Mitä on kokemusasiantuntijuus?

Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ei ole lakisääteistä, mutta esimerkiksi Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009) pyrkii vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiasiakkaan asemaa sekä painottaa kokemusasiantuntijuuden merkitystä palveluiden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2013) asettama työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossakin on tarjolla työtoimintaa niille henkilöille, joilla ei ole työkykynsä puolesta edellytyksiä työllistyä työsuhteeseen. Erilaisia avauksia kokemusasiantuntijoiden laaja-alaisesta mukaanotttamisesta esimerkiksi palveluiden kehittämiseen onkin tehty ja myös valtakunnallinen SOKRA-hanke painottaa osallisuuden merkitystä hanketyössä.

Falckin ja muiden (2013) raportin mukaan kokemusasiantuntijatoiminta on jo itsessään voimaannuttavaa sekä osallistavaa. Toiminnan kautta ongelmista tai palveluiden käytöstä kokemuksia omaavat pääsevät näkemään itsensä aktiivisina toimijoina ja vaikuttajina, ei pelkästään palveluiden vastaanottajina. Ropposen (2011) mukaan kokemusasiantuntijuuteen sisältyy sekä henkilökohtainen voimaantuminen että myönteiset vaikutukset päihde- ja mielenterveyteen liittyviin asenteisiin. Kokemusasiantuntijan antama vertaistuki voi olla merkityksellinen potilaan toipumisen näkökulmasta. Tutkijan mukaan tähänastisen toiminnan haasteita ovat olleet tasavertaisuuden puute sekä ammattilaisten kiinnostuksen näennäisyys, arkuus ja jopa vastustus (Ropponen 2011).