Tag Archives: analyysi

4.2.4 Tutkimusasetelma

Tutkittavaan ilmiöön liittyy aina jokin ongelma, ja sen ratkaisemiseen kuuluvat asiat selostetaan opinnäytetyössä. Ongelman sijasta voidaan käyttää tavoitekuvausta. Yleensä tutkimusongelmasta muotoillaan yksi tai useampi tutkimuskysymys. Kysymykset helpottavat ja suuntaavat tiedonhakua sekä ohjaavat tutkimusmenetelmän valinnassa ja koko opinnäytetyön toteuttamisessa.

Tutkimusongelman ratkaisemiseksi tekijän on määriteltävä ja rajattava se tieto, jonka pohjalta asiaa tarkastellaan (tietoperusta). Samoin on selostettava ja perusteltava ne tutkimus- ja analyysimenetelmät, joilla ongelma pyritään ratkaisemaan.

Tutkimuksen luotettavuuden varmistamista on mietittävä jo suunnitteluvaiheessa. Opinnäytetyössä esitellään ne keinot, joiden avulla pyritään mahdollisimman luotettaviin ja uskottaviin tuloksiin. Luotettavuuskriteerit ovat erilaiset eri tutkimustyypeissä. (Ks. Kananen 2015.)

Tutkimuskohteen kuvaamisella luodaan käsitys siitä, millainen tutkimuskohde on kyseessä. Tutkimustulosten soveltumista muihin vastaaviin tapauksiin voidaan arvioida silloin, kun tutkimustilanne on kuvattu riittävän tarkasti. Jos tutkimuskohteena on yritys, voidaan kuvata 1) yrityksen historia lyhyesti, 2) yrityksen toimiala, rakenne ja omistajat, 3) henkilöstö, liikevaihto, markkinat, 4) mahdollisesti jokin yrityksen merkittävä osa. (Kananen 2015.)

Usein tutkimuksen kohde mainitaan lyhyesti jo johdannossa. Laajempi, koko tutkimusasetelman selostus sijoittuu johdannon jälkeen, tutkimuksen toteutuksen mukaisesti joko ennen tai jälkeen tietoperustan.

4.2.5 Tutkimuksen toteuttamisen ja tulosten raportointi

Oman tutkimuksen tekemisen vaiheet perusteluineen on selostettava tarkasti. Toteutuksen selostaminen antaa selkeän kuvan tehtävästä ja vastauksen etsimisen tavasta. Selostuksen perusteella lukija seuraa opinnäytetyöprosessin etenemistä ja arvioi sen luotettavuutta.

Raportoitaessa esitetään opinnäytetyön tehtävät, kuvataan lähestymistapa, tiedonkeruutapa, tutkimuksen aineisto tai käytetty materiaali ja sen käsittelytapa, kohdejoukko tai -aineisto, arvioidaan luotettavuutta sekä esitetään mahdolliset eettiset kannanotot perusteluineen.

Tulokset
Raportin tärkein osa on tulosten esittely. Tulokset ja tuotokset julkaistaan eri tavoin, mutta niiden avulla on pyrittävä osoittamaan vastaus tutkimustehtävään. Tulosten jäsentely voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi tutkimusongelmittain. Esittämistapa riippuu raportin luonteesta ja työn muodosta. Tulosten esittämisessä on koko ajan otettava huomioon opinnäytetyön tarkoitus.

Tulokset on esitettävä niin, että lukija voi vaivatta havaita tärkeimmät tulokset. Tulokset pyritään kokoamaan loogisiksi ryhmiksi, ja ongelmien kannalta olennaiset tulokset tuodaan esille. Tulosten esittelyssä tärkeää on havainnollisuus. Kaikkia esiin nostettuja kysymyksiä on tarkasteltava, olipa niihin saatu vastaus tai ei. Tarkastelun on oltava totuudenmukainen, looginen ja selkeä esitys. Tuloksista tehtävät päätelmät voidaan esittää jo tulosten yhteydessä.

Esimerkki menetelmäosuuden raportoinnista: ohjeen tuottaminen
hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyön menetelmäosuus

*************

Tietojen salaus opinnäytetyössä
Yksittäinen tieto voidaan salata laittamalla nimen tilalle esim. X tai useiden nimien tilalle A, B, C. Samoin esim. taulukossa voidaan yksittäinen tieto ilmaista vaikkapa xxxx. Mikäli salattavaa tietoa on paljon, se sijoitetaan liitteeseen. Tällöin kuvailulehden kohtaan Muut tiedot tulee maininta asiasta. Raportin loppuun tulee tyhjä sivu, johon merkitään vain liitteen numero ja nimi sekä perään (salainen). Näin lukijalle muodostuu kokonaiskuva opinnäytetyön sisällöstä, vaikka kaikkia tietoja ei olekaan. Opiskelija pystyy myös selostuksessa viittaamaan liitteeseen. Ks. ohje https://intra.jamk.fi/opiskelijat/opinnayte/Sivut/julkisuus.aspx.

 

 

4.2.3 Tietoperusta

Opinnäytetyön tietoperusta jäsentää opinnäytetyön tarkoitusta ja rajaa tutkimus- tai kehittämistehtävää . Tietoperusta muodostuu aiheeseen liittyvästä teoriasta. Jos aiheeseen ei löydy teoriapohjaa, pyritään kuvaamaan asian tausta ja muotoilemaan teoriaa. Sen sisältö ja laajuus riippuvat lähestymistavasta ja siitä, miten paljon ilmiötä on tutkittu.

Tietoperusta pohjautuu aikaisempaan tietoon, joka kehittyy opinnäytetyön tekijän analyysin pohjalta synteesiksi. Tekijä kokoaa tietoperustaa aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja työelämäkokemusten sekä intuition perusteella. Aiempaa tietoa ja aiemmin saatuja tuloksia voidaan esitellä, ja samalla voidaan tarkastella niiden luotettavuutta, yleistettävyyttä ja suhdetta omaan opinnäytetyöhön. Tutkimustietoa käsitellään kriittisesti, vertaillen ja yhteenvetoja tehden. Aiheen kannalta keskeiset käsitteet määritellään teoreettisessa osassa. Muut käsitteet voi määritellä siinä yhteydessä, jossa ne tulevat esille.

Lähdettä referoidessaan kirjoittaja selostaa omin sanoin, mikä lähteessä on tutkittavan ilmiön kannalta olennaista yhdistämällä alkuperäisen tekstin ydinajatukset omin sanoin selkeiksi ja kokonaisiksi lauseiksi. Lähdeaineiston käytössä tulisi näkyä tekijän kyky itsenäiseen ajatteluun ja perehtyneisyys tutkimusalaan tai aiheeseen.

Siteeratessaan lähdettä tekijä lainaa alkuperäislähdettä sananmukaisesti eli suoraan. Suorien lainausten käyttöä on harkittava tarkkaan, ja runsasta lainausta on vältettävä, sillä suorien lainausten käyttö osoittaa omaperäisyyden ja analyyttisen otteen puuttumista. Siteeraus on perusteltua vain silloin, kun alkuperäisen tekstin sananmukaisen tarkka toistaminen on tärkeää. (Ks. myös Lähteiden käytön periaatteet, luku 5.1.)

Työssä esitellään tutkimustehtävä (ongelma, kysymykset) ja mahdolliset oletukset sen (niiden) toteutumisesta. Tehtävä johdetaan teoriaosasta ja perustellaan siellä esitetyillä seikoilla. Ongelmat kirjoitetaan täsmälliseen kysymyksen muotoon. Jos niitä on useita, ne numeroidaan ja voidaan esittää pää- ja alaongelmina.

3 Kirjoittamisprosessi

Opinnäytetyön kirjallinen raportti on työnäyte, joka antaa informaatiota tehdystä työstä ja osoittaa laatijan ammattitaitoa tuottaa kirjallista esitystä ja välittää tietoa kirjallisesti. Opinnäytetyössä näkyy myös oman alan kielenkäytön hallinta.

Kirjoittaminen on ajattelemista

Raportin kirjoittaminen on myös ajattelun opettelemista. Kirjoitettaessa pyritään toisaalta luomaan järjestystä tehtävää ympäröivään tieto- ja ajatuskehitelmään, toisaalta välittämään ajatusprosessin tulokset vastaanottajille. Tietoa muokattaessa kehittyy sekä kirjoittamisen taito että sisältöjen oppiminen. Kirjoittamisen avuksi tekstin tekemistä käsitellään tarkemmin Kirjoittajan apu -sivustolla.

Tekstillä on tavoite

On hyvä aluksi asettaa kirjoittamiselleen tavoite sekä analysoida tehtävä ja sen vaatimustaso. Raportoinnin periaatteiden opetteleminen vie aikaa, ja raporttia on työstettävä monta kertaa, sillä sen rakenne saattaa muuttua, kun ajan kuluessa oma ajattelu selkiintyy. Kannattaa totuttautua tekemään järjestelmällisiä muistiinpanoja, esimerkiksi kirjallisuutta lukiessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Lukemistaan tutkimuksista voi tehdä tiivistelmiä, ja lähteistä on syytä kirjoittaa muistiin perustiedot (tekijä, vuosi, kirjan nimi jne., ks. luku 5 Lähteiden käyttö).

Sisältörunko kertoo kokonaisuudesta

Alustavaa sisällysluetteloa laadittaessa huomaa, onko itse selvillä aiheestaan. Kun tutkimustehtävä on selvinnyt, pystyy kirjoittamaan alustavan sisältörungon. Sisällysluettelon pohdiskelu on työn kokonaisjäsennyksen miettimistä. Jos kirjoittaminen tuntuu vaikealta, kannattaa keskittyä ensisijaisesti tekstin tuottamiseen – muotoseikat ehtii tarkistaa ja korjailla kirjoittamisen jälkeen.

Mitä lukijan pitäisi saada tietää?

Tekstille on aina ajateltavissa myös lukijakunta. Opinnäytetyö kirjoitetaan vertaislukijoita ajatellen siten, että lukijat ymmärtävät, mitä ja miksi on tehty. Raportti koskee sitä, mitä tutkittiin, miksi tutkittiin, miten tutkittiin, millaisia tuloksia saatiin ja mitä niistä on pääteltävissä. Kaikkien mutkien, taustaongelmien ja omakohtaisten kokemusten kirjaaminen ei kuitenkaan kuulu raporttiin. Raportin laajuus määräytyy työn luonteen ja tavoitteiden mukaan.

Asiantuntijuus näkyy myös kielenkäytössä

Opinnäytetyöstä näkyy asian hallinnan lisäksi opiskelijan kielenkäytön taito. Tärkeää on, että asia välittyy lukijalle selkeänä ja ymmärrettävänä. Kirjoittajan on syytä kiinnittää huomiota kirjoittamisen perusasioihin: kappalejakoon ja jaksotukseen, virkkeen- ja lauseenmuodostukseen, sananvalintaan sekä oikeinkirjoitus- ja muotoseikkoihin.

Kirjallisissa tehtävissä käytetään hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat johdonmukaisuus, selvyys, havainnollisuus ja tiiviys (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 291). On syytä välttää kuluneita kielikuvia ja muoti-ilmauksia. Asiatyyli on hyvää silloin, kun huomio kiinnittyy mahdollisimman vähän itse kieleen ja kun tieto välittyy mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti. Opinnäytetyössä toiminta pyritään selostamaan passiivissa, niin että esille tulee neutraalisti itse asia eikä tekijä (minä/me), esim. Kysymykset asetettiin siten, että….