Tag Archives: raportointi

1 Kirjallisten tehtävien raportointi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija laatii opiskelunsa aikana monenlaisia kirjallisia tehtäviä, joista laajin on opinnäytetyö. Kirjallisten tehtävien tavoitteena on innostaa opiskelijaa hankkimaan, jäsentämään ja muokkaamaan omaan ammattialaansa liittyvää uusinta tietoa. Kirjoittamalla opitaan paitsi alan keskeisiä sisältöjä myös työelämässä tarvittavia kirjallisen viestinnän taitoja.

Tässä esitetyt ohjeet koskevat opinnäytetöitä, mutta niitä käytetään nimestään huolimatta soveltuvin osin opiskelutehtävien laadinnassa opintojen alusta lähtien. Ohjetta voidaan käyttää erityyppisten opinnäytetöiden, esimerkiksi empiiristen töiden, tutkimuksellisten kehittämishankkeiden ja taidetekojen raportoinnissa. Ohjeet soveltuvat myös muualla Suomessa tai kansainvälisten hankkeiden yhteydessä tehtäviin kirjallisiin töihin.

Opinnäytetyön mallipohja on opiskelijaintrassa. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan Project Reporting Instructions -ohjeistusta. Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.

 

Tekijät: Satu Liukko ja Suvi Perttula

 Päivitetty elokuussa 2017

 

 

4.2.1 Erilaisia rakenteita

Laadulliseen (kvalitatiiviseen) tutkimukseen voi olla mielekästä käyttää esimerkiksi kertomuksen rakennetta. Kertomuksen muotoon kirjoitetussa selosteessa voidaan aloittaa suoraan empiirisistä havainnoista, sitten siirtyä pohtimaan alkuperäistä ongelmanasettelua ja sen kehittymistä empiiristen havaintojen myötä, tulkita sen jälkeen havaintoja sekä miettiä niiden yleisempää merkitystä. Lopussa yleistykset kootaan teoreettiseksi kuvaukseksi. Ongelman ratkaisu työn lopussa toimii ikään kuin kertomuksen huipennuksena. (Ks. Alasuutari 2012; Metsämuuronen 2011, luku III.)

Määrällistä (kvantitatiivista) tutkimusmenetelmää käytetään täsmällisen ilmiön tutkimiseen. Usein laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää käytetään rinnakkain tulosten vahvistamisen ja tiedon luotettavuuden vuoksi. (Kananen 2008, 10-11.) Määrällisen tutkimusraportin rakenne on perinteisesti hyvin selkeä IMRD-rakenne: johdanto (introduction), menetelmät (methods), tulokset (results) ja pohdinta (discussion).

Kehittämistyö on toiminnallinen työ, esimerkiksi tapahtuman järjestäminen,  taideteko, liiketoimintasuunnitelma tai tuotteen suunnittelu ja rakentaminen. Kehittämistyö muodostuu yleensä kahdesta osasta:
1) kehitettävästä tuotteesta tai tapahtumasta ja
2) prosessia kuvailevasta kirjallisesta raportista. (Ks. esim. Hakala 2004, 28–29; ks. myös Tuomi & Latvala n.d.)

Kehittämistöissä  –  myös taideteko-tyyppisissä töissä –  opinnäytetyön tuotoksena voidaan esittää esimerkiksi video-ohjelma, uusi työväline tai vastaava toiminnallinen toteutus. Sen tuottamisen prosessi esitetään kirjallisesti raportoituna sen mukaan, miten kehittämishanke, tapahtuma tai tuotos on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu (ks. esimerkkinä kuvio 2). Raportissa esitellään myös se tietoperusta, joka on työn lähtökohtana. Tutkimuksen raportoinnin logiikka sopii useissa tapauksissa myös toiminnallisten töiden raportointiin.

Kuviossa 2 esitettyä sisällysluettelomallia voidaan pitää myös yhtenä esimerkkinä synkronisesta raportointitavasta. Synkroninen raportointitapa tarkoittaa sitä, että raportissa tutkimuksen toteuttamisen kuvaus, työn tietoperusta, tulokset ja pohdinta nivoutuvat yhteen eikä niitä eroteta erillisiksi kokonaisuuksiksi. Useinhan opinnäytetyö ei ­niinkään synny lineaarisena selvävaiheisena prosessina, vaan kaikkia osioita työstetään yhtä aikaa. Tällöin pääluvut voi otsikoida esimerkiksi tärkeimpien asiakokonaisuuksien mukaan.

sisällysluetteloesimerkki 2015

Kuvio 2. Esimerkki tutkimuksellisen kehittämistyön sisällysluettelosta (ks. Kettukangas & Tirkkonen 2001, 1, muokattu)