Organisaatiot ja työyhteisöt muutoksessa

Yhteistyön ehtoja ja edellytyksiä

Dialogiin pääseminen

kuvitusAidon yhteistyön edellytys

Dialogin ominaispiirteitä

  • Välittömyys (tässä ja nyt) ja  vastavuoroisuus ovat dialogin ominaispiirteitä. Vastavuoroisuus tarkoittaa sekä riippuvuutta toisistaan että välitöntä reagointia: dialogissa puhujat vastaavat toistensa lausumiin.
  • Toinen dialogin merkittävä periaate on, että keskustelun avulla puhekumppanit pyrkivät luomaan yhteisiä merkityksiä ja yhteisesti jaettua näkemystä yhteisestä asiasta. Dialogissa eri mielipiteet ja näkökannat  hakeutuvat toisiaan kohti. Lopputuloksena  voi olla  myös yhteinen havainto keskinäisestä erimielisyydestä. Dialogin avulla on mahdollista myös uusien merkitysten ja yhteisen ymmärryksen muodostuminen uudenlaisessa yhteistyökontekstissa.
  • Pelkästään  moniammatillisten tiimien muodostaminen ei riitä synnyttämään dialogia toimijoiden välille. Mitä enemmän eri toimijoiden välillä on avointa keskustelua ja demokraattista dialogia, sitä vähemmän organisaatiossa on tilaa epätietoisuudelle, väärinkäsityksille ja luottamuksen puutteelle.
  • Aito dialogi  merkitsee myös luopumista esittämisestä. Usein toisille asiantuntijoille pyritään esittämään oman alan spesiaalikieltä, joka yhteisymmärryksen kasvamisen sijasta erottaa.

Siis: dialogisessa kanssakäymisessä henkilöt ovat valmiita kuuntelemaan ja ymmärtämään toistensa näkökantoja ja myös tarvittaessa muuttamaan omia näkemyksiään.

Jorma Lehtovaara (1996, 52) pohtii, että avoimen dialogin onnistumisen voi havaita:

  • uteliaisuudesta – ihmettelystä: olisiko minun mahdollista nähdä toisin kuin nyt näen
  • rohkeudesta – ”silleenjättämisestä” : pystynkö liikaa ahdistumatta toimimaan ilman lukkoonlyötyä näkemystä siitä, mitä todellisuus on tai tulisi olla
  • luottamuksesta omaan kokonaisuuteensa ihmisenä: tältä pohjalta voi syntyä myös aito luottamus ja kunnioitus toiseen
  • kriittisyydestä, mikä dialogissa merkitsee luovuutta toisin näkemisessä. Dialogin taidon esiin kutsuma kriittisyys on nimenomaan rakentavaa ja mahdollisuuksia etsivää.

Lähteitä: Haarakangas 1997, Heikkilä & Heikkilä 2001 ja 2006, Lehtovaara 1996, Luckmann 1990, Mönkkönen 2002, Sarja 2000

Dialogin ydinosaamisalueita

Jotta kykenen dialogiin, tarvitsen

  • Aktiivisen kuuntelemisen taitoa
  • Avoimuutta arvostelun sijaan
  • Omalla äänellä oman ajattelun taitoa ja uskallusta

Lähde: Heikkilä & Heikkilä 2001

Mitä tästä kaikesta parhaimmillaan poikii?

Uudelleenmuotoutuvat organisaatiot ja työyhteisöt voivat parhaimmillaan löytää aivan uudenlaisia, entiset rajat ylittäviä toimintamalleja ja –mahdollisuuksia.

Gibbons (1994) toteaa edelleen hyvin ajankohtaisesti: Uudenlaiset monialaiset yhteisöt kasvattavat niihin sosiaalistuneille ihmisille vähitellen sellaisia ajattelutapoja, käyttäytymismalleja, tietoja ja sellaisen kompetenssin, jota he eivät alunperin pitäneet hallussaan. Tällaisilla yhteisöillä on ”tarve puhua useammalla kuin yhdellä kielellä, jotta se voisi kommunikoida järjestelmien ja alajärjestelmien rajoilla ja niiden välisissä tiloissa”.

suurennuslasi Mieti ja keskustele, mitä yhteistyön jännitteiden näkyväksi tekeminen käytännössä merkitsee yhteistyösuhteessa.