5.2 Tekstiviitteiden merkintä

Lähdeluettelossa teokset ja artikkelit ovat tekijöiden sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä, ja tekstiviitteen ensimmäisenä sanana on kirjoittajan sukunimi.

Lainatun kohdan yhteyteen tekstiin tarvitaan seuraavat tiedot: henkilötekijän sukunimi + julkaisuvuosi + sivu(t).
Tätä perusperiaatetta noudatetaan yksinkertaisuuden vuoksi kaikentyyppisten lähteiden käytössä, vaikka standardin suositus olisi toisenlainen.

Seuraavassa on tarkennuksia tähän periaatteeseen. Esimerkit on kursivoitu ja sisennetty havainnollisuuden vuoksi.

Yhtä virkettä koskeva viittaus

Asiakeskeisessä viittaustavassa viite merkitään virkkeen sisään sulkeisiin ennen loppupistettä.

Yrittäjä kantaa vastuun yrityksen taloudesta, kasvusta, osaamisesta ja henkilöstöstä (Koskinen 2009, 158).

Kirjoittajakeskeisessä viittaustavassa vuosiluku merkitään sulkuihin virkkeessä olevan tekijännimen jälkeen.

Koskisen (2009, 158) mukaan yrittäjä kantaa vastuun yrityksen taloudesta, kasvusta, osaamisesta ja henkilöstöstä.

Useampaa kuin yhtä virkettä koskeva viittaus

Asiakeskeinen viite merkitään viimeisen virkkeen perään sulkeisiin. Viite päättyy pisteeseen, joka on sulkumerkin sisäpuolella.

Yrittäjä kantaa vastuun yrityksen taloudesta, kasvusta, osaamisesta ja henkilöstöstä. Omistajayrittäjien lisäksi myös osakasyrittäjät haluavat tehdä päätöksiä itse ja vastata myös niiden seurauksista. (Koskinen 2009, 158.)

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa on lähdemerkintä suluissa asiakeskeisen viittaustavan malliin.

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari. Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää

Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen.

Jos tila haisee kellarimaiselta, hajun syy ja lähde on aina paikannettava (Kosteusvauriot työpaikoilla 2009, 49).

Viittaus sähköiseen lähteeseen

Sähköisiin lähteisiin viitataan samoin kuin muihinkin lähteisiin, mutta jollei lähteessä ole sivunumeroita tai kustantajatietoja, niitä ei ilmoiteta. Jos henkilötekijä tiedetään, viittaus muodostetaan tekijän sukunimen ja vuosiluvun perusteella; muussa tapauksessa viitataan lähteen nimeen tai sivun otsikkoon sekä vuosilukuun. Radio- ja tv-ohjelmissa viitataan ohjelman nimeen ja vuosilukuun. (Ks. kohta Sähköiset lähteet)

Kunnista 13 % ostaa tarvitsemansa tietotekniikkapalvelut yrityksiltä (Silen 2009, 23).

Keksinnölle haetaan ensin patentti tai muu suoja. Vasta sen jälkeen se esitellään messuilla ja joukkoviestimissä. (Keksijän muistilista 2009.)

Aiheen ajankohtaisuus ja työelämälähtöisyys ei kuitenkaan selvinnyt johdannosta, kuten olisi – – (ks. Liukko & Perttula 2016, luku 4.2.2).

Viittaus suullisiin lähteisiin (henkilökohtainen tiedonanto)

Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet.  Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta  Suulliset lähteet).

–  – .  Prosessin uudistamisessa tavoiteltiin henkilöstön osallistumista nykyistä laajemmin TKI-toimintaan. (Koivunen 2016.)

Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.

Viittaus säädökseen

Säädöksellä on yleensä virallinen lyhenne tai vakiintunut nimi, jota viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE, perusopetuslaki = POL; ks. lisää esim. Edilexistä). Jos siitä käy ilmi julkaisuvuosi, vuotta ei tarvitse toistaa. Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

Opiskelija saa antaa vuokra-asuntonsa toisen käytettäväksi enintään kahdeksi vuodeksi, jos hän joutuu opintojensa takia muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Hänen on ilmoitettava asiasta vuokranantajalle kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muuttoansa. (Huoneenvuokralaki 481/1995, 17 §.)

Valtio rajoittaa väliaikaisesti kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuuksia investoida sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin (ks. L 548/2016, 2 §).

Kunta voi järjestää 7.–9.-luokkien yhteydessä joustavaa perusopetusta päättämässään laajuudessa (POL 628/1998, 5 §).

Viittaus standardiin

Standardista ilmoitetaan tunnus ja sivunumero, johon viitataan. Tunnus sisältää standardin lyhenteen (esim. SFS, EN, SFS-EN, ISO), numeron, kaksoispisteen ja vahvistamisvuoden (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

Terveyspalveluissa läheltä piti -tilanne on ”tilanne tai tapahtuma, jolla on kaikki edellytykset johtaa haittatapahtumaan mutta tämä ei toteudukaan joko sattumalta tai sen vuoksi että tilanne pystytään ottamaan hallintaan”. Haittatapahtumalla tarkoitetaan potilaalle vahinkoa aiheuttanutta tilannetta tai tapahtumaa. (SFS-EN 15224:2013, 20.)

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Viittaus saman tekijän samana vuonna julkaisemiin teoksiin

Saman tekijän samana vuonna julkaisemiin teoksiin viitataan käyttäen pienaakkosia (a, b, c jne.).

Tyylit helpottavat ammattitaitoista tekstin käsittelyä (Keinonen 2009b, 71). Esitysgrafiikassa pääasiassa on grafiikka ja sanallinen viestintä on tiivistettyä (Keinonen 2009a, 8).

Viittaus teokseen, jolla on kaksi tai useampi tekijä

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa tekijöiden nimet yhdistetään ja-sanalla, asiakeskeisessä viitteessä &-merkillä.

Reimanin, Pietikäisen ja Oedewaldin (2008, 48) mukaan turvallisuuskulttuuri tarkoittaa organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää turvallisen toiminnan ominaisuudet, vaarat ja vaarojen ehkäisykeinot sekä kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti.

Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää turvallisen toiminnan ominaisuudet, vaarat ja vaarojen ehkäisykeinot sekä kykyä ja tahtoa toimia turvallisesti (Reiman, Pietikäinen & Oedewald 2008, 48).

Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä:

– – hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat sujuva eteneminen, selvyys, havainnollisuus ja tiiviys sekä kieliopillinen korrektius (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 291).

Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että tutkijan on tarkistettava, että tutkimusongelmiin on saatu vastaus. Tuloksia koskevassa osuudessa on pohdittava myös niitä tutkimuskysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia. Keskeiset tulokset, ”löydöt”, tulkitaan tutkimuksen taustaa vasten. (Hirsjärvi ym. 2010, 262–263.)

Peräkkäiset viittaukset samaan teokseen

Lyhennettä mts. (mainitun teoksen sivulla/sivuilla) voidaan käyttää, jos viitataan yhtäjaksoisesti samaan lähteeseen yhden luvun sisällä. Sivut on tällöinkin merkittävä. Sivujen puuttuessa käytetään lyhennettä mt. Huomaa, että lyhenteessä käytetään alkukirjainta normaalin virkkeen alkukirjainperiaatteen mukaisesti.

Pohjolan (2009) mielestä yhteistyöpalavereissa tulisi ottaa huomioon kaikkien asianosaisten näkemykset – -. (Välissä voi olla pitkästikin referointia samasta lähteestä.) – -. (Mts. 25.)

Tiedon prosessoinnissa painottuu ajattelun, oppimaan oppimisen ja itsearvioinnin taitojen hallinta opettajan ohjauksessa (mts. 107).

 – – Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari. Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Kun kuntoutus kytketään lapsen arkeen, hän ei suorita erilaisia kuntouttavia toimenpiteitä, vaan osallistuu itselleen ja perheelleen tärkeiden asioiden toteuttamiseen. Kuntoutus on myös tuloksellista, koska arjen askareet vaativat useita toistoja. Lapsi opettelee samoja asioita kuin muutkin lapset, joten hänellä on hyvät mahdollisuudet selviytyä sosiaalisissa tilanteissa. Tämä estää tehokkaasti syrjäytymistä. (Mts. 70–71.)

Viittaus useisiin julkaisuihin samanaikaisesti

Viitteiden välissä käytetään puolipistettä erottamaan eri viitteet toisistaan. Tavallisesti lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen. Myös aikajärjestys tai tärkeysjärjestys on mahdollinen.

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22.)

Kuitenkin, jos tekstistä on erotettavissa, mikä osa perustuu mihinkin lähteeseen, tekstiviite merkitään heti lähteen käytön jälkeen.

Sivun alkuun