Tag Archives: taulukko

4.1.3 Sisällysluettelo

Sisällysluettelon tulee olla informatiivinen mutta samalla niin tiivis, että työn kokonaisuus ja rakenne hahmottuvat helposti. Sisällysluettelon perusteella lukija voi päätellä asioiden tärkeysjärjestyksen ja tutkimuksen logiikan.

Sisällysluettelon otsikkona on Sisältö. Sisältö jäsennetään numeroimalla osat pää- ja alalukuihin. Pää- ja alalukujen numeron jälkeen ei tule pistettä. Sisällysluettelon otsikoiden on oltava samannimisiä kuin vastaavat otsikot tekstisivuilla. Päälukujen otsikot lihavoidaan.  Muuten sisällysluettelon voi muotoilla vapaasti. Tekstin otsikoinnissa riittää yleensä korkeintaan kaksi otsikkotasoa, tarvittaessa enintään kolme (ks. kuvio 1). Yksinäisiä alalukuja ei saa olla. Sen sijaan pelkkä pääluku on mahdollinen.

Sisällysluetteloon tulevat vain numeroidut otsikot. On syytä harkita tarkkaan, miten pienistä tekstiosista tehdään lukuja, sillä luku on suurempi yksikkö kuin kappale: yhdessä tekstiluvussa on aina useita kappaleita.

Liitteiden nimet kirjoitetaan sisällysluetteloon Liitteet-otsikon alaotsikoiksi. Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä. Joillakin aloilla opinnäytetöissä tarvitaan toisinaan lyhenteiden ja symbolien listaa tai erillistä sanastoa. Niiden paikka työssä on sisällysluettelon jälkeen ennen ensimmäistä tekstilukua.

opinnaytteen_raportointiohje_sisallysluettelo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 1. Näkymä sisällysluettelosta

6 Visuaalinen havainnollistaminen

Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja esimerkkiaineiston avulla. Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla ymmärrettäviä sellaisenaan. Niiden sisältämää tietoa selostetaan tekstissä. Ei kuitenkaan toisteta aineiston yksityiskohtia, vaan kerrotaan siitä tehdyt päätelmät.

Havainnollistava aines sijoitetaan mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan. Runsas ja suurikokoinen havainnollistava aines on suositeltavaa siirtää liitteiksi.

Taulukon laatiminen

Taulukot käyvät erityisesti numerotietojen tiivistämiseen. Taulukkoselosteeseen (taulukon otsikkoon) taulukon yläpuolelle kirjoitetaan sana Taulukko ja taulukko numeroidaan. Sen jälkeen se nimetään osuvasti. Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä. Taulukot numeroidaan juoksevasti läpi koko työn.

Taulukon tulisi mahtua yhdelle sivulle, mutta jos taulukko jatkuu toiselle sivulle, siitä tulee mainita taulukon alareunassa ja jatkosivun yläreunassa. Sarakkeet ja rivit nimetään kokonaisin sanoin täsmällisesti. (Katso kuvio 5, josta käy ilmi, miten tietoja havainnollistetaan taulukon avulla. Lisätietoja taulukoiden tekemisestä ks. Kananen 2008.)

Kuvio 5. Näin tehdään taulukko (Kananen 2008, muokattu).

Kuvion laatiminen

Kuviossa havainnollistetaan tietoa. Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot. Kuvion tehtävänä on täydentää tai vähentää tekstiä, ei pelkästään toistaa tekstissä ilmi tuotuja ajatuksia. Kuvio on luonteeltaan havainnollisempi kuin taulukko, joten sen seloste on vasta kuvion alapuolella. Kuvion selosteeseen kirjoitetaan sana Kuvio ja sen numero. Kuviot numeroidaan juoksevasti läpi koko työn. (Ks. kuvio 6.) Huom! Lainattaessa kuvioita ja kuvia, esimerkiksi valokuvia, tekijänoikeudet on aina varmistettava.

 

 

Kuvio 6. Kuvio tietojen havainnollistamisessa (alkup. kuvio ks. Lehtonen 2012, 34)

 

Aineistoesimerkit

Laadullisen tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan aineistoesimerkeillä, esimerkiksi haastateltavien vastauksilla. Aineistoesimerkit valitaan havainnollistamaan sekä tulosten yleistä linjaa että poikkeustapauksia. Siteerausten ja litteroitujen näytteiden esittämisessä noudatetaan suorista lainauksista annettuja ohjeita. Seuraava esimerkki on Jahkolan (2015, 33) opinnäytetyöstä:

”Oppilas 1 totesi, että uusien asioiden oppiminen lauluharrastuksessa auttaa tuomaan myös työelämässä itseluottamusta siihen, että työympäristössäkin voi oppia uusia asioita:

– Tästä on saanu sitä itsevarmuutta niin niin kuitenkin se ruokkii myös sitä että oppii uusia asioita oppii laulamaan niin voi oppia töissäkin uusia asioita niin tota ja uskaltaakin enemmän –   –   (Oppilas 1).”

 

Sivun alkuun