Opin ovi

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämässä

Verkostovalmennusten lähtökohdat

Anne Leppänen ja Hannele Torvinen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti
JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Verkostovalmennusten toteutusten lähtökohtana oli tunnistaa kunkin alueen verkostoyhteistyön tilanne, verkoston kehitysvaiheeseen liittyvät kysymykset sekä alueen profiili aikuiskoulutukseen liittyvissä ohjaustarpeissa. Opin ovi -projektilta ja/tai alueen ELO-verkostosta tulleet verkostovalmennuksen toimeksiannot sisälsivät useimmiten sekä toimijoiden verkostoyhteistyön että ohjausosaamisen kehittämisen teemoja. Näiden kahden näkökulman saumattoman yhdistymisen varmistamiseksi verkostovalmennukset toteutettiin pääsääntöisesti parityöskentelynä työparin verkosto- ja ohjausosaamisten täydentäessä toisiaan.

Ensivaiheessa valmennuksissa otettiin haltuun verkostoajattelua, tunnistettiin alueen aikuisohjauksen toimijoita ja tarjolla olevia ohjauspalveluja. Rakennettaessa alueen TNO-palveluverkostoa verkostoa jäsennettiin toiminnan tavoitteita ja palveluiden tuottamista käytännön yhteistyössä. Useissa Opin ovi -projekteissa verkostoyhteistyön ja osaamisen kehittämisen rinnalla kulki myös aikuisohjauksen strategiatyö ja toimintasuunnitelmien laadinta. Niiden tarkoituksena oli tuottaa esimerkiksi yhteisesti sovittu visio, palvelulupaus ja toiminnan periaatteet. Strategiatyö oli merkityksellistä toiminnan näkyväksi tekemisessä ja verkostoyhteistyöhön sitouttamisessa. Hankekauden loppuvaiheessa Opin ovissa ja verkostovalmennuksissa ovat olleet keskeisiä teemoja pysyvyyden ja jatkuvuuden sekä johtamisen ja koordinoinnin kysymykset.

Verkostoyhteistyön jäsentämisessä käytettiin mm. Seija Nykäsen (2010) väitöstutkimuksen ajatuksia moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tiloina. Hänen mallinnuksissaan havainnollistuu oppiminen eri toimijoiden kohdatessa toisensa organisaatioiden ja toimintojen rajapinnoilla (verkostoissa) sekä verkostoyhteistyön luonne ja haasteet. Jokaisella verkostotoimijalla on lähetin rooli; lähetti kuljettaa verkostossa tietoa, tavoitteita, odotuksia – tarjoumia – molempiin suuntiin, omasta organisaatiosta verkostoon ja verkostosta takaisin. Oppimisen tiloissa, yhteisillä foorumeilla kehittyvät niin verkoston kuin mukana olevien organisaatioiden oma toiminta.

Oppimisen_tila

Kuva 1: Verkosto oppimisen tilana (mukaillen Nykänen 2010)

Verkostoyhteistyön kehittyminen voidaan nähdä vaiheittain etenevänä prosessina, ja alueelliset Opin ovi -projektit ovat mahdollistaneet tämän prosessin. Jotta verkostoyhteistyö käynnistyisi, kehittyisi, etenisi ja syvenisi mallikkaasti, tietyt vaiheet ovat edellytyksiä seuraaville vaiheille. Vaihemalleja on useita ja ne painottavat hieman eri asioita. Opin ovien verkostovalmennuksissa ajatuksellisena vaihemallina ja työkaluna sovellettiin Valkokarin, Hakasen ja Airolan (2007) luomaa mallia.

Verkostostrategian_luominen

Kuva 2. Verkostoyhteistyö vaiheittain kehittyvänä toimintana (mukaillen Valkokari, Hakanen ja Airola 2007).

Verkostoyhteistyön kehittämisessä kulkee rinnakkain kaksi vuorovaikutusprosessia, jotka ovat erotettavissa omiksi sisältöalueikseen: verkostossa mukana olevien organisaatioiden oma sisäinen kehittämistyö ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Nämä vuorovaikutusprosessit kytkeytyvät toisiinsa verkostojen johtamisen ja lähetin toiminnan kautta. Johtaminen nähdään organisaation omana toimintana ja valtuutuksena verkostoyhteistyöhön.

Verkoston toiminnan kehittäminen kytkeytyi tiiviisti tieto-, ohjaus- ja neuvontatyön toteuttamiseen. Verkostovalmennusten myötä TNO-palveluita ja ohjaajien osaamista jäsennettiin siten, että toimijoilla täytyy olla verkosto- ja ohjausosaaminen lisäksi myös palveluosaamista. Tämän varmistamiseksi verkosto yhdessä sopii niin verkostoyhteistyön kuin TNO-palveluiden käytänteistä, esimerkiksi miten verkosto varmistaa toimijoidensa ajantasaisen tiedon koulutustarjonnasta, tarjolla olevista ohjauspalveluista, eri toimijoiden erityisosaamisista ja asiakaskohtaisesta palvelusta. Verkoston tietokäytänteiden vahvistamiseksi alueilla kokeiltiin ja otettiin käyttöön esimerkiksi erilaisia verkostoyhteistyötä tukevia tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamia toimintamalleja.

Verkoston toiminnan luonteeseen kuuluu, että toimijat ja toiminta yhdessä synnyttävät uutta osaamispääomaa, jota verkosto hyödyntää ja edelleen kehittää osana toimintaansa. Siksi oli ensiarvoisen tärkeää, että verkostovalmennusten toteutukset olivat sekä tarvelähtöisiä että toiminnallisia ja että niissä käytettiin osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä ja työkaluja. Keskeisiä sisältöalueita, työskentelyn menetelmiä ja työkaluja on koottu Verkostoitujan apu -verkkojulkaisuun ja Verkostoitujan apu -virikekirjaan.