Erityisen tuen käsitteitä

Erityisopetuksen aihepiiriin liittyy useita käsitteitä, jotka opettajan on tiedettävä. Erityisopetuksen arvopohja on oppilaitoksessa vahva, kun käsitteiden merkitys ja toimintaa ohjaava tarkoitus on sama koko henkilöstöllä. Tässä käytetyt käsitteet pohjaavat voimassa olevaan lainsäädäntöön. 1.1.2018 voimaan astunut laki ammatillisesta koulutuksesta (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531) on tuonut muutoksia ammatillisen koulutuksen rakenteeseen ja toimintoihin. Koulutus muuttui osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi korostaen työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja.

Oppilaitoksilla on aiempaa vahvemmin vapaus suunnitella opetuksen järjestämisestä. Siksi opettajalla on vastuu tuntea ajantasaiset säädökset ja niissä määritellyt käsitteet, jotta opiskelijan oikeus tarvitsemaansa opetukseen ja yksilölliseen tukeen taataan.

Video: Special Support in the Finnish Education and Training

Lähde: Maija Hirvonen, 2017, Special Support in the Finnish Vocational Education and Training. Julkaistu koulutuksessa Educational Support and Guidance Services in Finland, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Video Introduction to special education and support in Finnish schools, Matti Kuorelahti  

Lähde: Video on julkaistu koulutuksessa Educational Support and Guidance Services in Finland, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Koulutuksen nivelvaiheet

Koulutusjärjestelmän yhteydessä nivelvaiheet tarkoittavat siirtymiä kouluasteelta toiselle tai työelämään. Kaikkien opiskelijoiden elämänikäisen oppimisen uralla on useita siirtymävaiheita sekä oppilaitosverkostoissa että siirtymiä työelämään, ja niiden tulee olla osa suunnitelmallista opiskelukokonaisuutta.

  • Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihe ei ole vain kahden koulutusasteen välinen taitekohta, jossa tehdään valintoja jatko-opinnoista. Nivelvaihe on ymmärrettävä pidempänä siirtymävaiheena, jossa nuori asteittain selkiinnyttää suuntautumistaan ja pyrkimyksiään jatko-opintoihin ja ammattiin liittyen. Nivelvaiheen kysymyksiä ovat niin perusopetuksen sisällöt ja opetusjärjestelyt, oppilaanohjaus ja lisäopetus kuin toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen ja koulutusalan tai -väylän vaihto.
  • Erityistä tukea oppimisessa tarvitsevan opiskelijan onnistuneet siirtymät eri vaiheiden välillä edellyttävät ennakoivaa, etsivää suunnittelua. Siirtymäsuunnittelulla voidaan vaikutta opiskelijan opinnoissa menestymiseen ja myöhemmin oppilaitoksen ulkopuoliseen työyhteisöön liittymiseen.

Opas työnantajille ja osaamispassi opiskelijalle. SENEL-hanke.

 

Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta

Koulutuksen järjestäjä voi valita ammatilliseen- tai lukiokoulutukseen enintään 30 prosenttia erityisistä syistä (harkintaan perustuva valinta) opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Erityisillä syillä tarkoitetaan oppimisvaikeuksia, sosiaalisia syitä, koulutodistusten puuttumista tai todistusten vertailuvaikeuksia.

Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun poiketaan valintapistemäärästä. Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta korvaa aiemman joustavan valinnan.

Erityinen tuki uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

Lähde: Eskola Seija 2018, Parasta osaamista -hanke

Erityinen tuki on osa henkilökohtaistamisprosessia: osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnittelua ja toteuttamista. Erityinen tuki koskee sekä perus- että ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja oppisopimuskoulutusta sekä myös koulutussopimuksena järjestettävää koulutusta. Lainsäädännössä ei määrätä enää erikseen oppilaitoskohtaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnitelmasta vaan erityinen tuki on osa henkilökohtaistamiseen liittyvää ohjausta. Kuitenkin edellytetään erillinen hallinnollinen päätös erityistä tuesta, joka on myös opiskelijakohtaisen erityisen tuen rahoituksen peruste.

Lähde: Eskola Seija 2018, Parasta osaamista -hanke

 

Erityinen tuki (64§)

Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän

  • oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi
  • tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea
  • tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.

Erityisellä tuella tarkoitetaan

  • opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa
  • suunnitelmallista pedagogista tukea sekä
  • erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä.

Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija

  • saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen.

Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi

  • edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa.

Lähde: Eskola Seija 2018, Parasta osaamista -hanke

Mukauttaminen

  • Erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa
  • Laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi.
  • Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Lähde: Eskola Seija 2018, Parasta osaamista -hanke

 

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot (64§)

Osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja.Tarkoituksena on, että

  • opiskelija hankkii sellaista yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen ja osoittaa osaamisensa näytössä tai muulla tavoin. 

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä

 

Koulutuksen järjestäjä päättää (67§)

  • opiskelijalle annettavasta erityisestä tuesta ja
  • osaamisen arvioinnin mukauttamisesta sekä
  • ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamisesta.

Koulutuksen järjestäjän tulee kirjata henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullen ennen päätösten tekemistä:

  • opiskelijalle tarjottavan erityisen tuen sisältö,
  • osaamisen arvioinnin mukauttaminen sekä
  • ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen.

Oppilaitokset eivät anna diagnooseja opiskelijoille. Sen sijaan jokaisen oppilaitoksen vastuu on kartoittaa hakeutumisvaiheessa ja opintojen alkuvaiheessa yksilöllinen erityisen tuen tarve. Joillakin opiskelijoilla voi olla opintoihin hakeutuessaan jokin todettu ja diagnosoitu oppimisen vaikeus, vamma tai sairaus. On huomattava kuitenkin, että diagnoosi ei yksiselitteisesti kuvaa opiskelijan tarvitsemaa tukea, sen laatua tai määrää. Lisäksi moni opiskelija saattaa haluta pitää todettu oppimista vaikeuttava pulma ”piilossa”. Näistä syistä johtuen oppilaitosten vastuulla on suunnitella erityisen tuen järjestämisen kokonaisuus, jossa kuvataan tuen tarpeen kartoittaminen ja sen keinot, määrittely, tuen tarpeen muodot ja järjestämisen vastuut.

Henkilökohtaistaminen

Jos opiskelija tarvitsee erityistä tukea, koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen erityisestä tuesta. Opiskelijan kanssa keskustellaan tarvittavista tukitoimista ja sovitut tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan tämän tarpeita vastaava koulutuspolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan uuden osaamisen hankkimisen sisällöt ja tavat sekä osaamisen hankkimista tukevat ohjauksen ja tuen toimet.

Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laaditaan jokaiselle opiskelunsa aloittavalle. Siihen kirjataan

  • tiedot aiemman osaamisen huomioon ottamisesta tutkinnon suorittamisessa
  • tarvittavan uuden osaamisen hankkimisen tavat ja sisällöt
  • osaamisen kehittyminen ja osoittaminen sekä
  • yksilölliset ohjaus- ja tukitoimet.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia, että osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa ja että sitä päivitetään tarpeen mukaisesti. Oppisopimuskoulutuksessa myös työpaikan edustaja osallistuu suunnitelman laatimiseen.

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan opiskelijalle tarjottavan erityisen tuen sisällöstä ja tuen muodoista osaamisen hankkimisen aikana.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Tutkinnon perusteissa määrätään, mikäli joiltakin osin osaamisen arvioinnin mukauttaminen tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen ei ole mahdollista.

Video: Erityisopetuksen suunnittelu ja koordinointi

Lähde: Riitta Jalonen, 2017, Special Support in the Finnish Vocational Education and Training. Julkaistu koulutuksessa Educational Support and Guidance Services in Finland, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Video: Erityinen tuki: esimerkkinä metallialan työnopetus

Lähde: Freek Seuntiens, 2017, Special Needs Teacher’s Work in Vocational Education and Training. Julkaistu koulutuksessa Educational Support and Guidance Services in Finland, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vaativa erityinen tuki

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa. Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa opiskeluvalmiuksiaan ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus). Jos hakijan tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, hän voi hakeutua työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus). TELMA-koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta, jotta opiskelija valmentautuu oman toimintakykynsä mukaiseen itsenäiseen elämään.

Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea.

 

Valmentavat koulutukset

Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) laajuus on 60 osaamispistettä ja opiskeluaika on pääosin yksi vuosi. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä voi Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus henkilökohtaisen suunnitelman perusteella kestää enintään 3 vuotta.

Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Valmentavasta koulutuksesta voi siirtyä suorittamaan ammatillista tutkintoa, jos opiskelijan valmiudet riittävät ja koulutuksen järjestäjällä on vapaita aloituspaikkoja.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) antaa sairauden ja vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta työhön ja mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen elämässä. Tarkoitus on, että opiskelija löytää työn ja toimeentulon, asumisen, vapaa-ajan ja kuntoutumisen osalta ratkaisun hyvään ja itsenäiseen elämään. Koulutus toteutetaan aina erityisopetuksena.

Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa.

 

Ammatilliset erityisoppilaitokset

Keskuspuiston ammattiopisto www.keskuspuisto.fi  – Invalidisäätiö

Ammattiopisto Luovi www.luovi.fi  – Hengitysliitto ry

Ammattiopisto Spesia www.spesia.fi (Validia Ammattiopisto + Bovallius ammattiopisto) – Invalidiliitto ry ja S. ja A. Bovalliuksen säätiö = 1.1.2018 lukien Ammattiopisto Spesia

Kiipulan ammattiopisto www.kiipula.fi – Kiipulasäätiö

Aitoon koulutuskeskus www.aikk.fi – Aitoon Emäntäkoulu Oy

 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla järjestämisluvassa vaativan erityisen tuen tehtävä

Suomen Diakoniaopisto www.sdo.fi

Optima www.optimaedu.fi

Savon ammattiopisto www.sakky.fi (Savon koulutuskuntayhtymä)

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä www.jedu.fi

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä www.redu.fi

Koulutuskeskus Salpaus www.salpaus.fi

 

Rahoitus

Ammatillisen koulutuksen rahoitus koostuu perusrahoituksesta (50%), suoritusrahoituksesta (35%) ja vaikuttavuusrahoituksesta (15%). Perusrahoitukseen on mahdollisuus saada lisärahoitusta erityisen painokertoimen mukaan (erityisen tuen perusteella 0.53 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa 0,9). Strategiarahoitus voi olla enimmillään 4%.

Erityinen tuki oppilaitoksen suunnitelmissa ja toimintamalleissa

Erityisopetuksen suunnitelmallisuus ja koordinointi tarkoittavat oppilaitostasolla mm. sitä, että erityisopetuksen/ erityisen tuen tavoitteet, toteutus, seuranta ja vastuut on selkeästi määritelty ja toimijoilla on riittävä osaaminen.

Erityisopetus on määritelty toisaalta yksittäisen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukemiseksi: tuen suunnitteluksi, toteuttamiseksi ja seurannaksi. Toisaalta erityisopetus on enenevissä määrin määritelty myös ennaltaehkäiseväksi tai saavutettavien oppimisympäristöjen kehittämiseksi oppilaitoksessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tällöin suunnitelmassa on kuvattu mm. eri toimijoiden välistä yhteistyötä, henkilöstön osaamisen kehittämistä ja kokonaiskoordinointia.

Aiemmassa lainsäädännössä määriteltiin koulutuksen järjestäjän tehtäväksi laatia osana opetussuunnitelmaa suunnitelma erityisopetuksen toteuttamisesta ja henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman laadinnasta (HOJKS). Suunnitelman tuli sisältää erityisopetuksen järjestämiseen liittyviä yleisiä periaatteita, erityisen tuen kartoittamiseen ja tuen järjestämiseen, päätöksentekoon ja vastuisiin liittyviä asioita. Aikuiskoulutuksessa vastaavasti velvoitettiin laatimaan osana näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa määriteltiin tutkinnon suorittajan ohjauksen, tuen ja erityisen tuen toimintamallit.

Ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä 1.1.2018 lähtien määräystä koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta ei ole, ja koulutuksen järjestäjän tehtävänä on itse määritellä, millaisia suunnitelmia se tarvitsee laadukkaan opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin laadittava henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma ja huolehdittava siihen liittyvien eri toimijoiden vastuiden toteutumisesta. Toinen laadittava suunnitelma on osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma.