Organisaatiot ja työyhteisöt muutoksessa

Yhteistyön ehtoja ja edellytyksiä

Yhteistyön kipupisteitä

Sisäisen yhdentymisen ja yhteistyön kipupisteitä ja jännitteitä

Sisäisen yhdentymisen ja yhteistyön keskeiset kipupisteet ja jännitteet voidaan tiivistää seuraaviin ytimiin:

  • tiedon puutteet ja asenteellisuus
  • me ja muut
  • kenellä on valta?
  • erilaiset kielet ja tietoperustat

Tiedon puutteet ja asenteellisuus

Kun yhteistyökysymyksiä on tutkittu, lukuisissa yhteyksissä nousee esiin  riittävän tiedon puute toisista sekä tiedon puutteesta versova asenteellisuus. Näiden tiedon puutteiden korjaaminen vaatii omaa aktiivista tiedonhankintaa asianmukaisista lähteistä, tiedon jakamista, keskustelua – dialogisuutta –  ja toisen tuntemaan oppimista.

Me ja muut

Puheet ”meistä” ja ”heistä” kuuluvat sosiaalisen todellisuuden luonnetta kuvaaviin perusoletuksiin. Puhutaan myös meisyydestä, joka on samalla myönteinen voimavara. Tähän sisärenkaan vahvistamiseen liittyy ryhmään kuulumisen sosiaalisen identiteetin muotoutuminen.

Sisäryhmä ja  ulkoryhmä ovat keinoja luokitella ihmiset meihin ja muihin. Sisäryhmä on se ryhmä, johon kuulumme tai ainakin ajattelemme kuuluvamme. Sisäryhmän määrittely yksiselitteisesti on vaikeaa. Oivallinen keino erottaa sisäryhmään kuuluvat jäsenet on tunnussanan ”me” käyttö. Sisäryhmän sidoksena ammatillisessa maailmassa voi toimia esimerkiksi samaan professioon kuuluminen, työtoveruus, sama koulutus tai ammattiala. Ulkoryhmä on meidän ulkopuolellamme, muut. (Allport 1988, 30-49)

Tiedon puutteiden ja siitä johtuvien asenteiden johdosta ”muista” syntyy yleistäviä ja usein harhaanjohtavia stereotypioita. Ulkoryhmää ei itse asiassa voi olla ilman sisäryhmää, koska ”meillä” on oltava vertailukohde ryhmällemme. Muut koetaan uhkana meille ja niinpä sosiologi Bauman (1996,145) irrottelee:

” Jokaisen erikoisalan on määrä säilyä harvojen oikeutena, jonkinlaisena tarkkaan varjeltuna salaisuutena, jotta sitä voidaan käyttää väheksymisen välineenä, pitää sen avulla loitolla ”asialle vihkiytymättömät” ja suojata ”sisäpiiriä” ulkopuolisilta huijareilta. Erikoisalojen on oltava siis sisäpiiritietoa paitsi kouluttamattomien myös toisten erikoisalojen silmissä. Nämä alat ovat nyt joko todellisia tai mahdollisia kilpailijoita, kun kiistellään niukoista määrärahoista…”

Keskinäisen ymmärryksen ydin on toisen toiseuden, ainutlaatuisuuden, erilaisuuden ja pohjimmiltaan tuntemattomuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen lähtökohdaksi. (Buber 1993)

Yhteisymmärryksen muodostuminen edellyttää, että osapuolet antavat toisilleen mahdollisuuden neuvotella yhteistä ymmärrystä siitä, mistä puhutaan – joskaan täysin jaettua ymmärrystä tuskin edes on.

suurennuslasi Miten tällaiset asiat näkyvät omassa toimintaympäristössäsi ja omassa toiminnassasi?

Kenellä on valta?

Valtapuheen kautta määrittyvät hierarkiat, kysymykset tasa-arvosta, oikeus määrittää asioita eli kenen näkemys ja tieto ja millä perusteilla otetaan oikean mitaksi. Samoin luokitellaan sitä, kenen teot ovat oikeanlaisia ja hyvän mittareita. Abbott (1988) huomauttaa, että moniammatilliset ryhmät merkitsevät usein myös uhkaa ja kiihtyvää oikeutuskilpailua. Kysymys vallasta ja määrittämisen oikeudesta leikkaa joskus hiljaa joskus näkyvästi lähes kaikkea yhteistyöpuhetta: kysymys on kilpailusta työjaossa ja punnuksina käytetään tietoa, rahaa, asemaa ja monentasoista vaikutusvaltaa.

Usein ihmisten on vaikeaa toimia yhteistyössä eri hierarkioiden yli, koska vallasta ja hierarkisuudesta on muodostunut ikäänkuin kolmas henkilö (se mystinen ja näkymätön!) jota ei voi ohittaa. (Perkka-Jortikka 1992)

Niinpä valta-asema verkostossa määrittyy tulkintojen kautta: kenellä on vastuu tai kuka ottaa vastuun? Millä perusteella? Valtasuhde voi olla kaksisuuntainen vaihtosuhde tai valta-riippuvuuden epäsymmetrinen suhde.

suurennuslasi Entä kun vallasta ei puhuta ja vastuita ei sovita. Mitä silloin tapahtuu organisaatiossa ja työyhteisössä?

Erilaiset kielet ja tietämisen tavat

Kysymykseen vallasta liittyy myös kielen valta. Se tekee näkyväksi mm. asiantuntijavallan ja kielten keskinäiset valtasuhteet. Samalla siihen liittyvät tiedon, kommunikaation ja vuorovaikutuksen ulottuvuudet. Erilaiset tiede- ja tietoperustat johtavat paitsi samojen ilmiöiden erilaiseen näkemiseen ja määrittelemiseen, myös kilpailuun siitä, kenen määrittely otetaan perustaksi.

Sosiaaliset kielet kantavat mukanaan runsaasti erilaisia viestejä: ammatillista muotoutumishistoriaansa ja puhetapojen perimää (genre), oikeuttaan tietynlaiseen kieleen ja suojattuun tietoon, asiantuntijavaltaa, kielen hierarkkisuutta ja kielten keskinäisiä valtasuhteita. Oleellista on riittävän yhteinen kieli, jotta verkostoissa ja yhteisellä toiminta-alueella voidaan käydä yhteisesti ymmärrettyä dialogia. Samalla dialogissa oleellista on toistensa avoin ja tasaveroinen kohtaaminen. Se ei synny itsestään, vaan vaatii esteiden näkyväksi tekemistä ja käsittelyä.

suurennuslasi Mieti niitä tilanteita, joissa itselläsi on ollut vaikeuksia ymmärtää toisen puhumaa ammattikieltä.