Irmeli Maunonen – Eskelinen, Satu Aksovaara, 2015
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toteuteltavassa ATTE (Ammattipedagogiset toimintamallit nykyaikaisissa verkkoympäristöissä) – hankkeessa kehitetään sekä oppimisympäristöjä että pedagogiikkaa 5/2013- 12/2014.
Tavoitteena on luoda pedagogisia toimintamalleja työssä-, verkossa- ja oppilaitoksessa tapahtuvaan asynkroniseen ja synkroniseen oppimisprosessin rakentamiseen.
Tässä artikkelissa kuvataan ATTE-hankkeen lähtökohtaa, jossa tarkastellaan oppimistilanteiden ryhmä- ja yksilöprosesseja ja niitä palvelevia teknologioita.
Aikakäsitys oppimisessa muuttuu
Perinteisesti opetus on tapahtunut luokassa, opettajan johdolla samanaikaisesti ja samassa paikassa. Oppimiskäsitykset ovat muuttuneet ja oppija on noussut keskiöön. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on mahdollistanut monipuolisten ja joustavien oppimisprosessien suunnittelun ja toteutuksen. Oppimista avoimissa oppimisympäristöissä voidaan jäsentää ajan, paikan ja oppimisympäristössä toteutuvan vuorovaikutuksen luonteen suhteen. Alla olevassa taulukossa on kuvattu eri oppimistilanteita perustuen jäsennykseen: Oppimistilanne, aika, paikka ja tahti.
Taulukko 1. Erilaiset oppimistilanteet jäsennettynä ajan, paikan ja tahdin mukaisesti.
| Oppimistilanne | Aika | Paikka | Tahti |
| Opettaja opettaa luokassa | Opiskelijat samaan aikaan opetuksessa | Luokka | Edetään opettajan johdolla keskimääräistä vauhtia |
| Opettaja ohjaa luokassa | Opiskelijat samaan aikaan opetuksessa | Luokka | Edetään opettajan suunnitelman mukaan joustavasti (ryhmä/yksilö) |
| Opettaja opettaa | Opiskelijat eri aikaan opetuksessa | Offline | Edetään opettajan johdolla keskimääräistä vauhtia |
| Opettaja ohjaa | Opiskelijat eri aikaan ohjauksessa | Offline | Edetään opiskelijan tahtia |
| Opettaja opettaa | Opiskelijat samaan aikaan opetuksessa | Online | Edetään opettajan johdolla keskimääräistä vauhtia |
| Opettaja ohjaa | Opiskelijat eri aikaan ohjauksessa | Online | Edetään opiskelijan tahtia |
| Opettaja opettaa luokassa | Opiskelijat samaan aikaan opetuksessa | Luokka + Online opiskelijat | Edetään opettajan johdolla keskimääräistä vauhtia |
| Opettaja ohjaa luokassa | Opiskelijat samaan aikaan ohjauksessa | Luokka + Online opiskelijat | Edetään opettajan suunnitelman mukaan joustavasti (ryhmä/yksilö) |
| Opiskelijat osallistuvat opettamiseen | Opiskelijat samaan aikaan oppimassa | Luokka | Edetään opiskelijoiden tahdissa |
| Opiskelijat osallistuvat opettamiseen | Opiskelijat eri aikaan oppimassa | Offline | Edetään yksilöllistä vauhtia |
Oppivayhteisö on vuorovaikutuksessa samanaikaisesti eli synkronisesti ja eriaikaisesti eli asynkronisesti. Synkroninen ja asynkroninen toiminta voi alla saman tahtista tai eritahtista.
Tieto- ja viestintätekniikka (TiVi) luo monenlaisia mahdollisuuksia asynkroniseen oppimiseen, mahdollisuuteen eriyttää ja tarjota monenlaisille oppijoille heille soveltuvia digitaalisia aineistoja ja harjoituksia.
Pedagogisia käytäntöjä ja tieto-ja viestintätekniikan käyttöä on tutkittu. Tutkijoiden yhtenä päähavaintona oli, että riippumatta siitä, mistä maasta ja maanosasta oli kysymys, oppilaitosten kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat monisteiden täyttäminen, saman tahtinen, samassa toimintojen seuraannossa tapahtuva työskentely ja osallistuminen kokeeseen tai tenttiin. Tieto ja viestintätekniikan sulauttaminen pedagogiseen prosessiin on edelleen haaste. (Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T., 2008)
Etäoppimisen uudet muodot
Etäoppiminen määritellään usein siten, että se on oppimista, jossa etäisyys tai aika erottaa opettajan ja opiskelijan. Teknologian kehitys on mahdollistanut monimuotoisemman etäoppimisen, jossa aito vuorovaikutus onnistuu.
Oppiminen voi olla nykyisten TiVi – ratkaisuiden avulla välimatkasta huolimatta samanaikaista: se toteutuu erilaisissa ryhmissä ohjaajan johdolla tai vertaisoppijoiden kanssa tai kahdenkeskisinä tilanteina. Etäoppimisen luonteeseen liitetään usein peruspiirteenä eri aikaisuus, jolloin opiskelija valitsee ajan ja paikan oppimiselleen ja etenee omaan tahtiinsa muista riippumatta.
Asynkroninen = eriaikainen
Synkroninen = samanaikainen
Samantahtinen = samassa seuraannossa tapahtuva
Eri tahtinen = yksilöllinen vauhti
Innovaatioyhteiskunnan asettamiin opetuksellisiin tavoitteisiin on kuitenkin vaikea päästä yksilökeskeisten ja asynkronisten oppimisprosessien kautta. Oppimisprosessit tulisi rakentaa yhteisölliseen tiedonrakentamiseen perustuen. Tällöin ryhmän /yksilötyöskentelyn ja synkronisen ja asynkronisen työskentelyn vaihtelu nousee oppimisprosessissa merkittäväksi tekijäksi ja asettaa oppimisympäristöille ja niiden mukautumiselle vaateita.
Oppimisympäristö
Oppimisympäristö käsiteenä yhdistetään usein yksittäiseen oppimisalustaan, esimerkiksi Optimaan tai Moodleen. Oppimisalustan tarjoamia välineitä laajennetaan sosiaalisen median yhteisöllisillä palveluilla. Oppimisalusta on kuitenkin vain osa oppimisympäristöä.
Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Sulautuneessa oppimisympäristössä fyysinen oppimisen tila, luokkahuone ja tieto- ja viestintäteknologia, joka muodostaa virtuaalinen oppimisympäristön, sulautetaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa oppiminen tapahtuu. Usein opetuksen sulauttaminen tarkoittaa, että sulautetaan synkronista ja asynkronista opetusta.
Oppimisympäristöjen monimuotoisuus ja tieto- ja viestintäteknologian (TiVI) nopea kehittyminen mahdollistavat sen, että oppimista voidaan tukea tarkoituksenmukaisilla tavoilla oppimisprosessin eri vaiheissa. Avointen oppimisympäristöjen tulisi sisältää mahdollisuuksia samanaikaiseen ja epätahtiseen opiskeluun erilaisissa ympäristöissä. Uudet oppimisprosessit haastavat perinteiset tilaratkaisut. Uuden teknologian integroimisella eri ympäristöihin tuetaan sekä yksilöllisyyttä että yhteisöllisyyttä. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisu: Uusi oppiminen, 2013)
Oppimistilanteiden monet muodot
Alla olevassa kuviossa on jäsennetty oppimistilanteita samanaikaisuus – epätahtisuus ja yksilö – ryhmä – ulottuvuuksien avulla. Uusi teknologia on sisäänrakennettu erityyppisiin tilanteisiin, jotka oppimisprosessissa lomittuvat kulloinkin tarkoituksellisimmalla tavalla toisiinsa.
Kuvio 1. Synkronisen ja asynkronisen oppimisen viitekehys
Samanaikainen oppiminen ja ohjaus
Samanaikainen oppiminen ryhmässä voi tapahtua perinteisissä luokkaopetustilanteissa, verkko-opetuksena tai näiden yhdistelminä. Luokkaopetukseen integroidaan opetusteknologia, joka mahdollistaa tiedon hankkimisen, työstämisen, ratkaiseminen, tuottamisen ja jakamisen ryhmässä, pari- tai yksilötyönä. Oppiskelutilanteita voidaan rikastaa käyttämällä erilaisia sovelluksia, ohjelmia, digitaalisia aineistoja tai simulaatioita.
Luokkaan rakennettu teknologia antaa opiskelijoille tai opettajalle mahdollisuuden olla läsnä, online -yhteydessä tietoverkkojen kautta. Teknologian avulla mukana olevat voivat työskennellä samoja menetelmiä käyttäen kuin fyysisesti paikalla olevat. Esimerkiksi pienryhmätyöskentelyssä on-line jäsen on koneen kautta mukana. Online – osallistuja ei pelkästään seuraa, mitä paikanpäällä tapahtuu vaan osallistuu tasavertaisena oppijana opetukseen. Synkronisessa oppimistilanteessa voi siis olla läsnä eri tavoin ja parhaimmassa tapauksessa teknologia häivyttää paikan rajat. Osallisuuden tunteen saavuttaminen vaatii opettajalta uudenlaisten toimintatapojen omaksumista TiVi-välineistön ohella.
Nykyisin oppimisen ohjaus painottuu entistä enemmän tietoverkkojen avulla saavutettavaan ohjaukseen koulutusrakenteiden joustavoittamisen ansiosta. Opinpolut ovat yksilöllistyneet ja oppimisympäristöt monipuolistuneet. Oikea-aikaista ja ennakoivaa ohjausta tukemaan on perustettu intranet-palveluita. Yhä useammin intran kautta opiskelijoille tarjotaan ohjausmahdollisuutta CHAT-tyyppisen keskustelualueen kautta. (Esim. Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaus).
Online-ohjaustilanteissa opiskelija voi olla työssä oppimassa, ulkomailla tai missä vaan, samoin opettaja. Samanaikaisuus tarjoaa mahdollisuuden luontevaan keskusteluun, asioiden syventämiseen ja yhteisen näkemyksen rakentamiseen. Sekä opiskelija että opettaja voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä ja avata näkökulmiaan. Lisäksi tarvittavat dokumentit – tekstit, kuvat, videot, sovellukset – ovat kummankin nähtävissä ja käytössä tarpeen tullen.
On-line-ohjaustilanteisiin sopivia työkaluja on paljon ja niiden käyttö ja käyttöönotto on kohtalaisen helppoa. Toisaalta sovelluksien lukuisa määrä voi johtaa palveluiden pirstaloitumiseen ja käyttäjätunnusten viidakkoon. Käyttäjälähtöisyys on hyvin tärkeä tekijä oppimisen kokonaispalvelua suunniteltaessa.
Eritahtinen oppiminen ja ohjaus
Ohjausta tehdään myös asynkronisesti, jolloin opettaja työstää palautteet omaan tahtiinsa joko kirjallisesti, suullisesti, videona tai kuvina, jakaa ne verkon avulla, ja opiskelija puolestaan ottaa palautteen vastaan omaan tahtiinsa. Tyypillisimmin asynkroninen työskentely toteutuu henkilökohtaisissa oppimistehtävissä, kun opiskelija hyödyntää erilaisia oppimisen resursseja, työstää, soveltaa ja tuottaa käyttäen uutta teknologiaa. Jokainen voi valita työskentelyn ajan ja paikan ja edetä haluamassaan rytmissä eri tehtävien parissa.
Avautuneet oppilashallintojärjestelmät mahdollistavat opintojen ja arvosanojen seuraamisen verkosta. Oppimisen ohjaamisen kannalta tämä yksittäinen numero ei riitä palautteena osoittamaan opiskelijalle hänen osaamistaan ja eikä tue osaamistavoitteiden hahmottamista. Oppimista tukevan palautteen tulisi olla monipuolista.
Ryhmissä toteutuva asynkroninen oppiminen on ajasta ja paikasta riippumatonta, mutta asioiden eteneminen ja sisällöllinen käsittely on jossain määrin sidottu ryhmään. Tyypillinen työkalu tämän kaltaisessa oppimistilanteessa on keskustelufoorumi. Ryhmän kesken sovitaan teema, jota käsitellään ja jokaisen odotetaan osallistuvan asian käsittelyyn. Oppimisprosessi rikastuu ja syvenee ryhmäprosessin tuloksena. Osallistujat voivat myös tuoda lisäresursseja (linkkejä, materiaaleja yms.) yhteisesti prosessoitaviksi tai kiinnostuksen mukaan perehdyttäväksi.
Asynkroninen ryhmäprosessi verkossa haastaa opettajan ohjaukselliset toimintatavat. Keskustelualueen perustaminen on vasta lähtökohta ryhmätoiminnalle. Aktiivinen asynkroninen toiminta vaatii jatkuvaa ohjausta pysyäkseen elinvoimaisena. Keinoina ovat mm. motivoivat teemat, ohjaukselliset impulssit, ohjaajan verkkoläsnäolo.
Myös luokassa ja oppimisstudioissa voidaan toteuttaa epätahtista oppimista, jolloin opetusta eriytetään oppijoiden tarpeiden mukaan. Eriyttämisen tarpeet voivat nousta oppimisvaikeuksista tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelijaryhmän sisällä olevista ammatillisen kasvun ja osaamisen eri vaiheista. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet tukea yksilöllisiä tarpeita ovat suuret. Ryhmässä tapahtuvan oppimisen asynkronointi edellyttää kekseliäisyyttä, rohkeaa kokeilua ja innokkuutta.
Opitaanko?
Uuden teknologian käyttö oppimisessa herättää kysymyksiä siitä, opitaanko sitä, mitä pitäisi oppia vai harhautuuko opiskelija seikkailemaan virtuaalimaailmassa tai puuhastelemaan kaikkea kivaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median sovellustulva ja välineiden haltuunotto vie aikaa ja riskinä saattaa olla oppimisen kohteen painottuminen itse sovellukseen ja siitä syntyneen kokonaisuuden jakamiseen.
Teknologian tuomat lähes rajattomilta tuntuvat mahdollisuudet huolettavat opettajia. Synkronisen ja asynkronisen oppimisympäristön merkitys oppimiseen ja oppimistuloksiin kiinnostaa myös tutkijoita. Useissa tutkimuksissa on verrattu perinteistä luokkaopetusta, synkronista online-opetusta ja asynkronista opetusta ja opiskelijoiden oppimistuloksia keskenään. Tutkimustulosten perusteella näiden kolmen oppimisympäristön välillä ei voida osoittaa merkittäviä eroja oppimistulosten suhteen (Chen & Shaw, 2006; Rattanavijai & Sharma, 2013; Somenarain & Akkaraju, 2010; Hrastinski, 2008). Kuitenkin on havaittu eroja synkronisen ja asynkronisen oppimisympäristöjen välillä siinä, millä tavoin ne tukevat opiskelijoiden oppimistyylejä ja preferenssejä (Beyth-Marom 2005; Clark 2012), kommunikointia ja vuorovaikutusta (Offir et. al. 2008) ja motivaatiota (Hrastinski, 2008). Opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen merkitsee sitä, että oppimisympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään. Synkronisista ja asynkronisista ympäristöistä siirrytään hybridioppimisympäristöihin, joissa opiskelija voi valita sen hetkiseen tilanteeseensa, oppimistyyliinsä ja – tavoitteisiinsa sopivat tavat työskennellä.
Verkko-oppiminen ja -opetus sisältävät laajan kirjon erilaista opetusteknologiaa ja erilaisia pedagogisia lähestymistapoja ja ratkaisuja. Kuva tietokoneruudulta tekstiä tuijottavasta yksin puurtavasta etäopiskelijasta ja -opettajasta on murtunut, ja teknologian tukemat monikanavaiset, elävät oppimistilanteet ovat muuttamassa opetusta ja oppimista.
Lähteet:
Beyth-Marom, R & Saporta,K. and Caspi, A. 2005. Synchronous vs. Asynchronous Tutorials: Factors Affecting Students’ Preferences and Choices Journal of Research on Technology in Education. 37 (3), 241-258.
Chen, C. C. & Shaw, R. C. 2006. Online Synchronous vs. Asynchronous Software Training Through the Behavioral Modeling Approach: A Longitudinal Field Experiment. International Journal of Distance Education Technologies (IJDET) 4 (4), 88-102 .
Clark,C., C. 2012. Student Growth in Asynchronous Online Environments: Learning Styles and Cognitive Development.
Hrastinski, S. 2008. Asynchronous and Synchronous E-Learning. EDUCAUSE Quarterly, 31 (4),
Hakkarainen, Kai 2011. Tutkiva oppiminen, Otava Opisto, YouTube
Offir, B. & Lev, Y. and Bezalel, R. 2008. Surface and deep learning processes in distance education: Synchronous versus asynchronous systems. Computers & Education 51, 1172–1183.
Rattanavijai, C. & Sharma, S.K. 2013. Learning Outcomes in Web Based Synchronous and Asynchronous Learning Environments – A Comparative Analysis.
Somenarain, L. & Akkaraju, S, 2010. Student Perceptions and Learning Outcomes in Asynchronous and Synchronous Online Learning Environments in a Biology Course. MERLOT Journal of Online Learning and Teaching 6 ( 2), 353-356.
Uusi oppiminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2013.
Tällä sivulla oleva materiaali on tehty osana Keski-Suomen liiton rahoittamaa ATTE-hanketta (2013-2014).
