Tag Archives: jäsentely

4.2.5 Tutkimuksen toteuttamisen ja tulosten raportointi

Oman tutkimuksen tekemisen vaiheet perusteluineen on selostettava tarkasti. Toteutuksen selostaminen antaa selkeän kuvan tehtävästä ja vastauksen etsimisen tavasta. Selostuksen perusteella lukija seuraa opinnäytetyöprosessin etenemistä ja arvioi sen luotettavuutta.

Raportoitaessa esitetään opinnäytetyön tehtävät, kuvataan lähestymistapa, tiedonkeruutapa, tutkimuksen aineisto tai käytetty materiaali ja sen käsittelytapa, kohdejoukko tai -aineisto, arvioidaan luotettavuutta sekä esitetään mahdolliset eettiset kannanotot perusteluineen.

Tulokset
Raportin tärkein osa on tulosten esittely. Tulokset ja tuotokset julkaistaan eri tavoin, mutta niiden avulla on pyrittävä osoittamaan vastaus tutkimustehtävään. Tulosten jäsentely voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi tutkimusongelmittain. Esittämistapa riippuu raportin luonteesta ja työn muodosta. Tulosten esittämisessä on koko ajan otettava huomioon opinnäytetyön tarkoitus.

Tulokset on esitettävä niin, että lukija voi vaivatta havaita tärkeimmät tulokset. Tulokset pyritään kokoamaan loogisiksi ryhmiksi, ja ongelmien kannalta olennaiset tulokset tuodaan esille. Tulosten esittelyssä tärkeää on havainnollisuus. Kaikkia esiin nostettuja kysymyksiä on tarkasteltava, olipa niihin saatu vastaus tai ei. Tarkastelun on oltava totuudenmukainen, looginen ja selkeä esitys. Tuloksista tehtävät päätelmät voidaan esittää jo tulosten yhteydessä.

Esimerkki menetelmäosuuden raportoinnista: ohjeen tuottaminen
hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyön menetelmäosuus

*************

Tietojen salaus opinnäytetyössä
Yksittäinen tieto voidaan salata laittamalla nimen tilalle esim. X tai useiden nimien tilalle A, B, C. Samoin esim. taulukossa voidaan yksittäinen tieto ilmaista vaikkapa xxxx. Mikäli salattavaa tietoa on paljon, se sijoitetaan liitteeseen. Tällöin kuvailulehden kohtaan Muut tiedot tulee maininta asiasta. Raportin loppuun tulee tyhjä sivu, johon merkitään vain liitteen numero ja nimi sekä perään (salainen). Näin lukijalle muodostuu kokonaiskuva opinnäytetyön sisällöstä, vaikka kaikkia tietoja ei olekaan. Opiskelija pystyy myös selostuksessa viittaamaan liitteeseen. Ks. ohje https://intra.jamk.fi/opiskelijat/opinnayte/Sivut/julkisuus.aspx.

 

 

4.2.2 Johdanto-osa

Johdanto orientoi lukijan opinnäytetyön aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa kuvataan aiheen valinnan tausta, näkökulma ja perustelut, voidaan mainita aikaisempia tutkimuksia, rajataan tutkittava alue, esitellään toimeksiantaja sekä muotoillaan tehtävä ja tavoite. Johdannossa voidaan perustella aiheen ajankohtaisuutta, tärkeyttä ja merkitystä, esimerkiksi sen tuomaa hyötyä työelämälle. (Ks. seuraavaa kuviota.)

Kuvio 3. Johdanto-osan perusrakenne

Lukijan kannalta olennaisia kysymyksiä, joihin johdannosta haetaan vastausta, ovat seuraavat: mitä ja miten kehitetään tai tutkitaan, miksi näitä kysymyksiä kehitetään tai tutkitaan ja miten opinnäytetyö liittyy laajempaan kokonaisuuteen (ks. Hirsjärvi ym. 2010, 254–260). Mikäli johdannosta tulisi laaja, tutkimusasetelman kuvaus esitetään toisessa pääluvussa (ks. lisää Kananen 2015).

Tiivistelmä ei korvaa johdanto-osaa eikä päinvastoin. Johdanto on myös työn ensimmäinen luku, ja sillä voi olla alalukuja. Johdannolle on suositeltavaa keksiä omasta aiheesta nouseva, aiheeseen paremmin johdatteleva otsikko kuin ”Johdanto”. (Ks. esim. Luukka 2012; Hirsjärvi ym. 2010, 254–258.)

Esimerkkejä opinnäytetyön johdannosta:

Logistiikan opinnäytetyön johdanto
sosiaalialan opinnäytetyön johdanto

 

4 Opinnäytetyön rakenne

Opinnäytetyön osat

Opinnäytetöissä noudatetaan tavallisesti kolmijakoista jäsentelyä: alkuosa orientoi aiheeseen, runko-osa sisältää työn toteutuksen kuvauksen ja loppuosaan kuuluu työhön liittyvä luettelomainen informaatio. Jäsentely on siis tyypillisesti seuraavanlainen:Rakenneosat kuviona 2015