Tag Archives: riviväli

7 Kirjallisen tehtävän ulkoasu

Riviväli on tekstisivuilla ja sisällysluettelossa 1,5. Sisällysluettelon riviväliä voidaan säätää tarkoituksenmukaisesti. Lähdeluettelossa ja kuvailulehdellä riviväli on 1. Opinnäytetyön mallipohja on opiskelijaintrassa.

Kirjasinkoko on tavallisesti 12 pt. Kirjasintyyppi on helppolukuinen ja selvä, esimerkiksi Calibri, Arial, Helvetica tai Palatino. Muitakin kirjasintyyppejä saa käyttää. Kuvailulehden kirjasinkoko ja -tyyppi määräytyvät opinnäytetyön mallipohjan mukaisesti.

Suositeltavat reunus- eli marginaalimääritykset ovat seuraavat: vasen reunus 4,3 cm ja muut reunukset 2 cm. Teksti tavutetaan, mutta oikeaa reunaa ei tasata.

Otsikoissa saa käyttää isohkoja (12–18 pt) ja muotoiltuja kirjasimia, kunhan muotoilee ne johdonmukaisesti samalla tyylillä kaikkialla raportissa. Otsikoita ennen ja niiden jälkeen on hyvä jättää tilaa, jotta ne erottuvat tekstistä; esimerkiksi kaksi tyhjää riviä ennen otsikkoa ja yksi tyhjä rivi sen jälkeen näyttää usein tasapainoiselta (välistys 20–24 pt). Alaluvun alalukuihin riittää yksi tyhjä rivi molemmin puolin. Otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta, samasta kohtaa kuin teksti. (Ks. kuvio 7.)

Kuvio 7. Tekstisivun ulkoasu

Sivujen numerointi alkaa sisällysluettelosivulta (sivu 1) ja jatkuu niin, että myös lähde- ja liitesivut numeroidaan (kuvailulehdet eivät kuulu numeroinnin piiriin).

Kappalejako
Teksti jaetaan kappaleiksi sisällön jäsentymisen ja luettavuuden vuoksi. Liian pitkät kappaleet tai kappalejaon puuttuminen tekevät tekstistä raskaslukuisen ja vaikeaselkoisen. Toisaalta peräkkäisistä lyhyistä kappaleista syntyy levotonta ja katkonaista tekstiä, josta lukijan on vaikea havaita asioiden keskinäisiä yhteyksiä ja laajempia asiakokonaisuuksia. Nyrkkisääntö on: yksi asiakokonaisuus yhteen tekstikappaleeseen. Kappaleet asemoidaan vasensuora-asettelun mukaisesti: kappaleen ensimmäinen rivi aloitetaan kirjoitusmarginaalista, ja kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivivälillä. Kappaleen alkua ei sisennetä.

Kappaleotsikot
Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikko lihavoidaan ja teksti alkaa seuraavalta riviltä. Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa.

Korostukset
Tekstiä voidaan korostaa typografisesti, kun halutaan painottaa jotain asiaa, esimerkiksi kun tärkeä käsite esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. Painokas asia voidaan lihavoida, pitkät siteeraukset  kursivoidaan, tihennetään ja sisennetään (ks. alla kohta Sisennykset). Korostuksia on käytettävä johdonmukaisesti, mutta myös säästeliäästi ja harkiten, jotta niiden teho ei häviä. Yhtä korostuskeinoa ei voi samassa työssä käyttää monessa merkityksessä.

Luetelmat
Luetelman osien on oltava kielellisesti samankaltaisia. Luetelmaa ei voi sijoittaa tekstiin yksinään kappaleeksi, vaan sitä edeltää aina selittävä johdantolause. Samaten lukua ei pidä aloittaa suoraan luetelmalla ilman johdattelevaa tekstiä ja johdantolausetta.

Luetelmien laadinnassa voidaan käyttää monia jäsennystapoja, kuten

  • numeroita
  • kirjaimia tai
  • luetelmaviivoja.

Suuraakkosten jälkeen käytetään pistettä: A., B., jne.; pienaakkosten jälkeen kaarisuljetta: a), b), c) jne. Luetelmaviivoja eli ns. ranskalaisia viivoja käytettäessä luetelman osien loppuun ei tule välimerkkiä (pilkkua). Sen sijaan viimeisen osan jälkeen merkitään piste luettelon päättymisen merkiksi. Huomaa edellinen luetelma esimerkkinä.

Suorat lainaukset
Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.

Sisennykset
Tekstin sisentämistä yhden sarakkeen verran voidaan käyttää korostamaan myös jotain muusta tekstistä poikkeavaa tekstinosaa, kuten luetelmaa tai kaavaa. Sisennyksen ympärille jätetään ylimääräinen tyhjä rivi.

Kaavat
Tekstin lomaan sijoitetut kaavat numeroidaan juoksevalla numerolla ja numero sijoitetaan sulkumerkkien sisään kaavan kanssa samalle riville oikeaan reunaan, esimerkiksi sarakkeeseen C6. Kaavan alapuolelle tulee muuttujien selitykset. Kaavoihin viitataan tekstissä samalla tavalla kuin kuvioihin ja taulukoihin. Yksittäinen kaava voidaan esittää tekstin lomassa pelkästään ylimääräisillä välilyönneillä ympäröitynä.

Kaavoihin ei tarvitse merkitä lähdeviitettä, jos kaava on yleinen eli se löytyy esimerkiksi kaavakirjasta tai on alan peruskaava. Muussa tapauksessa tekstiin merkitään lähdeviite normaalisti.

Esimerkki kaavan merkitsemisestä (Kivikangas 2015, 39)

Kirjoitustekniset seikat
Ennen kirjoittamaan ryhtymistä on hyvä tehdä ohjeen mukaiset sivun asetukset. Kirjoitustekniset seikat on syytä ottaa käyttöön jo kirjoittaessaan (ks. taulukko 1). Työn valmistuttua teksti viimeistellään: tarkistetaan tyyli, oikeinkirjoitus ja merkintätekniikka.

Taulukko 1. Ohjeet tavallisia kirjoitusteknisiä pulmakohtia varten

Sivun alkuun

4.1.2 Kuvailulehti

Kuvailulehden tiedot

Opinnäytetyön kuvailulehti on yksisivuinen lomake, jonka tarkoituksena on antaa lukijalle jäsennellyt perustiedot työstä. Kuvailulehden tekstin rivivälinä käytetään riviaskelta 1.

Kuvailulehdellä päivämäärä on sama kuin kansilehdellä. Julkaisun lajina on opinnäytetyö, AMK tai opinnäytetyö, ylempi AMK. Tutkinto-ohjelman täydellinen nimi, työn ohjaajien nimet ja toimeksiantajan nimi kirjoitetaan niille varattuihin paikkoihin.

Sivumäärä-kohtaan laitetaan työn kokonaissivumäärä. Jos liitteiden osuus työstä on huomattava, kohdassa Muita tietoja mainitaan liitteiden laatu ja sivumäärä (esimerkiksi ”liitteenä neuvontakansio, 30 sivua”). Muissa tiedoissa ilmaistaan myös, jos työn liitteenä on esimerkiksi DVD-video tai tietokoneohjelma CD-levyllä, ja samoin, mikäli työ sisältyy suurempaan hankkeeseen, esimerkiksi monen tutkinto-ohjelman yhteishankkeeseen.

Kuvailulehti laaditaan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä (description). Vieraskielinen tiivistelmä ei koskaan voi olla sanatarkka käännös suomalaisesta, mutta siinäkin on esitettävä kaikki työn oleelliset tiedot. Asettelu on sama kuin suomenkielisessä toteutuksessa.

Tiivistelmä

Tiivistelmä sisältää tiedot työn aihepiiristä, tavoitteista, käytetyistä menetelmistä ja tuloksista sekä tulosten myöhemmistä käyttömahdollisuuksista. Selostava osa on hyvä jäsennellä selkeästi, ja siitä tulee ilmetä seuraavat asiat: Työn tavoite ja tutkimustehtävä ilmoitetaan tiiviisti mutta tarpeeksi seikkaperäisesti. Mahdollinen tilaaja ilmoitetaan heti tiivistelmän alussa. Työn toteutus selvitetään pääpiirteissään ja vaihe vaiheelta. Tulokset kerrotaan tiiviinä faktoina. Johtopäätökset ja sovellukset esitetään viimeiseksi. Myös myöhemmistä käyttö- ja kehittelymahdollisuuksista voidaan mainita.

Tiivistelmän perusteella lukija päättää, onko työ tarkemman perehtymisen arvoinen. Koska tiivistelmä on lyhyt, on syytä keskittyä kiintoisimpaan eli tuloksiin. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein. Tyyli on toteavaa, passiivimuotoista ja aikamuotona on imperfekti. (Ks. Hirsjärvi ym. 2010, 253.) Tiivistelmän on oltava itsenäinen eikä siinä saa viitata käsillä olevaan työhön (ei esimerkiksi ”Tämä opinnäytetyö…”, vaan ”Opinnäytetyö…”).

Avainsanat

Avainsanojen avulla tekijä kuvaa opinnäytetyönsä sisältöä siten, että kiinnostuneet lukijat löytävät sen mahdollisimman helposti. Valinnan apuna käytetään Finton asiasanastoja (ks. myös luku 2). Jos valittu sana on asiasanastossa, sanasta käytetään samaa muotoa kuin asiasanastossa. Asiasanastosta näkee paitsi suositeltavat kirjoitusmuodot myös rinnakkaisia ja synonyymisiä ilmaisuja. Esimerkiksi asiakaspalvelua käsittelevään työhön voi valita asiasanoiksi ’asiakaspalvelu’-sanan lisäksi vaikkapa ’asiakaslähtöisyys’ ja ’asiakassuhde’. Tutkimusmenetelmää kuvailevat sanat, esimerkiksi ’haastattelututkimus’, ’kyselytutkimus’ tai ’toimintatutkimus’ antavat lukijalle käsityksen tutkimusaineiston hankintatavoista.

Usein alan uusin terminologia ei ole vielä asiasanastossa – silloin avainsanoina käytetään alan termejä. Myös esimerkiksi yritysten nimiä ja paikannimiä voi käyttää avainsanoina. Avainsanojen valintaa ja niiden kirjoitusmuotoa mietittäessä voi ottaa yhteyttä kirjastoon. Kirjaston alakohtaisissa tiedonhaun oppaissa on linkit tärkeimpiin asiasanastoihin. Yleisen suomalaisen asiasanaston lisäksi on paljon eri alojen erikoissanastoja, esimerkiksi Musiikin asiasanasto ja hoitotieteen opiskelijoiden käyttämä MeSH.