Tag Archives: tutkimus

4.2.3 Tietoperusta

Opinnäytetyön tietoperusta jäsentää opinnäytetyön tarkoitusta ja rajaa tutkimus- tai kehittämistehtävää . Tietoperusta muodostuu aiheeseen liittyvästä teoriasta. Jos aiheeseen ei löydy teoriapohjaa, pyritään kuvaamaan asian tausta ja muotoilemaan teoriaa. Sen sisältö ja laajuus riippuvat lähestymistavasta ja siitä, miten paljon ilmiötä on tutkittu.

Tietoperusta pohjautuu aikaisempaan tietoon, joka kehittyy opinnäytetyön tekijän analyysin pohjalta synteesiksi. Tekijä kokoaa tietoperustaa aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja työelämäkokemusten sekä intuition perusteella. Aiempaa tietoa ja aiemmin saatuja tuloksia voidaan esitellä, ja samalla voidaan tarkastella niiden luotettavuutta, yleistettävyyttä ja suhdetta omaan opinnäytetyöhön. Tutkimustietoa käsitellään kriittisesti, vertaillen ja yhteenvetoja tehden. Aiheen kannalta keskeiset käsitteet määritellään teoreettisessa osassa. Muut käsitteet voi määritellä siinä yhteydessä, jossa ne tulevat esille.

Lähdettä referoidessaan kirjoittaja selostaa omin sanoin, mikä lähteessä on tutkittavan ilmiön kannalta olennaista yhdistämällä alkuperäisen tekstin ydinajatukset omin sanoin selkeiksi ja kokonaisiksi lauseiksi. Lähdeaineiston käytössä tulisi näkyä tekijän kyky itsenäiseen ajatteluun ja perehtyneisyys tutkimusalaan tai aiheeseen.

Siteeratessaan lähdettä tekijä lainaa alkuperäislähdettä sananmukaisesti eli suoraan. Suorien lainausten käyttöä on harkittava tarkkaan, ja runsasta lainausta on vältettävä, sillä suorien lainausten käyttö osoittaa omaperäisyyden ja analyyttisen otteen puuttumista. Siteeraus on perusteltua vain silloin, kun alkuperäisen tekstin sananmukaisen tarkka toistaminen on tärkeää. (Ks. myös Lähteiden käytön periaatteet, luku 5.1.)

Työssä esitellään tutkimustehtävä (ongelma, kysymykset) ja mahdolliset oletukset sen (niiden) toteutumisesta. Tehtävä johdetaan teoriaosasta ja perustellaan siellä esitetyillä seikoilla. Ongelmat kirjoitetaan täsmälliseen kysymyksen muotoon. Jos niitä on useita, ne numeroidaan ja voidaan esittää pää- ja alaongelmina.

3 Kirjoittamisprosessi

Opinnäytetyön kirjallinen raportti on työnäyte, joka antaa informaatiota tehdystä työstä ja osoittaa laatijan ammattitaitoa tuottaa kirjallista esitystä ja välittää tietoa kirjallisesti. Opinnäytetyössä näkyy myös oman alan kielenkäytön hallinta.

Kirjoittaminen on ajattelemista

Raportin kirjoittaminen on myös ajattelun opettelemista. Kirjoitettaessa pyritään toisaalta luomaan järjestystä tehtävää ympäröivään tieto- ja ajatuskehitelmään, toisaalta välittämään ajatusprosessin tulokset vastaanottajille. Tietoa muokattaessa kehittyy sekä kirjoittamisen taito että sisältöjen oppiminen. Kirjoittamisen avuksi tekstin tekemistä käsitellään tarkemmin Kirjoittajan apu -sivustolla.

Tekstillä on tavoite

On hyvä aluksi asettaa kirjoittamiselleen tavoite sekä analysoida tehtävä ja sen vaatimustaso. Raportoinnin periaatteiden opetteleminen vie aikaa, ja raporttia on työstettävä monta kertaa, sillä sen rakenne saattaa muuttua, kun ajan kuluessa oma ajattelu selkiintyy. Kannattaa totuttautua tekemään järjestelmällisiä muistiinpanoja, esimerkiksi kirjallisuutta lukiessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Lukemistaan tutkimuksista voi tehdä tiivistelmiä, ja lähteistä on syytä kirjoittaa muistiin perustiedot (tekijä, vuosi, kirjan nimi jne., ks. luku 5 Lähteiden käyttö).

Sisältörunko kertoo kokonaisuudesta

Alustavaa sisällysluetteloa laadittaessa huomaa, onko itse selvillä aiheestaan. Kun tutkimustehtävä on selvinnyt, pystyy kirjoittamaan alustavan sisältörungon. Sisällysluettelon pohdiskelu on työn kokonaisjäsennyksen miettimistä. Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, kannattaa keskittyä ensisijaisesti tekstin tuottamiseen – muotoseikat ehtii tarkistaa ja korjailla kirjoittamisen jälkeen.

Mitä lukijan pitäisi saada tietää?

Tekstille on aina ajateltavissa myös lukijakunta. Opinnäytetyö kirjoitetaan vertaislukijoita ajatellen siten, että lukijat ymmärtävät, mitä ja miksi on tehty. Raportti koskee sitä, mitä tutkittiin, miksi tutkittiin, miten tutkittiin, millaisia tuloksia saatiin ja mitä niistä on pääteltävissä. Kaikkien mutkien, taustaongelmien ja omakohtaisten kokemusten kirjaaminen ei kuitenkaan kuulu raporttiin. Raportin laajuus määräytyy työn luonteen ja tavoitteiden mukaan.

Asiantuntijuus näkyy myös kielenkäytössä

Opinnäytetyöstä näkyy asian hallinnan lisäksi opiskelijan kielenkäytön taito. Tärkeää on, että asia välittyy lukijalle selkeänä ja ymmärrettävänä. Kirjoittajan on syytä kiinnittää huomiota kirjoittamisen perusasioihin: kappalejakoon ja jaksotukseen, virkkeen- ja lauseenmuodostukseen, sananvalintaan sekä oikeinkirjoitus- ja muotoseikkoihin.

Kirjallisissa tehtävissä käytetään hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat johdonmukaisuus, selvyys, havainnollisuus ja tiiviys (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 291). On syytä välttää kuluneita kielikuvia ja muoti-ilmauksia. Asiatyyli on hyvää silloin, kun huomio kiinnittyy mahdollisimman vähän itse kieleen ja kun tieto välittyy mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti. Opinnäytetyössä toiminta pyritään selostamaan passiivissa, niin että esille tulee neutraalisti itse asia eikä tekijä (minä/me), esim. Kysymykset asetettiin siten, että….