikutuksessa kuin omassa mielessä.
Pohdittavaksi:
- Miten voit valmentajana tukea nuoren mielenhyvinvointia?
- Väite: Pelaamisella ei suoraan ole riskivaikutusta mielenterveyteen. Pohdi ja perustele, mitä mieltä olet väitteestä?
- Väite: Urheileminen ei ole suoraan suojaava tekijä mielenterveyteen. Pohdi ja perustele, mitä mieltä olet väitteestä?
Viikon tehtävä:
Digivalkku-hyvinvointivalmennus
Jotta pelaamisen ja muun elämän tasapaino pysyy yllä, on tärkeää huolehtia pelaajan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tutustu Digivalkku-hyvinvointivalmennukseen (linkki kuvassa) ja pohdi miten voisit hyödyntää sitä osana omaa valmennustoimintaasi.
