Tag Archives: lähteet

Lähteet

Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. 4. uud. p. Tampere: Vastapaino. Viitattu 31.8.2016. https://janet.finna.fi/, Ellibs.

Hakala, J. T. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Hardy, K.-M. 2012. Avioliittoleiriltä palikoita parisuhteen arkeen. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosiaalialan koulutusohjelma. Viitattu 2.8.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203213629.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15.–16. p. Helsinki: Tammi.

ISO 7144:1986. Documentation: presentation of theses and similar documents. Geneve: International Organization for Standardization.

Jahkola, E. 2015. Laulain työtäsi tee! Kokonaisvaltaista hyvinvointia laulusta harrastajille. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 9.6.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712296.

Kananen, J. 2008. Kvantti. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kananen, J. 2015. Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kettukangas, J. & Tirkkonen, A. 2001. KULKU. Kulttuuria Lasta Kuunnellen. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Kivikangas, S. 2015. Kiinteän polttoaineen kattilan käytettävyyden ja hyötysuhteen parantaminen. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, energiatekniikan koulutusohjelma.

Korhonen, A. & Nuutinen, I. 2009. Vaatemyyjän tuotetietouden kehittäminen. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kultturiala, vaatetusalan koulutusohjelma.

Lehtonen, T. 2012. Tiedonhankintaa Musiikkikampuksella. Tutkimus musiikkialan tiedonlähteiden käytöstä ja tiedonhankinnan ohjauksen kehittämisestä. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, kulttuuriala, musiikin koulutusohjelma.

Luukka, M.-R. 2012. Hyvän tekstin olennaiset elementit. Kirjoita ja julkaise -seminaarin luento 3.2.2012 Jyväskylän yliopistossa. Viitattu 31.8.2016. https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/kirjasto/kirjoita-ja-julkaise/osa1.

Metsämuuronen, J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Opiskelijalaitos. Viitattu 31.8.2016.  https://janet.finna.fi/, Booky.

Niemelä, H. 2013. Ajoneuvotietokoneen tehokas hyödyntäminen. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma. Viitattu 2.8.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305199437.

Savolainen, L. & Siekkinen, O. 2012. Lasten infektiot. Opas päivähoitoon. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, hoitotyön koulutusohjelma. Viitattu 2.8.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060812273.

SFS 3855:1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. https://janet.finna.fi/, SFS Online.

SFS 4175:2006. Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen. 5. p. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. https://janet.finna.fi/, SFS Online.

SFS 5989:2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Julk. 13.8.2012. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Perustuu kansainväliseen standardiin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Viitattu 13.11.2014. https://janet.finna.fi/, SFS Online.

Tuomi, S. & Latvala, E. N.d. Opinnäytetyön ohjaajan käsikirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.8.2016. https://oppimateriaalit.jamk.fi/yamk-kasikirja/.

5.3 Lähdeluettelon laatiminen

Kuvio lähdemerkinnän rakenteesta

Lähdeluettelossa mainitaan jokainen lähde, jota raportin tekstissä on käytetty. Tutkimusmateriaalia ei lähdeluettelossa mainita, vaan se esitetään tekstissä siinä kohdassa, joka käsittelee tutkimuksen toteutusta, aineistoa ja menetelmiä (ks. lisää luku 4.2.4). Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta relevantteja. Niiden käyttö osoittaa lukeneisuuden ja tietämisen laajuuden. Sekä suomenkielisissä että vieraskielisissä lähteissä tulisi pyrkiä alkuperäisten julkaisujen käyttöön. Lähdeluettelon otsikoksi merkitään Lähteet. (Ks. tämän sivuston Lähteet ja esimerkkejä erilaisten lähteiden merkinnästä.)

Tekstiviitteiden ja lähdeluettelon tietojen on tarkasti vastattava toisiaan. Lähdeluettelo aakkostetaan yleensä kirjoittajien sukunimen mukaan. Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:

Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö; ellei henkilötekijää ole, ensimmäiseksi tiedoksi siirtyy ”Mitä lähteen nimi tai otsikko”

Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)

Mitä – lähteen nimi tai otsikko

Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, Internet-osoitteesta jne.
– Teoksen painos merkitään vain, jos se on muu kuin ensimmäinen. Painostiedot voi haluttaessa lyhentää, esimerkiksi p. (painos), uud. p. (uudistettu painos) tai korj. p. (korjattu painos).
– Kustantajan tietoihin ei yleensä lisätä yhtiömuotoa (oy., ry., ky.), poikkeuksena WSOY.
– Tarvittaessa ilmoitetaan myös täsmällinen julkaisu- tai päivitysaika, esimerkiksi lehden tai radio-ohjelman julkaisupäivämäärä. Viittauspäivämäärä verkkojulkaisuihin ilmoitetaan aina.

Kirjat, joilla on tekijä(t)

Kirjoista, joilla on tekijä, ilmoitetaan lähteen perustiedot. Jos saman tekijän teoksia on lähdeluettelossa useita, nämä ilmoitetaan ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan.

Hienonen, V., Kinnunen, H. & Viita, A. 2015. Hyvä vuokrasuhde. Käytännön opas asunnon vuokraukseen. Helsinki: Kiinteistöalan kustannus.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15.–16. p. Helsinki: Tammi.

Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää

Kirjoittajan nimen paikalle merkitään teoksen nimi ja se sijoitetaan aakkosjärjestyksen mukaiseen kohtaan. Tekstissä viitataan henkilötekijää vailla olevaan lähteeseen lyhyesti teoksen nimellä.

Tunne- ja turvataidot osaamiseksi. 2014. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.6.2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-365-0.

Rakentajain kalenteri 2016. 2015. Helsinki: Rakennustieto.

Artikkelilähteet

Artikkeleista lähdetiedot kootaan saman periaatteen mukaan. Lisäksi tulevat julkaisun vuosikerta (volyymi), numero (sanomalehdistä päiväys) sekä sivut, joilla artikkeli on ilmestynyt.

Smith, L. R. & Sanderson, J. 2015. I’m going to instagram it! An analysis of athlete self-presentation on Instagram. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 59, 2, 342–358. Viitattu 18.5.2015. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.
(Lehden nimen jälkeen välittömästi tuleva numero 59 merkitsee lehden vuosikertaa, numero 2 numeroa, jossa artikkeli on julkaistu sivuilla 342–358 ja Academic Search Elite tietokantaa, josta jamkilaiset voivat artikkelin lukea).

Hytönen, J. 2015. Pidetään kiinni turvaverkoista. Sosiaalivakuutus 2, 24–26. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. Viitattu 13.3.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1978560/Sosiaalivakuutus_215.pdf/6accef8f-1a7e-4ad1-a5e2-ae0db2bf4d63.

Toimitetussa kirjassa ilmestyneestä artikkelista ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt.

Nuijanmaa, S. 2014. Tuotekehitys. Julkaisussa Kestävyyden kompassi. Maaseutumatkailuyrittäjän käsikirja. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 63–70. Viitattu 24.2.2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-362-9.

Julkaisun toimittajat ja julkaisusarjan tiedot voi halutessaan merkitä:

Halttunen, J. 2016. Promoting entrepreneurship in Egypt. Julkaisussa Enhancing excellence of education in Egypt. Experiences in promoting accreditation and quality assurance system. Toim. L. Kaikkonen & T. Mäki. Jyväskylä: JAMK University of Applied Sciences, 55–57. Publications of JAMK University of Applied Sciences 219.

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

Opinnäytetyöt, esitteet ja julkaisemattomat kirjalliset lähteet

Tärkeää on merkitä lähteen laatu (esim. esite, opinnäytetyö).

Laukkanen, J. 2015. Rintasyöpäpotilaan palveluprosessin kehittäminen. Yksityisrahoituksella erikoissairaanhoitoon Itä-Savon sairaanhoitopirissä. Opinnäytetyö, ylempi AMK.  Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. Viitattu 17.8.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121320452.

Kuusiaho, V. 2016. Soundscapes of the Kehä Vihreä urban park. Opinnäytetyö, AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, degree programme in facility management. Viitattu 17.8.2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060712311.

Viestinnän tiimi 8/2016. 2016. Pöytäkirja 15.5.2016. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kielikeskus. Asiakirja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmässä.
(Lähteen nimi on Viestinnän tiimi 8/2016.)

Suulliset lähteet (henkilökohtainen tiedonanto)

Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu sekä muut tärkeät suulliset tiedonlähteet. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Henkilön organisaation tietoihin voi lisätä selventäviä tietoja (esimerkiksi oy., ry., ky.).

Kallimo, K. 2016. Perusturvan toimialajohtaja. Jyväskylän kaupunki. Haastattelu 15.4.2016.

Sähköiset lähteet

Perusidea sähköistenkin lähteiden merkitsemisessä on, että lukija löytää halutessaan lähteen, johon tekstissä viitataan. Lähdeluetteloon tulevat seuraavat tiedot sähköisistä lähteistä:

  • tekijä (jollei henkilötekijää tiedetä, lähdetieto aloitetaan julkaisun nimellä)
  • julkaisuaika vuosilukuna
  • teoksen nimi tai otsikko
  • tiedot julkaisutyypistä (opinnäytetyö, pöytäkirja, jne.)
  • mahdollisesti muut julkaisua koskevat tiedot, mm. viestimen tyyppi (esimerkiksi sähköpostiviesti, CD-levy, DVD), toimittajat, painostiedot, julkaisija/kustantaja, sivunumerot jne.
  • huomautukset eli muut täsmentävät tiedot mm. oheisaineistosta tai verkkosivuista
  • viittaamisen ajankohta päivämääränä
  • Internet-osoite.

a) Verkkojulkaisut

Sivulta käy ilmi, kuka on tekijä ja milloin lähde on luotu:

Liukko, S. & Perttula, S. 2016. Opinnäytetyön raportointi. Viitattu 2.9.2016. http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointi/.

Hänninen, K. 2015. Suomalaistutkijan läpimurto. Kasvojen tunnistus älylaitteisiin. Kauppalehti 17.6.2016. Viitattu 18.6.2016. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaistutkijan-lapimurto-kasvojen-tunnistus-alylaitteisiin/ZKC8vdQ4.

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009. Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal, 13, 4, 35–58. Viitattu 16.4.2016. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Verkkojulkaisu ilman henkilötekijää:

Diacor avasi uuden lääkäriaseman puhelimeen. 2016. Uutinen Diacor-terveyspalvelut Oy:n www-sivuilla 30.3.2016. Viitattu 7.4.2016. https://www.diacor.fi/ajankohtaista/diacor-avasi-uuden-lääkäriaseman.

Perheystävällisesti töissä. N.d. Väestöliiton vuosina 2014–2017 toteutettavan projektin kuvaus Emma ja Elias -ohjelman sivustolla. Viitattu 17.8.2016. http://www.emmaelias.fi/projektit.

Valtra Oy Ab sponsorina. N.d. Artikkeli Valtran sivustolla. Viitattu 17.8.2016. http://www.valtra.fi/Valtra-sponsorina_545.aspx.

b) Sähköpostiviestit, videot ja muut vastaavat lähteet

Ahopelto, T. 2016. Luokkahuoneen ergonomia. DVD. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Sähköpostiviestiin viitattaessa lähdetietojen loppuun voi antaa tarkennusta viestin sisällöstä, lähettäjästä ja vastaanottajasta:

Nurminen, A. 2016. Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti 16.4.2016. Vastaanottaja T. Rautio. Viestinnän lehtorin ohjeet julkaisusarjaan kirjoittaville restonomeille Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

c) Radio- ja tv-ohjelmat

Tiededokumentti. 2013. Ihmisen mekaniikka. Osa 2, Jalat. Yle Teema 26.3.2016.

Valkoinen raivo. 2015. Elokuva. Ohjaus A. Halonen. Yle TV1 23.5.2016.

Peltoniemi, T. 2016. Biopolttoaineita synteettisen biologian avulla. Yle Radio 1 12.8.2016. Tiedeykkönen-sarjan osa. Haastateltavina tutkimusprofessori Merja Penttilä, synteettisen biologian ryhmän vetäjä Jussi Jäntti ja tutkijatohtori Pauli Kallio. Kuunneltavissa Yle Areenassa. Viitattu 17.8.2016. http://areena.yle.fi/1-3519201?autoplay=true.e.

Sivun alkuun

2 Tiedonhankinta opinnäytetyöhön

Opinnäytetyötä tehdessään opiskelija opettelee jäsentämään erilaisia ongelmia ja kehittelemään niihin ratkaisuja sekä seuraamaan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Näitä taitoja tarvitaan työelämässä: informaatiolukutaitoinen asiantuntija osaa hankkia, paikantaa, arvioida ja käyttää ammatillista tietoa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Opinnäytetyössä tärkeintä on tehtävän mahdollisimman täsmällinen määritteleminen. Niin kauan kuin tehtävä on epämääräinen, tiedonhankinta on summittaista. Jos osaa muuttaa tehtävän kysymysmuotoon, on jo paremmin selvillä siitä, mihin on etsimässä tietoa. Hyviä välineitä aiheen hahmottamiseen ja rajaamiseen ovat mielle- ja käsitekartat sekä alustavat sisällysluettelot. Laajempi ja intensiivisempi tiedon hankinta aloitetaan vasta sitten, kun keskeiset käsitteet (ilmiöt) on määritelty ja niiden merkitys oman työn kannalta on ymmärretty.

Käsitteiden ymmärtäminen auttaa myös täsmällisten hakusanojen valinnassa, kun tietoa haetaan tietokannoista ja -verkoista. Hakusanoja voi ideoida asiasanastojen avulla. Esimerkiksi jos opinnäytetyö käsittelee tuotevastuuta, sen rinnakkaisia ilmiöitä ja siten vaihtoehtoisia hakusanoja voivat olla esimerkiksi ’kuluttajansuoja’, ’laadunvalvonta’, ’tuotekehitys’, ’tuoteturvallisuus’ ja ’vastuuvakuutus’. Linkit Finto-asiasanapalveluun ja tieteenalakohtaisiin asiasanastoihin ovat kirjaston tiedonhaun oppaissa.

Tiedonhankinta on luova prosessi, jossa jo löydetyt lähteet vaikuttavat sekä tehtävän tarkentumiseen että uusien kiehtovien näkökulmien ja tiedonlähteiden etsintään ja löytämiseen. Tiedonlähteitä on erilaisia: kirjallisia ja suullisia, sähköisiä ja painettuja. Niitä on hyvä käyttää monipuolisesti, sujuvasti ja omaan tehtävään sopivalla tavalla. Ajankohtaisin tieto löytyy yleensä lehdistä ja tietoverkoista. Kirjoissa esitetään usein näkemyksellistä tai teemoittaista tietoa. Eri alojen asiantuntijat ovat hyviä tiedonlähteitä erityisesti aiheissa, joista ei ole kirjoitettu tutkimuksia tai selvityksiä. Käsitteiden määritelmiä voi etsiä alan hakuteoksista ja katsaustyyppisistä tutkimuksista.

Tietoa on syytä arvioida kriittisesti ennen kuin yhdistää sen työnsä tietoperustaan ja soveltaa sitä käytäntöön. Kannattaa miettiä, mikä tekee tiedosta luotettavan ja käyttökelpoisen, ja toisaalta, mikä tekee siitä epäluotettavan tai käyttökelvottoman suhteessa tehtävään ja tavoitteisiin. Työssä käytetyt lähteet pitää aina ilmoittaa, jotta lukija tietää ja voi halutessaan tarkistaa, mihin kirjoittaja ajatuksensa perustaa. Tiedonhankintaa ja kirjoittamista voi opetella monilla ammattikorkeakoulun opintojaksoilla.