Tag Archives: päätelmät

4.2.6 Pohdinta-osa

Pohdinnan tulee kohdistua koko työhön ja kaikkiin sen vaiheisiin. Pohdinnassa tulokset yhdistetään raportin johdannossa ja tietoperustassa esiteltyihin taustoihin ja todetaan päätulokset. Osin siis tarkastellaan samantyyppisiä asioita kuin aiemmin käsittelyosassa, mutta pohdinnassa erittelyä syvennetään sen tiedon avulla, joka on saatu opinnäytetyöprosessin aikana.

Omia tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää. Päätelmien edellytyksiä ja rajoituksia esitellään (esimerkiksi pieni otos), ja arvioidaan, mitkä oletukset eivät toteutuneet. Yleistämisessä ei voi juuri koskaan olla liian varovainen.

Pohdinnassa esitetään siis yleistä pohdintaa tehtävän aiheista ja kerrotaan työn aikana syntyneistä uusista ongelma-alueista. Samoin käsitellään opinnäytetyön tekemistä ja luotettavuuteen liittyviä seikkoja,  itsearviointia ei kuitenkaan esitetä. Pohdinnan pitäisi osoittaa, miten tehtävä tai ongelma onnistuttiin ratkaisemaan ja miten tutkimusmenetelmää tulisi kehittää. Pohdinnassa voidaan tehdä esityksiä tulosten hyödyntämisestä, yleistettävyydestä ja soveltamismahdollisuuksista käytäntöön tai esitellä jatkotutkimusaiheita. (Ks. kuvio 4.)

Pohdintaluku on varsin tärkeä, sillä siinä vaaditaan omintakeisuutta sekä omien kannanottojen ja näkemysten esittämistä. Asiatyyli on kuitenkin säilytettävä ja väitteet niin kuin mahdolliset yleistyksetkin perusteltava. Pohdinta osoittaa tekijänsä kypsyneisyyden tai sen puutteen, ja siksi omaa pohdiskeluaan aiheesta on hyvä kirjata muistiin koko työskentelyprosessin ajan ja koota pohdintaluku riittävän ajoissa.

Kuvio 4. Pohdinnan rakenne

Esimerkki opinnäytetyön pohdintaosuudesta:
sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyön pohdinta

 

 

4.2.5 Tutkimuksen toteuttamisen ja tulosten raportointi

Oman tutkimuksen tekemisen vaiheet perusteluineen on selostettava tarkasti. Toteutuksen selostaminen antaa selkeän kuvan tehtävästä ja vastauksen etsimisen tavasta. Selostuksen perusteella lukija seuraa opinnäytetyöprosessin etenemistä ja arvioi sen luotettavuutta.

Raportoitaessa esitetään opinnäytetyön tehtävät, kuvataan lähestymistapa, tiedonkeruutapa, tutkimuksen aineisto tai käytetty materiaali ja sen käsittelytapa, kohdejoukko tai -aineisto, arvioidaan luotettavuutta sekä esitetään mahdolliset eettiset kannanotot perusteluineen.

Tulokset
Raportin tärkein osa on tulosten esittely. Tulokset ja tuotokset julkaistaan eri tavoin, mutta niiden avulla on pyrittävä osoittamaan vastaus tutkimustehtävään. Tulosten jäsentely voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi tutkimusongelmittain. Esittämistapa riippuu raportin luonteesta ja työn muodosta. Tulosten esittämisessä on koko ajan otettava huomioon opinnäytetyön tarkoitus.

Tulokset on esitettävä niin, että lukija voi vaivatta havaita tärkeimmät tulokset. Tulokset pyritään kokoamaan loogisiksi ryhmiksi, ja ongelmien kannalta olennaiset tulokset tuodaan esille. Tulosten esittelyssä tärkeää on havainnollisuus. Kaikkia esiin nostettuja kysymyksiä on tarkasteltava, olipa niihin saatu vastaus tai ei. Tarkastelun on oltava totuudenmukainen, looginen ja selkeä esitys. Tuloksista tehtävät päätelmät voidaan esittää jo tulosten yhteydessä.

Esimerkki menetelmäosuuden raportoinnista: ohjeen tuottaminen
hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyön menetelmäosuus