Lähestymistapa eurooppalaisen kansanopetuksen historiasta

kirjapinoSveitsiläinen kansanopetuksen isä, Johann Heinrich Pestalozzi tuo julki 1800-luvun lopulla ilmestyneessä teoksessaan ”Kuinka Gertrud opettaa lapsiansa” varteenotettavia ajatuksia taitopedagogisiin lähestymistapoihin. Hänen mukaansa kansa kokonaisuudessaan on kohotettava ”korkeampaan henkiseen tilaan. Ihmisiä ei pidä kehittää yksistään tietopuolisesti, vaan myös tunne-elämää on jalostettava ja käytännöllisistä taidoista on pidettävä huolta”. Pestalozzin ihannoimat perusvoimat piilevät älyssä, siveellisyydessä ja kätevyydessä ja ovat siten pään, sydämen ja käden kykyjä, joiden kehittäminen on enemmänkin voimien kuin tietojen jakamista. Pestalozzi painottaa harjoittelun merkitystä, sillä vain harjoitellen voidaan vahvistaa sielunvoimia. Harjoittelu, ”muodollisesti sivistävä veisto”, on oikeaa tekemistä, jossa työkalujen käyttö merkitsee silmän, havaintokyvyn ja kauneudentajun kehittymistä.

Suomen kansanopetuksen isä Uno Cygnaeus sai puolestaan omat kansan sivistämisen lähestymistapansa Pestalozzilta, mutta valitettavasti Cygnaeus ei ole julkaissut kirjallisesti ajatuksiaan; häntä ei kirjoittaminen kiinnostanut.