Opinnäytetyön raportointi

Kuvailulehden tiedot

Opinnäytetyön kuvailulehti on yksisivuinen lomake, jonka tarkoituksena on antaa lukijalle jäsennellyt perustiedot työstä. Kuvailulehden tekstin rivivälinä käytetään riviaskelta 1.

Kuvailulehdellä päivämäärä on sama kuin kansilehdellä. Julkaisun lajina on opinnäytetyö, AMK tai opinnäytetyö, ylempi AMK. Tutkinto-ohjelman täydellinen nimi, työn ohjaajien nimet ja toimeksiantajan nimi kirjoitetaan niille varattuihin paikkoihin.

Sivumäärä-kohtaan laitetaan työn kokonaissivumäärä. Jos liitteiden osuus työstä on huomattava, kohdassa Muita tietoja mainitaan liitteiden laatu ja sivumäärä (esimerkiksi ”liitteenä neuvontakansio, 30 sivua”). Muissa tiedoissa ilmaistaan myös, jos työn liitteenä on esimerkiksi DVD-video tai tietokoneohjelma CD-levyllä, ja samoin, mikäli työ sisältyy suurempaan hankkeeseen, esimerkiksi monen tutkinto-ohjelman yhteishankkeeseen.

Kuvailulehti laaditaan sekä suomenkielisenä että englanninkielisenä (description). Vieraskielinen tiivistelmä ei koskaan voi olla sanatarkka käännös suomalaisesta, mutta siinäkin on esitettävä kaikki työn oleelliset tiedot. Asettelu on sama kuin suomenkielisessä toteutuksessa.

Tiivistelmä

Tiivistelmä sisältää tiedot työn aihepiiristä, tavoitteista, käytetyistä menetelmistä ja tuloksista sekä tulosten myöhemmistä käyttömahdollisuuksista. Selostava osa on hyvä jäsennellä selkeästi, ja siitä tulee ilmetä seuraavat asiat: Työn tavoite ja tutkimustehtävä ilmoitetaan tiiviisti mutta tarpeeksi seikkaperäisesti. Mahdollinen tilaaja ilmoitetaan heti tiivistelmän alussa. Työn toteutus selvitetään pääpiirteissään ja vaihe vaiheelta. Tulokset kerrotaan tiiviinä faktoina. Johtopäätökset ja sovellukset esitetään viimeiseksi. Myös myöhemmistä käyttö- ja kehittelymahdollisuuksista voidaan mainita.

Tiivistelmän perusteella lukija päättää, onko työ tarkemman perehtymisen arvoinen. Koska tiivistelmä on lyhyt, on syytä keskittyä kiintoisimpaan eli tuloksiin. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein. Tyyli on toteavaa, passiivimuotoista ja aikamuotona on imperfekti. (Ks. Hirsjärvi ym. 2010, 253.) Tiivistelmän on oltava itsenäinen eikä siinä saa viitata käsillä olevaan työhön (ei esimerkiksi ”Tämä opinnäytetyö…”, vaan ”Opinnäytetyö…”).

Avainsanat

Avainsanojen avulla tekijä kuvaa opinnäytetyönsä sisältöä siten, että kiinnostuneet lukijat löytävät sen mahdollisimman helposti. Valinnan apuna käytetään Finton asiasanastoja (ks. myös luku 2). Jos valittu sana on asiasanastossa, sanasta käytetään samaa muotoa kuin asiasanastossa. Asiasanastosta näkee paitsi suositeltavat kirjoitusmuodot myös rinnakkaisia ja synonyymisiä ilmaisuja. Esimerkiksi asiakaspalvelua käsittelevään työhön voi valita asiasanoiksi ’asiakaspalvelu’-sanan lisäksi vaikkapa ’asiakaslähtöisyys’ ja ’asiakassuhde’. Tutkimusmenetelmää kuvailevat sanat, esimerkiksi ’haastattelututkimus’, ’kyselytutkimus’ tai ’toimintatutkimus’ antavat lukijalle käsityksen tutkimusaineiston hankintatavoista.

Usein alan uusin terminologia ei ole vielä asiasanastossa – silloin avainsanoina käytetään alan termejä. Myös esimerkiksi yritysten nimiä ja paikannimiä voi käyttää avainsanoina. Avainsanojen valintaa ja niiden kirjoitusmuotoa mietittäessä voi ottaa yhteyttä kirjastoon. Kirjaston alakohtaisissa tiedonhaun oppaissa on linkit tärkeimpiin asiasanastoihin. Yleisen suomalaisen asiasanaston lisäksi on paljon eri alojen erikoissanastoja, esimerkiksi Musiikin asiasanasto ja hoitotieteen opiskelijoiden käyttämä MeSH.