Eettinen osaaminen

Hanna Hopia Oppimateriaalia YAMK-opiskelijoille

Johtamisen etiikka esimiestyössä

Ikola-Norrbackan julkisjohtamisen alan väitöstutkimus (2010) tarkastelee johtamisen etiikkaa terveydenhuollon esimiestyössä. Tarkastellut ammattiryhmät ovat ylilääkärit ja hoitotyön johtajat kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimuksessa muodostuu käsitys johtamisen etiikkaan vaikuttavista tekijöistä hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Terveydenhuollossa moni esimiestyötä tekevä on ikään kuin ajautunut johtamisasemaan ilman hallinto- tai johtamiskoulutusta. Tutkimuksessa tarkasteltiin tästä seuraavia ristiriitoja käytännön esimiestyössä.

Ikola-Norrbackan tutkimuksessa eettistä esimiestyötä tarkastellaan hallinnon etiikan ja professioetiikan näkökulmasta hallintotieteellisenä kysymyksenä. Hallinnon etiikka korostaa virkamiesetiikkaa, lainsäädäntöä, hallinnon arvoja sekä organisaatiokulttuuria. Professioeettisissä lähtökohdissa kiinnitetään enemmän huomiota esimies-alaissuhteisiin, kollegiaalisuuteen, ammatin vaatimuksiin ja eettisiin koodistoihin. Hyvän hallinnon johtamiseen liitettävät piirteet kuuluvat terveydenhuollon esimiestyön arkipäivään, ja suhtautuminen niihin on pääosin positiivista. Johtamiskoulutuksen avulla tehokkuusarvoihin suhtaudutaan myönteisemmin ja tehokkuus nähdään muunakin kuin säästötoimenpiteenä. Organisaation arvoilla on suuri merkitys, kun vastaajat arvioivat hallinnon etiikan arvoja, kuten vastuullisuutta, tasa-arvoa, laillisuutta ja avoimuutta. Hallinnon arvoja tärkeämmiksi nousevat kuitenkin palveluun liitettävät arvot, kuten ammattitaito, laatu ja luottamus.

Huolimatta vahvan kollegiaalisuuden perinteestä suhde alaisiin painottuu eettisessä pohdinnassa selvästi tärkeämpänä kuin suhde kollegoihin. Hallinnon etiikan ja professioetiikan vaatimusten yhteensovittamisessa ei esimiesten mukaan ole merkittäviä ristiriitoja. Erot professioiden välisissä arvioissa esimiestyön eettisyyden eroista johtuvat erilaisesta johtamisroolista ja käytettävissä olevista resursseista. Sairaanhoitopiireissä näkyi merkittävä ero siinä, miten arvioitiin yhteiskunnallisia tehokkuusarvoja, tuloksellisuuden mittaamista sekä kilpailukykyä. Ero kahden sairaanhoitopiirin välillä johtui eroista johtamiskoulutuksen määrässä ja toisaalta siitä, mitä arvoja organisaatiotasolla korostetaan.

Terveydenhuollossa korostuu perinteisesti professioetiikka. On kuitenkin nähtävissä, että hallinnon arvojen merkitys johtamisessa korostuu jatkossa entistä enemmän. Joka tapauksessa eettisyys on nousemassa ratkaisevaksi tekijäksi terveydenhuollon johtamisen onnistumiselle. Tutkija Ikola-Norrbacka kehitti tutkimuksessaan mallin, jota voidaan käyttää eettisen esimiestyön käytännön kehittämisen työkaluna. Malli käsittää yhdeksän ulottuvuutta alkaen työyhteisön toimivuudesta vaikuttavuuden ja laadun sekä esimiestyön käytännön vaatimusten huomiointiin.

Lähde: Ikola-Norrbacka, R. 2010. Johtamisen eettisyys terveydenhuollossa: Esimiestyön ja hallinnon eettiset arvot julkisen terveydenhuollon kahdessa professiossa.
Acta Wasaensia No 222. Julkisjohtaminen 14.